Kitarat: soittaminen ›

Perus E7-arpeggiolla ei varmaan mentäisi metsään. Jostain syystä ei tule kuitenkaan ajateltua soittaessa tuollaisia. Vähän jazzahtavammissa sointukuluissa tarvitseekin sitten ajatella vähän enemmän, mitä taustalla tapahtuu. Tähän olisi itselläni syytä kiinnittää huomiota ja olisi hauskaa oppia soittamaan enemmän sointujen pohjalta kuitenkaan meneillään olevaa ideaa katkaisematta. Eli voihan sitä periaatteessa soittaa vaikka taustan joka soinnusta arpeggion läpi, mutta siinä se idea "vähän" katkeaa.
 
Mulle soolonsoitto on aina enemmän tai vähemmän "reaaliaikaista säveltämistä", eli pyrin kehittämään lennossa melodioita, enkä vain kahlaamaan "pätkiä asteikoista" tai "soinnun sävelet sisältäviä arpeggioita". Tuottaakseen sointuvaihdosten yli kantavia "järkeviä" melodioita on yleensä taustan sointukierron oltava valmiiksi "päässä", jotta sointuvaihdoksia ei tarvitse sen kummemmin ajatella erikseen soiton aikana, vaan melodiat istuvat luontevasti sointukiertoon.
 
Hommaa kannattaa kokeilla aluksi ilman instrumenttia, jos se rajoittaa ilmaisua: monet pystyvät hyräilemään suoraan paljon sellaisia melodioita, joita eivät vaan saa soittimestaan ulos saman tien. Kun soitin tulee tutummaksi, hyräilyn voi hiljalleen ruveta korvaamaan soittamisella, joskaan hyräilyä ei kannata kokonaan unohtaa koskaan. Tällä keinolla pidetään huoli siitä, että melodiat ovat oikeasti soittajan päästä peräisin, eivätkä ainoastaan ulkoa opeteltuja sormituksia, kuten valitettavan monissa tapauksissa tilanne on.
 
Hyvät melodiat ovat täysin instrumentista riippumattomia. Ne ovat hyviä jo säveltäjän päässä ja nuottipaperilla ennenkö niitä on hyräilty saati soitettu kertaakaan.
 
E7-arpeggiolla tuskin menee metsään, mutta ei sen käytöstä omaperäisyyspalkintoakaan varmasti jaeta. :)

Viisasta tekstiä. Tuohon sitä tuleekin pyrittyä, että päässä soivan melodian saisi kitarasta ulos, koska itseilmaisuahan tämä on, eikä pelkästään sormimotoriikkaa.
 
Tulee nykyään vaan poljettua paikoillaan soiton suhteen siinä mielessä, että perusjuttu tuntuu olevan hanskassa ja ne tietyt omat tutut alueet. Mutta mitään uutta on niin vaikea ja työlästä oppia. Esim juuri jos tulee hieman jazzahtavampia sointuja, joiden päälle täytyisi soittaa, niin metsään mennään. Tai tietyt moodit eivät ole selkärangassa. Mutta sitä on niin laiska harjoittelemaan uutta. Kaikkea jo opittua juttua tulee kyllä soitettua paljonkin.

Mikä tahansa, missä juoni tihenee ja jännite kasvaa purkautuakseen takaisin A-duurisoinnulle.
 
Aika montaa juttua kokeilisin silti ennemmin kuin turnaroundeja (jos nyt tarkoitat turnaroundia perinteisessä esiintymisasussaan, eli sointukierron, kuten vaikkapa perus 12-tahtisen bluesin päätteeksi tapahtuvaa "lopuketta", jonka jälkeen alkaa uudelleen sama sointukierto) tai dimiä, kun kyseessä ei ole erityisen jatsillinen konteksti. Tietysti, jos haluaa rikkoa rajoja, niin mikä jottei. Jos haluaa värittää tuon soinnun 7b9-tyyppiseksi, siihen voi soittaa vaikka Fdim7-arpeggiota, joskin näin muodostuva E7b9 purkautuu mun korvissa aavistuksen verran mieluummin A-molliin kuin taustassa esiintyvään A-duuriin, vaikka toki molemmat sallittuja on. Makuasioita.
 
En lähtis kanssa tälläseen legendaariseen rock'n'roll biisiin kuin Great Balls Of Fire kuitenkaan ihan jääzziä veteleen...toki meitsin ratkaisu oli varsin tavanomainen tosi taiteilijoihin verrattuna.
 
P.S. Muistin ettemmä osaa ees sellasta Parker-jazzia, ihan muka-jatsia vaan...8)

2p - TahTah - Keith Richards/Dave Edmunds
 
Tää oli kyllä rohkaiseva arviointi.
 
Miljoona kertaa enemmän kuin kromaattinen, joonian, doorian, mixolydian, em7-5+6/9'*13 kontrapunkti jaettuna kahdella.
 
Kuinka ollakaan, kaivoin pari viikkoa sitten Love Sculpturen älppärin Blues Helping kehiin. Kuka vetää Summertimen paremmin kuin Edmunds kumppaneineen?

Tää oli kyllä rohkaiseva arviointi.
 
Miljoona kertaa enemmän kuin kromaattinen, joonian, doorian, mixolydian, em7-5+6/9'*13 kontrapunkti jaettuna kahdella.
 
Kuinka ollakaan, kaivoin pari viikkoa sitten Love Sculpturen älppärin Blues Helping kehiin. Kuka vetää Summertimen paremmin kuin Edmunds kumppaneineen?
 
Juu mulla on se double missä on noi ekat lp:t...Sabre Dance...oi oi.....8) ja sit Berryn You Can't Catch me...
 
Niin se tupla on nimeltään Dave Edmunds, Rocker
Early Works 1968/1972

Juu mulla on se double missä on noi ekat lp:t...Sabre Dance...oi oi.....8) ja sit Berryn You Can't Catch me...
 
Joo, kyllä sitä aina ihmettelee kun Edmunds vetää Sabra Dancen. Silloin, kun levy ilmestyi oltiin huuli pyöreenä, miten joku voi vetää tollai kitarasta nopeesti ja kuitenkin hyvällä maulla, harkitusti. Siinä saattoi tulla muutama mixolydian AX7-9/Bb+6 ja pari kromaattista mollia etc....

Ettehän te vaan noita teoriatermejä sen takia käytä, että ne tuntuu teidän mielestä turhilta ja sellaisilta, että vain ns. opistojazzarit voisivat niitä käyttää tai niistä keskustella?
 
Kekkä me? Emmä oo ainakaan käyttänyt. Taisin tulla ohimennen mainita viidennen asteen dominantin, jota pyydän anteeksi, jos olen loukannut syvästi. E-duurin ja E7:n taisin mainita ihan asiayhteydessä. Mennäänkö ns. harmaalle vai jopa kielletylle alueelle, jos hiukan joku laskee leikkiä näistä vakavasti otettavista sointumerkinnöistä. Sointumerkinnät ovat hyödyllisiä ainakin kaltaiselleni soittajalle, joka ei nuotteja juurikaan lue, muutakuin äärimmäisen hitaasti, kerkii kaverit nukahtaa, jos aletaan nuoteista soittaa. Sointulappuja sen sijaan luen aikalailla sujuvasti. Tuhannesti anteeksi, mikäli olen käyttäytynyt sopimattomasti.
 
Post Scriptum Ei kai ne teoriatermit ja sointumerkinnät kenenkään yksityisomaisuutta ole.

Ettehän te vaan noita teoriatermejä sen takia käytä, että ne tuntuu teidän mielestä turhilta ja sellaisilta, että vain ns. opistojazzarit voisivat niitä käyttää tai niistä keskustella?
 
Pyydän anteeksi käytöstäni sointujen suhteen. Ne ovat tärkeitä ja toki on hyvä tietää teoria, mistä soinnut muodostuvat jne. Yhteisessä veneessähän olemme toinen toistamme tukien kehittämässä soittotaitoa.
 
Taisin itsekin olla jossain vaiheessa ogelissa (Ilmala ja Arabia) neljä vuotta opettelemassa nuotteja ja muita hienouksia. En kuitenkaan oppinut siellä skulaa bluesia ja se ottaa pannuun. Oma vika, ei ole lahjoja.

Aivan joo. Kysyin vaan avoimen uteliaana - ehkä tulkitsin vaan väärin tuon "kromaattinen, joonian, doorian, mixolydian, em7-5+6/9'*13 kontrapunkti jaettuna kahdella" -tyyppisen jutustelun. :)
 
Itse koen joskus jopa vähän vaivaannuttavana kovin "hienoilla" termeillä puhumisen (yritän olla selkeäsanainen), mutta joskus ne on vaan lyhyin ja nopein tapa ilmaista, mistä on kyse.

Jucciksen (anteeksi, jos taivutan väärin) pitkälle tekstille vois melkein nakata plussan; tulipa juuri oivallettua, mikä omassa improvisaatiossa mättää.

Itse koen joskus jopa vähän vaivaannuttavana kovin "hienoilla" termeillä puhumisen (yritän olla selkeäsanainen), mutta joskus ne on vaan lyhyin ja nopein tapa ilmaista, mistä on kyse.
 
Olet oikeassa. Teorian ymmärtäminen antaa keinot puhua yhteistä kieltä. Ja tännehän musan analysoiminen kuuluu, jos minne.

Minen osaa teoriaa pätkän vertaa enkä yhdenkään skaalan nimeä. Mä vaan tikkaan menemään. Joskus kuulostaa hyvällä, useimmiten ei :D

Jucciksen (anteeksi, jos taivutan väärin) pitkälle tekstille vois melkein nakata plussan;
 
Rohkeasti vaan. Muitakin soittoa käsitteleviä sekalaisia kirjoituksia löytyy vuosien varrelta, jos edellinen maistui, esim:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=154912#p7828675
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=108821#p3795112
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=78824#p2027455
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=57150#p1023907
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=68333#p1507666
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … c=38&t=159764&o=20#p7986248
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=116858#p4415727
Sekä vähän isompi materiaalipaketti: http://jucciz.com/nuorten_musakurssi.pdf
 
tulipa juuri oivallettua, mikä omassa improvisaatiossa mättää.
 
Se on loistojuttu, kun huomaa omassa soitossaan selkeän paikan, jota voi kehittää ja löytää vielä keinoja pureutua asiaan. Mahtavaa, jos voin olla edesauttamassa jonkun soittoharrastuksen edistymistä!

Minen osaa teoriaa pätkän vertaa enkä yhdenkään skaalan nimeä. Mä vaan tikkaan menemään. Joskus kuulostaa hyvällä, useimmiten ei :D
 
Teoriaosaaminen antaa usein aika hyviä syitä siihen, miksi ne jotkut jutut kuulostaa hyviltä. Ja kun saa juonen päästä kiinni ja ottaa vähän lisää selvää asioista, huomaa yllättävänsä itsensä vähään useamminkin "oho, toihan kuulosti hyvältä"-tyyppisesti. Teoriaosaaminen yhdistettynä hyvään korvaan ja tyylitajuun antaa hyvät eväät vaikka minkälaiseen soitantaan.

Juu en mä sitä epäilekkään. Ei varmaan ois pahitteeks osata sitäkin puolta. Sitä vaan kun on idiootti, niin ei mene jakeluun moiset jutut. Joskus aikoinaan kävin kitarakoulussa ja en nuoteista oppinut yhtään mitään. Soittelin korvakuulolla kaiken :D

Juu en mä sitä epäilekkään. Ei varmaan ois pahitteeks osata sitäkin puolta. Sitä vaan kun on idiootti, niin ei mene jakeluun moiset jutut. Joskus aikoinaan kävin kitarakoulussa ja en nuoteista oppinut yhtään mitään. Soittelin korvakuulolla kaiken :D
 
En jaksa uskoa että kyse olisi siitä, ettäkö muka ei vaan menisi jakeluun. Kyse on kuitenkin vaikeustasoltaan peruskoulun matikkaa vastaavasta asiasta. Yleisimmin jos jollekin ei ole mennyt jakeluun, on syynä ollut joko väärä lähestymistapa tai motivaation puute.

Aivan joo. Kysyin vaan avoimen uteliaana - ehkä tulkitsin vaan väärin tuon "kromaattinen, joonian, doorian, mixolydian, em7-5+6/9'*13 kontrapunkti jaettuna kahdella" -tyyppisen jutustelun. :)
 
Itse koen joskus jopa vähän vaivaannuttavana kovin "hienoilla" termeillä puhumisen (yritän olla selkeäsanainen), mutta joskus ne on vaan lyhyin ja nopein tapa ilmaista, mistä on kyse.
 
Mie olen päätynyt siihen, että olen opiskellut tästä musiikin sanakirjasta ja kieliopista sellaisia palasia, notta olen pystynyt kommunikoimaan näiden top-promiesten kanssa juuri sillä alueella mikä on ollut minulle tarpeellista. Valintani suoritin jo hyvin varhain, mutta ilmeisesti en ole siltäkään osin syventänyt itseopiskeluani tarpeeksi koska tunnen itseni täällä joskus riittämättömäksi. Tiedä sitten mistä se johtuu.

Yleisimmin jos jollekin ei ole mennyt jakeluun, on syynä ollut joko väärä lähestymistapa tai motivaation puute.
 
Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä opetella uusia asioita. Itsekin aion alkaa vahventaa teoriaosaamista, kun pääsen 10 vuoden päästä eläkkeelle. tahtoo nää opiskelut mulle olla aina vain niinku "sitku" ja syy siihen on "mutku". Parempaahan tekemistä löytyy aina.

Kyse on kuitenkin vaikeustasoltaan peruskoulun matikkaa vastaavasta asiasta.
 
No just tuota mä tarkotin :D