Musiikin teoria ja säveltäminen ›

:-D
Äh, en halua "kirjoituskieltoon". Mikä on suomeksi inverted pedal? Pedal on urkupiste, mutta miten 'inverted' kääntyy suomeksi? Käänteinen urkupiste?
 
Entäs internal pedal suomeksi?
 
Ranskassa:
pédale inférieure ~ urkupiste bassossa
pédale médiaire ~ urkupiste basson ja ylimmän äänen välissä
pédale supérieure ~ urkupiste ylimmässä äänessä
 
Löytyykö kompaktimpia suomennoksia?
 
Mä katsoin mun lähdeteokset enkä löytänyt suomalaisia vastineita mutta mun ehdotus:
internal: sisäinen
inverted: käännetty

Enpä ole kelvollisiin suomennoksiin törmännyt. Ylä-pedaali? Väli-pedaali? Vähän keinotekoisia ovat nuo. Hankala.
 
internal: sisäinen
inverted: käännetty
 
Aika hyviä.
 
Sisä-pedaali?

Minäkin lisäsin vielä omat ehdotukseni. Täytyypä joskus säveltää väliääniurkupisteitä, väliääniurkupistesointuja tai väliääniurkupisteklustereita. Hmm, tarkemmin ajatellen kaikki on jo kokeiltu. :/

Välipoljin eli jarrupedaali. Se keskimmäinen.

Mikä olisi tälläiseen pentatonisen asteikon nimi? 1,3,4,5,b7? Dominantti pentatoninenhan menee 1,2,3,5,b7 joten tuosta ei voi samaa nimitystä käyttää
 
Vai onko tuolle edes nimeä, usein kuulee käytettävän miksolyydisessä ympäristössä

Mikä olisi tälläiseen pentatonisen asteikon nimi? 1,3,4,5,b7? Dominantti pentatoninenhan menee 1,2,3,5,b7 joten tuosta ei voi samaa nimitystä käyttää
 
Vai onko tuolle edes nimeä, usein kuulee käytettävän miksolyydisessä ympäristössä
 
Mä oon tottunut tuota sun asteikkoasi, jossa on kvartti eikä sekuntia nimittämään dominantti pentatoniseksi asteikoksi.
Pikaisella nettiselailulla totesin että kummmastakin näytetään käytettävän samaa nimitystä.
 
Edit: Tossa on vähän keskustelua aiheesta
http://www.ptaforum.net/viewtopic.php?f=28&t=24862&view=next

Mikä olisi tälläiseen pentatonisen asteikon nimi? 1,3,4,5,b7? Dominantti pentatoninenhan menee 1,2,3,5,b7 joten tuosta ei voi samaa nimitystä käyttää
 
Vai onko tuolle edes nimeä, usein kuulee käytettävän miksolyydisessä ympäristössä
 
Kyllä sille nimi löytyy. Tuo 1,2,3,5,b7 on dominantti pientatoninen, niinkuin mainitsit. Elikkä duuripentatoninen, johon on 6:sen tilalle laitettu b7. Siitä se dominantti. Tuo toinen taas on intialainen pentatoninen. Dominanttisävyinen sekin just tuon 3/b7:n johdosta.
 
Skaaloista, virityksistä ja sen sellaisista on hyvä lista täällä:
http://mitarbeiter.werkbank.com/mennigmann/fretboard/tunings.ssi

Onko jokin käytännön syy, miksi tuollainen asteikko on olemassa, eikä sitä ajatella asiayhteydestä riippuvan laajemman dominanttisointuun liittyvän asteikon pelkistetyksi versioksi?
 
Erittäin hyvä kysymys!
 
Itse näkisin vaikkapa tämän dom.penatonisen enemmänkin 9-arpeggiona kuin asteikkona. Olisikohan näiden pentatonisten yksi funktio karsia avoid-ääniä? Mää tiijä, niinkuin Savossa sanotaan.
 
Kitaristina lienen hiukan kerettiläinen, koska ajattelen asioita mielummin sointuääni/lisä-ääni pohjilta, kuin skaala/moodi pohjalta. Saman asia vähän eri vinkkelistä katsottuna. Kitaristina mulla kai pitäisi olla moraalinen velvollisuus meuhkata sadan asteikon osaamisen puolesta. Mää tiijä.
 
että siinä nyt jäi osa asteikon sävelistä soittamatta kun soittaja ei ole tarpeeksi hyvä eli nopea.
?????

Onko jokin käytännön syy, miksi tuollainen asteikko on olemassa, eikä sitä ajatella asiayhteydestä riippuvan laajemman dominanttisointuun liittyvän asteikon pelkistetyksi versioksi?
 
Koska kyseisessä asteikossa on aika hilpeä kansanmusiikkimainen tuntu, epäilen sen kulkeutuneen populaarimusiikkiin modaalisesta etnomusiikista, jolloin dominanttiin viittamineen olisi vain puhdas anakronismi. Tällä on varmasti kansankielinenkin nimi, jota olisi ilman muuta syytä käyttää ainakin modaalisissa yhteyksissä. Tonaalisessa kontekstissa puhuttakoon sitten arpeggiosta, pelkistyksestä tai mikä ettei vaikka siitä dominantti pentatonisesta.
 
Itse olen pelkistyksen kannalla, koska näe mitään syytä nimittää jokaista melodiakuviota omaksi asteikokseen. Ajatelkaapa vaikka tuttua rokkiriffiä, joka muodostaa kaaren sävelillä 1, 3, 5, 6, b7, 6, 5, 3. Tämäkin on varmasti jonkun asteikkointoilijan toimesta nimitetty ties miksi, vaikka kyseessä on ajattelutavasta riippuen joko miksolyydinen ilman sekuntia ja kvarttia tai viisisävelinen arpeggio.

Koska kyseisessä asteikossa on aika hilpeä kansanmusiikkimainen tuntu, epäilen sen kulkeutuneen populaarimusiikkiin modaalisesta etnomusiikista, jolloin dominanttiin viittamineen olisi vain puhdas anakronismi.
 
Ettei menisi liian monimutkaiseksi selitykseksi. Mielestäni asia olisi yksinkertaisemmin ilmaistuna tavallinen nelisointuarpeggioon perustuva melodiallinen kulku, jota on höystetty hajasävelellä - joko sekunnilla tai kvartilla, riippuen kumpaa noista annetuista vaihtoehdoista käyttää.
 
Ja Zeeboolle tässä lisää huonoa huumoria kun hän näyttää siitä tykkäävän: liittyen tuohon ralliollin sanomaan "Itse olen pelkistyksen kannalla, koska näe mitään syytä nimittää jokaista melodiakuviota omaksi asteikokseen" mietin, että voisi luoda matemaattisen järjestelmän, jolla jokainen seitsensävelinen asteikko olisi pilkottavissa loogisesti kaikiksi mahdollisiksi pentatonisiksi asteikoiksi. Siis tyyliin joonisen ensimmäinen pentatoninen olisi 12345, toinen 23456 jne.
 
Näille voisi sitten antaa nimet vaikkapa suomalaisten maakuntien mukaan. Ensimmäinen pentatoninen voisi olla vaikkapa kainuulainen, toinen lappilainen, kolmas pirkanmaalainen ja niin edelleen. Vuosien saatossa näille sitten muodostuisi tästä käytännöstä poikkeavia nimityksiä ja sitten maailma olisi taas hitusen surrealistisempi paikka ja m.netin teoriapalstalla taas vähän enemmän kiisteltävää - vrt. kiista harmonisen mollin viidennnen moodin nimestä.

Vannoutuneena huonon ja vielä vannoutuneempana tahattoman huumorin ystävänä kannatan ehdottomasti noita maakuntapentatonisia! Savolainen molli on jo olemassa, joten ei kun uusia väkästämään.
 
Savolainen: 1, 2, b3, 6, b7

http://www.e-chords.com/guitartab.asp?idmusica=48365&keyb=true
 
En tiedä kuuluisiko tämä tänne, vai jonnekin muualle, mutta osaisiko joku neuvoa, miten tuo intro soitetaan? En tajua noista merkinnöistä mitään. Kiitos

http://www.e-chords.com/guitartab.asp?idmusica=48365&keyb=true
 
En tiedä kuuluisiko tämä tänne, vai jonnekin muualle, mutta osaisiko joku neuvoa, miten tuo intro soitetaan? En tajua noista merkinnöistä mitään. Kiitos
 
Kun nuo on noita tabuja, ehdottaisin että kysyisit kitaransoittopalstalta.
 
Edit: Tuolla aloittelijat palstalla näytti olevan tabulatuureista soitto säie, se lienee paras.

ralliolli: Mutta arvelen, että alkeisteoria pysyy pitkälti samana vielä kauan, eikä siltä osin kirjatkaan muuttuisi. Itse kyllä vaihtaisin systeemiä välittömästi, jos valtaa olisi.

kokarek: Minäkin haluaisin tietää, että mitä haluaisit muuttaa systeemissä - ja missä systeemissä. Onko mielestäsi nykyään vallalla oleva sointujen keskinäisiin suhteisiin keskittyvä ajatusmaailma huono? Joskushan puhuit siitä, että haluaisit muuttaa musiikin notaation loogisemmaksi, mutta se ei taida sinänsä liittyä tähän, vai.
 
Ajatusmaailmassa ei ole mitään vikaa, mutta merkki- ja symbolijärjestelmässämme kyllä. Tuo notaatio on yksi haisevimmista aivopieruista, mutta muitakin vammaisuuksia löytyy vaikka pilvin pimein. Astemerkki- ja funktioanalyysi olkoon toinen esimerkki. Jokainen osaa kuvitella paremman systeemin, joten en mene siihen sen tarkemmin.
 
Ongelmahan tässä on se, että vanhasta tulisi ennen pitkään käyttökelvotonta, mutta tässä jos jossakin hyödyt olisivat haittoja suuremmat.

ralliolli:

kokarek:
 
Ajatusmaailmassa ei ole mitään vikaa, mutta merkki- ja symbolijärjestelmässämme kyllä. Tuo notaatio on yksi haisevimmista aivopieruista, mutta muitakin vammaisuuksia löytyy vaikka pilvin pimein. Astemerkki- ja funktioanalyysi olkoon toinen esimerkki. Jokainen osaa kuvitella paremman systeemin, joten en mene siihen sen tarkemmin.
 
Ongelmahan tässä on se, että vanhasta tulisi ennen pitkään käyttökelvotonta, mutta tässä jos jossakin hyödyt olisivat haittoja suuremmat.
 
Jos jaksat niin olisi mielenkiintoista kuulla edes lyhyesti esitettynä, että mikä olisi paremmin toimiva järjestelmä ja tarkemmin, että mikä noissa esittämissäsi asioissa mättää. Yritin kirjoittaa jotain vastinetta, mutta tulin ainoastaan siihen tulokseen etten tiedä, mitä tarkoitat. Oletko tyrmäämässä musiikin funktioihin pohjautuvan ajattelun? Mikä astemerkinnässä on huonoa - sehän toimii käytännön tilanteissa usein loistavasti?

Oletko tyrmäämässä musiikin funktioihin pohjautuvan ajattelun? Mikä astemerkinnässä on huonoa - sehän toimii käytännön tilanteissa usein loistavasti?
 
Ajattelu nyt on mitä on, ja se kehittyy jatkuvasti, mutta ilmaisua olisi syytä modernisoida. Astemerkkianalyysissä on esimerkiksi ihan turhaa ilmaista käännökset kuin kenraalibassossa. Tämä saattaa vaikuttaa jotenkin mitättömältä, mutta minusta hahmottasin helppous on suuri etu.

Ajattelu nyt on mitä on, ja se kehittyy jatkuvasti, mutta ilmaisua olisi syytä modernisoida. Astemerkkianalyysissä on esimerkiksi ihan turhaa ilmaista käännökset kuin kenraalibassossa. Tämä saattaa vaikuttaa jotenkin mitättömältä, mutta minusta hahmottasin helppous on suuri etu.
 
Tarkoitatko, että esimerkiksi I6:n sijaan olisi että I/E?

Tarkoitatko, että esimerkiksi I6:n sijaan olisi että I/E?
 
Parempi olisi merkita basso numerolla. Mutta minusta suurempikin remontti olisi paikallaan. Ensin voitaisiin laatia yhtenevät nimitykset nuoteille, ja tietysti jokaiselle oma. Numerot 1-12 olisi ehkä kätevin tapa. Sitten notaatio muutettaisiin kromaattiseksi ja täten helppolukuiseksi ja loogiseksi. Vaihtoehtoja on monia, mutta eiköhän se paras löytyisi pian. Tästä eteenpäin saatte fantasioida itse. Ja jos kellään on bisnesvainua niin pyydän että lyöt tällä rahaksi. Kromaattinen piano (tiedätte mitä tarkoitan: koskettimisto, jossa sormitukset olisivat samat joka sävellajissa) olisi myös kiva.

Kromaattinen piano (tiedätte mitä tarkoitan: koskettimisto, jossa sormitukset olisivat samat joka sävellajissa) olisi myös kiva.
 
Kuulostaa luontaisesti atonaaliselta. Vielä voin soittaa pedaali pohjassa kauniita glissandoja mustien koskettimien pentatonisessa harmoniassa.
 
Parannusta nykyklaveeriin esittävät patentit puolustavat diatonista asteikkoa atonaalisuuden kustannuksella tai eliminoivat riitaintervalleja synnyttävät johtosävelet suosien pentatoniaa:
http://www.freepatentsonline.com/3865004.html
http://www.freepatentsonline.com/3845685.html
http://www.freepatentsonline.com/3943811.html
 
Ja jos kellään on bisnesvainua niin pyydän että lyöt tällä rahaksi.
 
"Once you know a shape you know it in every key."
http://www.c-thru-music.com/cgi/?page=layout