| Aihe: klassisen musiikin rakenteista | |
|---|
 varo
25.09.2008 17:04:05 | |
|
eli tässä olen vähän akustisella rimputellut ja ihmetellyt, että miten klassinen musiikki kuulostaa siltä kuin on? miten mm. Bach ja muut säveltäjät ovat saaneet tehtyä klassisen melodian yms. entäs kun on näitä neonklassisia hevibändejä, miten ne ovat kappaleensa luoneet?
haen nyt lähinnä sointukiertoja, skaaloja yms. olen myös kuullut klassisesta kolmisointuharmoniasta, onko tällä jotain tekemistä asian kanssa?
kiitos jos jaksatte selittää | |
Eikös ne aika pitkälle mene mollissa. Pohjasäveltä vain muutat niin pitäisi irrota perussetti. Vortechin kolme täysipitkää nyt CD:nä! Hinta 11,99 euroa. FLACina 3,99 euroa. Tilausohjeet webbisivuilla. | |
Eikös ne aika pitkälle mene mollissa. Pohjasäveltä vain muutat niin pitäisi irrota perussetti.
Heh, ei klassinen musikki ole mitenkään erityisesti mollipainotteista. Suomalainen kansanmusiikki kylläkin, mutta sillä ei ole klassisen musan kanssa mitään muuta tekemistä, kuin että toivelaulukirjojen sovitukset on laatineet klasarityypit ja äänenkuljetus on sen mukaista.
Jos haluaa klassisen kuuloista kamaa, niin aika paljon tekee oikeaoppinen kenubasson mukainen äänenkuljetus. Siitä on olemassa jonkun verran oppikirjoja, mutta mun mielestä sen opiskeleminen aivan perusteista kovin paljon pitemmälle on todella hankalaa itsekseen ilman asiansa osaavaa opettajaa. | |
Sinfoniassa on yleensä neljä osaa paitsi Schubertin "Keskeneräisessä" vain kaksi, siksi se onkin keskeneräinen. |  Torniojaws
25.09.2008 22:55:15 (muokattu 25.09.2008 22:55:30) | |
|
Heh, ei klassinen musikki ole mitenkään erityisesti mollipainotteista.
Bachia lähinnä tarkoitin, kun OP mainitsi :) Vortechin kolme täysipitkää nyt CD:nä! Hinta 11,99 euroa. FLACina 3,99 euroa. Tilausohjeet webbisivuilla. | |
Bachia lähinnä tarkoitin, kun OP mainitsi :)
Tä???
Ainaskin mä viimeeksi kuulin pari päivää sitten (ihan livenä) F-duuri preludin ja fuugan, BWV 556 |  loosah
25.09.2008 23:44:05 (muokattu 25.09.2008 23:45:47) | |
|
Bachia lähinnä tarkoitin, kun OP mainitsi :)
Heh...Aika suppea on näköjään hevimiehen Bachin tuntemus = ). Toccata & fuga d-mollissa ei kuitenkaan ole Bachin ainoa sävellys, vaikka joku yngwie sitä veivaakin. Itse olen viime iltoina keskittynyt Magnificatiin ( Es-duuri).
GIGO |  baron
25.09.2008 23:55:13 (muokattu 25.09.2008 23:59:18) | |
|
Onhan se kaikkien kiipparistien harjoituskappalekin Bachin Inventio 1 C-duuripiisi.
http://www.youtube.com/watch?v=SHPbdU0MpfQ | |
entäs kun on näitä neonklassisia hevibändejä, miten ne ovat kappaleensa luoneet?
Suuri(n) osa neoklassisten hevibändien melodioista pohjautuu harmoniseen molliskaalaan ja sitä kautta vahvan dominanttivitosen viljelyyn. Näin saat kaikkein suurimmat tehot helpommin irti.
Harmoninen molli vaikkapa A:sta: a,h,c,d,e,f,g#. Se eroaa luonnollisesta mollista tuon g#- sävelen takia.
Sointukulkuna voit vaikka kokeilla: Am, E7, Am, G/H, C,G,C,E7.... Ja tietenkin soitat E7:n (dominantti-vitonen) pohjaäänenä kitaralla aina tuon g#:n. Aina toimii... = )
Joku teoreetikko selittäköön hienommin.
GIGO | |
Tuossahan itseasiassa vain moduloit rinnakkaisduuriin ja siitä takaisin molliin.. g#(ab) kun ei pahemmin C-duuriin kuulu.. ellei sitten olla jossain bebop osastolla, niin sointukulussasi C-duuri puolelle muodostuu aika "hurja" dissonanssi. Tämä siis jos mielii g#ää sielläpäin soitella.
Sointukulkuna voit vaikka kokeilla: Am, E7, Am, G/H, C,G,C,E7.... Ja tietenkin soitat E7:n (dominantti-vitonen) pohjaäänenä kitaralla aina tuon g#:n. Aina toimii... = )
Jonne
"I once played poker with tarot cards. I got a full house and four people died." - Steve Pride
"Make the best recordings that you can...." - Bruce Swedien |  leka
26.09.2008 16:34:09 (muokattu 26.09.2008 16:37:54) | |
|
Melkoinen velho olisi se, joka osaisi tyhjentävästi selittää klassisen musiikin teorian tämmöisessä ketjussa. Sitä kun on yleensä tapana opiskella vuosia musiikkiopistoissa.
Mitään varsinaista oikotietä "pseudoklassisten" teosten säveltämiseen en osaa neuvoa, mutta suosittelisin teorian opiskelemista pätevän opettajan avulla, sekä tietysti runsasta musiikin kuuntelua ja analysoimista.
EDIT: pakottivat minun kertomaan tämmöisen hauskan analogian, jonka keksin tätä luettuani:
"Oon vähän tietokonetta naputellut ja miettinyt että voisko joku kertoa miten näitä käyttöjärjestelmiä tehdään? Liittyykö siihen jotain näppäinkomentoja tai juttuja? Olen myös kuullut jostain HTML:stä." | levesinet
26.09.2008 17:24:51 (muokattu 26.09.2008 17:48:00) | |
|
Klassisessa musiikissa ei ole erikseen toisarvoista 'säestystä'. Yleisenä periaatteena on, että kaikki nuotit ovat tärkeitä ja harkittuja ja ne soitetaan järjestyksessä. Kaikki mikä on purettavissa nuoteiksi, puretaan nuoteiksi. Mutta näitäkin periaatteita rikotaan joskus tietoisesti. Bachin tyyli paljastuu kuuntelemalla, imitoimalla ja tutkimalla Bachin nuotteja. Bach harrasti kontrapunktia.
"Ei ole mitään teoriaa. Pitää vain kuunnella. Nautinnollisuus on laki."
"Taideteokset luovat sääntöjä, säännöistä ei synny taideteoksia."
-Claude Debussy
"Älkää koskaan kirjoitelko mitään tarpeetonta nuottia, sillä jokainen nuotti pitää elää."
-Jean Sibelius
Näkemyksiä löytyy. En ole täysin samaa mieltä kummankaan mestarin kanssa. | |
Ennen kaikkea V-I. | JPQ
27.09.2008 00:14:11 | |
|
Klassisessa musiikissa ei ole erikseen toisarvoista 'säestystä'. Yleisenä periaatteena on, että kaikki nuotit ovat tärkeitä ja harkittuja ja ne soitetaan järjestyksessä. Kaikki mikä on purettavissa nuoteiksi, puretaan nuoteiksi. Mutta näitäkin periaatteita rikotaan joskus tietoisesti. Bachin tyyli paljastuu kuuntelemalla, imitoimalla ja tutkimalla Bachin nuotteja. Bach harrasti kontrapunktia.
"Ei ole mitään teoriaa. Pitää vain kuunnella. Nautinnollisuus on laki."
"Taideteokset luovat sääntöjä, säännöistä ei synny taideteoksia."
-Claude Debussy
"Älkää koskaan kirjoitelko mitään tarpeetonta nuottia, sillä jokainen nuotti pitää elää."
-Jean Sibelius
Näkemyksiä löytyy. En ole täysin samaa mieltä kummankaan mestarin kanssa.
Claude Debussy sanoi tosi hyvin ja lisäksi kuuntelemalla minäkin suosittelen. ps. sitä paitsi oma tyyli on paras ja sääntöjä noudatten rajoittuu liikaa säveltäminen toki apuna hyviä. | |
Claude Debussy sanoi tosi hyvin ja lisäksi kuuntelemalla minäkin suosittelen. ps. sitä paitsi oma tyyli on paras ja sääntöjä noudatten rajoittuu liikaa säveltäminen toki apuna hyviä.
Sääntöjen käyttö on nimenomaan silloin tarkoituksenmukaista, kun haluaa tehdä juuri tietyn tyylistä musiikkia. Jos haluaa tehdä esimerkiksi barokkihenkistä musaa, niin parhaiten se onnistuu plokkaamalla käyttämällä niitä lainalaisuuksia, joita siitä musiikista löytyy. | |
Eikös ne aika pitkälle mene mollissa. Pohjasäveltä vain muutat niin pitäisi irrota perussetti.
Molli on sen takia suosittu, että siinä on tarjolla monipuolisemmat mahdollisuudet kuin duurissa (9 sävelen sävelvarasto, modulointi ja muunnesoinnut toimivat luonnollisemmin), mutta en lähtisi kiistelemään siitä, kumpi on yleisempi klassisessa musiikissa. Olen kyllä havainnut barokkimusiikissa tietynlaista taipumusta molleihin. | varo
27.09.2008 15:59:17 | |
|
Melkoinen velho olisi se, joka osaisi tyhjentävästi selittää klassisen musiikin teorian tämmöisessä ketjussa. Sitä kun on yleensä tapana opiskella vuosia musiikkiopistoissa.
Mitään varsinaista oikotietä "pseudoklassisten" teosten säveltämiseen en osaa neuvoa, mutta suosittelisin teorian opiskelemista pätevän opettajan avulla, sekä tietysti runsasta musiikin kuuntelua ja analysoimista.
EDIT: pakottivat minun kertomaan tämmöisen hauskan analogian, jonka keksin tätä luettuani:
"Oon vähän tietokonetta naputellut ja miettinyt että voisko joku kertoa miten näitä käyttöjärjestelmiä tehdään? Liittyykö siihen jotain näppäinkomentoja tai juttuja? Olen myös kuullut jostain HTML:stä."
no se nyt on selvä että koko klassista musaa ja sen syvintä olemusta ei voi yhteen lauseeseen tiivistää. Haeskelin lähinnä edes jotakin juttuja, mitkä klassisen musiikin muodostavat. Ja kun ikää on jo 17v nii eipä taida onnistua enää minnekään konservatoriolle pyrkiminen ja pirkanmaan musaopistolle pääsee marginaali prosentti sähkökitaralle. Mutta mitäs nää Kenraalibasso ja klassinen kolmisointuharmonia noin SUURINPIIRTEIN tarkoittavat? | |
no se nyt on selvä että koko klassista musaa ja sen syvintä olemusta ei voi yhteen lauseeseen tiivistää. Haeskelin lähinnä edes jotakin juttuja, mitkä klassisen musiikin muodostavat. Ja kun ikää on jo 17v nii eipä taida onnistua enää minnekään konservatoriolle pyrkiminen ja pirkanmaan musaopistolle pääsee marginaali prosentti sähkökitaralle. Mutta mitäs nää Kenraalibasso ja klassinen kolmisointuharmonia noin SUURINPIIRTEIN tarkoittavat?
Yleensä harmoniaa opiskellaan kronologisesti, mutta tietenkin olisi hyvä olla jo etukäteen jonkinlainen yleiskäsitys myöhemmistä käytännöistä, mieluiten ihan nykypäivään asti. Aloita kuitenkin Palestrinasta. Paina mieleesi ne lainalaisuudet, joita noudattamalla äänet kuulostavat itsenäisiltä. Harjoittele kontrapunktia, sillä tämä jos mikä erottaa klassisen musiikin kevyestä. Sointuanalyysi kuuluu jokaisen muusikon perustietämykseen, myös pop-puolella. Muoto-oppi kannattaa aloittaa pienmuodoista, joita käytetään kaikessa musiikissa. Sitten polyfonisten sävellysten muodot ja myöhemmin sykliset muodot. Olisiko sitten orkestroinnin vuoro... No tiedä häntä. Kertokaa te viisammat, te opistojen kasvatit. | |
Kertokaa te viisammat, te opistojen kasvatit.
Niin, missä lienevät?
Kolmisointuharmonia:
http://www.uta.fi/mute/
ja sieltä Elementit / harmonia.
----
Kenraalibasso on klassinen tapa opiskella harmoniaa. Oppilasparalle annetaan nuotit, joihin on kirjoitettu valmiiksi basson melodia. Perinteisesti basso on lähes jatkuvasti äänessä (kuten barokin basso continuossa). Opettaja saattaa laittaa nuottiviivaston alapuolelle joidenkin basson nuottien alle tietoa siinä kohdassa käytettävästä soinnusta. Oppilaan tehtävä on täydentää muuallekin, kaikkiin tahteihin nuottiviivaston alle sointujen intervallimerkinnät (joista selviää sointukäännös) ja kirjoittaa soinnut auki nuoteiksi basson yläpuolelle. Lopputulosta ja siihen johtanutta päättelyä arvioidaan yhdessä opettajan kanssa.
Tässä on kenraalibassotyyppinen harmoniaopin harjoitus:
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/bassesdonnees.jpg
Toinen esimerkki:
http://en.wikipedia.org/wiki/Figured_bass
ja "Example of Figured Bass in context".
"Kenraalibasson neliääninen sointukudos on homofonista. Äänet eivät siis ole itsenäisiä, vaan soinnussa pyritään mahdollisimman hyvään yhteissointiin."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kenraalibasso
Silti, kun kirjoitetaan paitsi sointujen intervallimerkinnät myös kaikki soinnut auki nuoteiksi, usein eräänä arviointikriteerinä on eri "äänten laulavuus". Se on kontrapunktin näkökulma. Mutta kontrapunktin periaatteet eivät täysin toteudu noudatettaessa tiukasti kenraalibasson sääntöjä. Joissain harjoituksissa kehotetaan noudattamaan tiukasti kenraalibasson sääntöjä, joissain taas sallitaan poikkeamat. Kuten ralliolli sanoi: "Paina mieleesi ne lainalaisuudet, joita noudattamalla äänet kuulostavat itsenäisiltä" - se on eräs kontrapunktin ihanne. Valitsemalla sointukäännökset harkiten, syntyy luontevia melodioita, toiset sointukäännökset taas johtaisivat rikkonaisiin melodioihin (niin että ei edes kuulostaisi siltä, että olisi useita rinnakkaisia melodioita, vaan muuten vaan peräkkäisiä sointuja).
Kenraalibassolle ominainen ajattelu johti aikanaan sointuajatteluun ja harmonian ylivaltaan kontrapunktin (polyfonisen ajattelun) kustannuksella. Tavallaan kenraalibasso tarjoaa naiivin mutta historiallisesti luontevan harmoniapainotteisen näkökulman, jonka avulla aloitteleva säveltäjä voi hakea persoonallista tasapainoa harmonian (sointuajattelun) ja kontrapunktin (polyfonisen ajattelun) välille. | varo
27.09.2008 22:24:14 | |
|
Niin, missä lienevät?
Kolmisointuharmonia:
http://www.uta.fi/mute/
ja sieltä Elementit / harmonia.
----
Kenraalibasso on klassinen tapa opiskella harmoniaa. Oppilasparalle annetaan nuotit, joihin on kirjoitettu valmiiksi basson melodia. Perinteisesti basso on lähes jatkuvasti äänessä (kuten barokin basso continuossa). Opettaja saattaa laittaa nuottiviivaston alapuolelle joidenkin basson nuottien alle tietoa siinä kohdassa käytettävästä soinnusta. Oppilaan tehtävä on täydentää muuallekin, kaikkiin tahteihin nuottiviivaston alle sointujen intervallimerkinnät (joista selviää sointukäännös) ja kirjoittaa soinnut auki nuoteiksi basson yläpuolelle. Lopputulosta ja siihen johtanutta päättelyä arvioidaan yhdessä opettajan kanssa.
Tässä on kenraalibassotyyppinen harmoniaopin harjoitus:
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/bassesdonnees.jpg
Toinen esimerkki:
http://en.wikipedia.org/wiki/Figured_bass
ja "Example of Figured Bass in context".
"Kenraalibasson neliääninen sointukudos on homofonista. Äänet eivät siis ole itsenäisiä, vaan soinnussa pyritään mahdollisimman hyvään yhteissointiin."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kenraalibasso
Silti, kun kirjoitetaan paitsi sointujen intervallimerkinnät myös kaikki soinnut auki nuoteiksi, usein eräänä arviointikriteerinä on eri "äänten laulavuus". Se on kontrapunktin näkökulma. Mutta kontrapunktin periaatteet eivät täysin toteudu noudatettaessa tiukasti kenraalibasson sääntöjä. Joissain harjoituksissa kehotetaan noudattamaan tiukasti kenraalibasson sääntöjä, joissain taas sallitaan poikkeamat. Kuten ralliolli sanoi: "Paina mieleesi ne lainalaisuudet, joita noudattamalla äänet kuulostavat itsenäisiltä" - se on eräs kontrapunktin ihanne. Valitsemalla sointukäännökset harkiten, syntyy luontevia melodioita, toiset sointukäännökset taas johtaisivat rikkonaisiin melodioihin (niin että ei edes kuulostaisi siltä, että olisi useita rinnakkaisia melodioita, vaan muuten vaan peräkkäisiä sointuja).
Kenraalibassolle ominainen ajattelu johti aikanaan sointuajatteluun ja harmonian ylivaltaan kontrapunktin (polyfonisen ajattelun) kustannuksella. Tavallaan kenraalibasso tarjoaa naiivin mutta historiallisesti luontevan harmoniapainotteisen näkökulman, jonka avulla aloitteleva säveltäjä voi hakea persoonallista tasapainoa harmonian (sointuajattelun) ja kontrapunktin (polyfonisen ajattelun) välille.
Joo eli määhän en nyt mikää säveltäjä ole, siis noin lähtökohdaksi oon muutaman vuoden kitaraa soittanut:D . Mutta tarkoittaako kenraalibasso noin yksinkertaistettuna että opiskellaan soinnutusta korvakuulolta ja intervallien suhtautumista pohjasäveleen ja toisiinsa? ymmärsinkö oikein? koittakaa selittää oikein kunnon rautalanka versio kun en ole mikää teoreetikko. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
