Mitkä Scarlattin sonaatit on oikeesti melodialtaan hyviä, että niitä ois mukava soitella? En ole vielä löytänyt muita kivoja kuin nuo Wendy Carloksen levyllä "Well Tempered Synthesizer" olevat (K. 455; K. 491; K. 531; K. 96), mutta ainakin Carloksen mukaan niitä hyviä olisi ollut muitakin. huile alimentaire et la nudité est la paix mondiale |
Melodian hyvyys on aina vähän näkökantakysymys, mutta mulla on kolahtanu Domenicon sonaateista mm. K. 27, K87, K. 247, K. 450, K. 466, K. 545 ja miksei viimeinenkin, K555. Erityisesti toi K. 466, joka ei yllättäen ole edes kovin vaikea. |