Keskustelua raskaammasta musiikista ›

7th Sign ja Magnum Opus toimivat meikälle parhaiten. Mike Vescera kun on minulle se paras ynkkä-vokalisti niistä 100 000 vaihtoehdosta:)
 
Jos tykkäät noista, niin sitten kannattaa yrittää haalia itselleen "Live At Budokan 1994" -DVD, joka on tietääkseni julkaistu ainoastaan Japanissa ja Etelä-Koreassa. Siinä pulskahko Ynkkä esiintyy Vesceran kanssa "7th Sign" -kiertueella ja soittaa jonkin verran levyn biisejäkin. Esim. "Pyramid Of Cheops" -biisissä sillä on valkoinen Gibson Flying V, johon on kuitenkin laitettu stratomainen pleksi kolmella single coililla, tai siis oikeastaan DiMarzion YJM -mikeillä.
 
Vescerakin laulaa melko hyvin, mitä nyt "Never Die" -biisissä ääni yht'äkkiä särkyy, mutta äijä korjaa tilanteen melko hyvin. Vetävät jopa Deep Purplen Burnin coverina. Mun mielestä helvetin hyvä DVD, vaikka performanssi ei ehkä olekaan niitä parhaita.
 
Sitten on olemassa Etelä-Korean TV:stä 2001 tullut keikka "War To End All Wars" -kiertueelta, jossa Ynkkä ja Mark Boals esittävät em. levyn biisejä ja Ynkän suositumpia biisejäkin. Tuolla livellä nuo em. levyn biisit kuulostavat huomattavasti paremmalta kuin itse levyllä (lue: soundit ovat paremmat). Mulla ei valitettavasti ole koko tuota keikkaa, mutta hommaan sen jostain, jos vain joskus saan siihen tilaisuuden.
 
Edit: tilaisuus tuli nyt ja mulla pitäisi olla DVD -taltiointi tuosta keikasta viimeistään keskiviikkona.

mitäs ynkkä fanit tykkää ynkän Inspiration levystä mikä on ihan coverlevy.kolme purple biisiä ja herra itse laulaa hendrix coverissa manic depression!.ps: pictures of home ja mistreaded biiseissä on makeet bassosoundit?,osais joku kertoo mistä kamoista tollaset lähtee?.

mitäs ynkkä fanit tykkää ynkän Inspiration levystä mikä on ihan coverlevy.kolme purple biisiä ja herra itse laulaa hendrix coverissa manic depression!.ps: pictures of home ja mistreaded biiseissä on makeet bassosoundit?,osais joku kertoo mistä kamoista tollaset lähtee?.
 
Diggaan. Onhan Ynkkä soittanut myös muita tribuuttijuttujakin, muistaakseni ainakin mm. Ozzy-, Van Halen-, Aerosmith- ja Deep Purple -tribuuteilla.
 
Äijän omasta laulusta en kyllä hirveästi pointseja antaisi. Ihan sama juttu, kun kuuntelee tuota "Birth Of The Sun" -CD:tä, johon on koottu varhaisen Rising Force -bändin demotuotoksia.

Omistan tuon Rising Forcen ja onhan se hemmetin kova kitaralätty. Jos joskus olen rahoissani, niin voisi noita muitakin ostaa.

mitäs ynkkä fanit tykkää ynkän Inspiration levystä mikä on ihan coverlevy.kolme purple biisiä ja herra itse laulaa hendrix coverissa manic depression!.ps: pictures of home ja mistreaded biiseissä on makeet bassosoundit?,osais joku kertoo mistä kamoista tollaset lähtee?.
 
En nyt itseäni ihan Ynkkäfaniksi laske vaikka jokunen levy hyllystä löytyykin, mutta mäkin pidän tästä. Suurimmaksi osaksi ehkä siksi, että biisit ovat jonkun muun kuin maestron itsensä säveltämiä;-) Pari biisiä vähän töksähtää orkkikseen verrattuna (Carry on wayward son ja Gates of Babylon), mutta muuten ihan asiallisia vetoja. Etenkin In the dead of night ja Sails of Charon ovat varsin tykkejä versioita ja Purplethan Yngwie klaaraa varsin mallikkaasti kanssa. Enkä mä ihan kauheasti dissaisi miehen lauluakaan, ei se Henkkakaan kaksinen vokalisti ollut. Toki jos levyillä on ollut laulajina Jeff Scott Soton ja Joe Lynn Turnerin tasoisia kavereita niin siinä seurassa ehkä kalpenee jokunenkin vokaalitaiteilija...
 
Lempparilevyni äijän tuotannosta on silti yhä Marching out. On ollut siitä asti kun sen ilmestyttyään teininä kuulin.

Miehen levytysten taso pysyi hyvänä Eclipse-albumiin asti ,mutta sitten alkoi taso laskea.Surullisin esimerkki minusta on War to end all wars aika karmeine soundeineen.Toki myöhempiin levyihin mahtuu hyviäkin hetkiä (mm.Facing the animal levyllä) ,mutta kulta-aika minusta on tuolla 80-luvulla.
 
Aamen!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Tällä hetkellä omistan tänn 5 levyä joista 4 ensimmäiset levyt, ja ostin piruuttani 2002 ilmestyneen levyn nimelta Attack!! ja olin kuullu et uudet levyt ei ole muka hyviä nii kaikki tyypit jokka noi sanoo on muuten väärässä. Toi levy on oikeesti aivan loistavaa. Tyyli on vähän enemmän power metallia ja riffit teknisempiä ja upeita laulu melodioita levy täynnä. Suosittelen. Mutta tottakai nää 4 ekaa on helvetin kovia myös. Toivottavasti olis tulossa lähiaikoina suomee, kun en rockperryyn päässyt.

Jos tykkäät noista, niin sitten kannattaa yrittää haalia itselleen "Live At Budokan 1994" -DVD...
 
Katselin tässä eräänä iltana ensin live in leningradia ja siihen perään tuota budokania. Ensimmäisenä huomioin, että herran piikkaus ote oli muuttunut tuosta perinteisemmästä tyylistä enemmän george bensonmaisemmaksi, osittain jopa ns. circular picking käytössä.

Katselin tässä eräänä iltana ensin live in leningradia ja siihen perään tuota budokania. Ensimmäisenä huomioin, että herran piikkaus ote oli muuttunut tuosta perinteisemmästä tyylistä enemmän george bensonmaisemmaksi, osittain jopa ns. circular picking käytössä.
 
Ynkka on yliarvostettua paskaa!

Ynkka on yliarvostettua paskaa!
 
No olipas taas tosi asiallinen kommentti. Mitäs jos vähän perustelisit miksi väität näin? Niin, eikä tämän keskustelunurkkauksen postausohjeidenkaan lukeminen varmaan olisi pahitteeksi ;-)
 
Onhan niitä monia yli- ja aliarvostettuja kitaristeja, mutta vähän aikaa sitten kysyttiin eri nimi-hardrock/heavy -kitaristeilta, ketkä ovat heidän mielestään heihin eniten vaikuttaneita kitaristeja. Kolmen kärki oli:
 
1. Jimi Hendrix
2. Eddie Van Halen
3. Yngwie Malmsteen
 
Olen täysin samaa mieltä tuo listan kanssa. Hendrix uudisti kitaransoittoa 60-70 luvun vaihteessa. Eddie Van Halen "keksi uudelleen" hardrock -kitaran tappingeineen ja divebombeineen. Yngwie Malmsteen toi mukanaan nopean neoklassisen alternate pickingin ja arpeggiot tavalla, jollaista kukaan muu ei aikaisemmin ollut tehnyt (OK, olihan Uli Jon Roth, mutta sen soittotyyli on kuitenkin hieman erilainen, eikä se ole sellainen "speedburner" kuin Ynkkä.). Eli ei se mun mielestä ole mitenkään yliarvostettu, kuten ei kukaan muukaan tuolla em. listalla.
 
Sitä olen itse ihmetellyt, että mikä hype esim. tuohon Alexi Laihoon liittyy? Ilmeisesti nyt teini-ikäiset diggaavat siitä ihan kybällä, ihan niin kuin minä aikanaan mm. EVH:ta, Ynkkää, Randy Rhoadsia, Jake E. Leetä jne. Helvetin hyvä kitaristihan se on, mutta ei se ole tuonut sceneen mitään järisyttävän uutta. Mutta onhan se hyvä, että ulkomaalaiset kitaralehdet kirjoittavat suomalaisesta kitaristista, koska en muista koska joku suomalainen kitaristi olisi viimeksi ollut jossain ulkomaalaisessa kitaralehdessä. Mm. Tolkkia en muista nähneeni koskaan missään kitarajulkaisussa.
 
Ynkän pickaustyylistä: se lensi 80-90 luvun vaiheessa pelkääjänpaikalta auton tuulilasin läpi, koska ei pitänyt turvavöitä ja auton kuski krässäsi autonsa nokka edellä puuhun tai johonkin muuhun esteeseen. Sen pickauskäsi halvaantui tilapäisesti, koska aivoihin oli tullut veritukos. Ynkkä opetteli uudestaan pickauskäden toiminnan ja siirtyi käyttämään Dunlopin 1,5 mm:n plekuja. Esim. REHin opetusvideollaan se soittaa jo noilla 1,5 mm:n plekuilla ja "uudella" pickaustyylillä.

Sitä olen itse ihmetellyt, että mikä hype esim. tuohon Alexi Laihoon liittyy? Ilmeisesti nyt teini-ikäiset diggaavat siitä ihan kybällä, ihan niin kuin minä aikanaan mm. EVH:ta, Ynkkää, Randy Rhoadsia, Jake E. Leetä jne...
 
Juums. Minähän itse olen teini-ikäinen enkä kyllä Laihosta ole ikinä oikein diggaillut, joten ei tarvitse yleistää :) Juurikin nuo mitä sinä itse mainitsit ovat itselleni olleet ja ovat yhä suuria ''sankareita'' :D
 
Joo meni aika offtopiciksi...

Sitä olen itse ihmetellyt, että mikä hype esim. tuohon Alexi Laihoon liittyy? Ilmeisesti nyt teini-ikäiset diggaavat siitä ihan kybällä, ihan niin kuin minä aikanaan mm. EVH:ta, Ynkkää, Randy Rhoadsia, Jake E. Leetä jne. Helvetin hyvä kitaristihan se on, mutta ei se ole tuonut sceneen mitään järisyttävän uutta.
 
Mitä sitten, vaikkei se tuo skeneen mitään järisyttävän uutta? Onko se vaatimus, että kitaristia voidaan pitää "jo todella hyvänä"? Mä itse arvostan yhtälailla sitä, että tekee sitä "omaa juttuaan" (oli se sitten jo kymmenettä kertaa keksitty pyörä tai tuli, siksi lainausmerkeissä) hyvin ja omaleimaisesti. Laiho onnistuu mun mielestäni tässä. Sen tyyli on tunnistettava ja se klaaraa sen hyvin, siksi mä arvostan sitä, vaikken itse Bodomien fani olekaan. Sama juttu Yngwien kanssa, ja monen muun.
 
EDIT: Tosin, tällä tuskin on mitään tekoa tuon Laiho-hypetyksen kanssa, en tiedä.

Ynkka on yliarvostettua paskaa!
 
Jaha, kaveri kävi kirjottelemassa meikän käyttäjällä nähtävästi. =D

Sitä olen itse ihmetellyt, että mikä hype esim. tuohon Alexi Laihoon liittyy? Ilmeisesti nyt teini-ikäiset diggaavat siitä ihan kybällä, ihan niin kuin minä aikanaan mm. EVH:ta, Ynkkää, Randy Rhoadsia, Jake E. Leetä jne...
 
Samaa mieltä. Ehkä se on enemmän tuollainen muoti-ilmiö. Jännä juttu kun samaisessa bändissä soittaa huomattavasti parempi rytmikitaristina. Sori OT.
 
Ynkkä on kyllä ottanut oppia Richieltä niin, että napapaukkuu. Klassiset jutut, röyhelöpukeutuminen, ylimielisyys, stratocaster.. yms. Mutta mikäs siinä, oman todella tunnistettavan ja (ehkä) ylimenevän soittotyylin loi. Odyssey lempi levyni.

Ynkky on kyllä kitarasankari ja varsinki sankari kaikessa mahdollisessa mielessä. Harvalla äijällä riittää pokkaa laittaa bändi soittamaan nurkkaan ja pyhittää estradi pelkästään itelle. Näinhän oli ed.kiertueella.
 
Ynkky on selvästi kitarasankaruuden tyylipuhtain ja paras ruummiillistuma, paitsi että odysseyn jälkeen äijä on lähinnä paskaa suoltanu. Ynkkyys on jo pelkästään käsitteenä sellanen asia et lakki lähtee kyllä päästä. Äärimmäisen hyvä livenä edelleen!

Ei jeesus sentään sitä Ynkän uuden levyn kansikuvaa. Eiss....

Jännä juttu kun samaisessa bändissä soittaa huomattavasti parempi rytmikitaristina. Sori OT.
 
Olen täysin samaa mieltä sun kanssasi - ja sitten se hemmo ei saa vetää kuin muutamat soolot...
 
Ynkkä on kyllä ottanut oppia Richieltä niin, että napapaukkuu. Klassiset jutut, röyhelöpukeutuminen, ylimielisyys, stratocaster.. yms. Mutta mikäs siinä, oman todella tunnistettavan ja (ehkä) ylimenevän soittotyylin loi. Odyssey lempi levyni.
 
Jep, näinhän se on. Nuo nopeat neoklassiset hemmot (mm. Ynkkä, Impellitteri) ovat ammentaneet oppinsa Blackmorelta ja Uli Jon Rothilta.

Olen täysin samaa mieltä sun kanssasi - ja sitten se hemmo ei saa vetää kuin muutamat soolot...
 
Niin no siis mun käsittääkseni se on niin että Latvala ihan omasta tahdostaan haluaa olla Bodomissa "vain" komppikitaristi. Ja kun tossa aiemmin pohdittiin sitä että mikä siinä Bodomissa niin viehättää niin mulle se on ainakin pirun hyvät biisit ja soolot. Ja olihan toi Bodomin tyyli sillon parin ekan levyn aikoihin mun tietääkseni kohtuullisen omaperästä ja tarkotan nyt siis biisejä ja kokonaisuutta enkä pelkästään sooloja.

Ei jeesus sentään sitä Ynkän uuden levyn kansikuvaa. Eiss....
 
No eiipä.
 
"Eli mä nyt posetan tota taustaa vasten ja sitte editoit tohon tolloset liekit ja lätkäset vaan julki"