| Aihe: Wilkinson Tremolo | |
|---|
 Nacher
15.09.2008 03:03:41 (muokattu 15.09.2008 03:04:36) | |
|
Kummaa tai ei, en ole ikinä omistanut saatika edes liiemmin käsitellyt wilkinsonin tremololla varustettua kitaraa. Miten tuossa tallassa toimii yleinen säätäminen, kielten vaihto ym? Floyd Roseja yleensä kartan juuri siksi, että kieltenvaihto on julmettu prosessi ja kitaran säätäminen sekä vireiden vaihto on silkkaa tuskaa. Onko Wilkinsonissa samat pulmat, vai käykö säätäminen helpommin? Ja mikä ylipäätänsä sen erottaa Floyd Rosesta noin teknisesti?
Näin taustatietona kerrottakoon, että GASittelen kitaramalleja, joiden spekseihin syystä tai toisesta kuuluu tuo Wilkinsonin tremolo. |
 JuSu
15.09.2008 08:34:29 (muokattu 15.09.2008 08:34:50) | |
|
Kummaa tai ei, en ole ikinä omistanut saatika edes liiemmin käsitellyt wilkinsonin tremololla varustettua kitaraa.
Wilkinson tekee monenlaisia tremoloja, ihan perinteisistä kuusiruuvikiinnitteisistä stratotalloista alkaen... Mutta varmaankin tarkoitit sitä 'tuunattua', kahdella ruuvilla kiinnitettävää tremoloa (esim. VS-100)?
Tällaista:
http://www.fake58.co.uk/images/SB_5310-002%20Wilkinson%20VS100.jpg
Miten tuossa tallassa toimii yleinen säätäminen, kielten vaihto ym? Floyd Roseja yleensä kartan juuri siksi, että kieltenvaihto on julmettu prosessi ja kitaran säätäminen sekä vireiden vaihto on silkkaa tuskaa. Onko Wilkinsonissa samat pulmat, vai käykö säätäminen helpommin? Ja mikä ylipäätänsä sen erottaa Floyd Rosesta noin teknisesti?
Ko. Wilkinsonin säätäminen ja käyttö on varsin helppoa, periaatteessa kaikki toimii kuten normistratotallassakin. Vireiden vaihto on lennosta on hankalaa, sillä yhden kielen löysääminen/kiristäminen vaikuttaa kaikkiin kieliin, kuten missä tahansa kelluvassa tallassa. Tähän toki on konstinsa, mutta ne ovat yleisiä kelluviin talloihin liittyviä, joten en mene niihin tässä.
Teknisesti suurin ero Floyd Roseen on, että Wilkinsonissa ei ole lukituksia kummassakaan päässä. Se on teknisesti 'vain' paranneltu stratotalla.
Mulla on tuossa customissa Wilkinson VS-100, ja olen kyllä varsin tyytyväinen. Yhdistettynä lukkovirittimiin, pysyy vire hyvin vaikka vähän rankemmalla kädellä kampeaisi. Ihan floikkamaisiin dive-bombeihin tuolla ei kuitenkaan päästä.
Mutta mielestäni veivi on varsin hyvä sekoitus perinteisen stratotallan ja floikan hyviä puolia. Toisaalta, kaikki eivät Wilkinsonin fiiliksestä tykkää. Jos on erittäin tottunut ja tykästynyt perinteiseen tai floikkaan, saattaa Wilkinson olla pettymys.
Käy testaamassa.
JuSu |
|
Itselläni on Ruokangas Custom Stratossa tuo VS-100. Fenderin american standard -tallaan verrattuna siinä on mielestäni kaksi plussaa
+ tallapalat saa lukittua paikoilleen, ei pörinöitä ja ainakin teoreettisesti lisää sustainia
+ pop-in vibrakampi (toki Fender american deluxe:ssa on tää myös, mutta siinä taas kammen paikka on mulle liian lähellä e-kieltä)
Jos negatiivista on löydettävä, niin kullatussa versiossa mielestäni pinta ei nyt ole erityisen hienon näköinen läheltä katsottuna...who cares, se kultaus kuitenkin käytössä karisee. Mun versio on vuodelta 2001, en uudemmista osaa sanoa.
T: P |
JuSu
15.09.2008 10:51:10 | |
|
+ pop-in vibrakampi
Hmmm... Mulla on sellainen, että se pitää painaa pohjaan ja halutessaan voi vielä pyörittämällä kiristää kuten perinteisessä stratotallassa. Mitään 'napsua' siinä ei tunnu, kampi vain tahmeasti painuu tiettyyn syvyyteen, jonka jälkeen pyöritellään...
Oisko vuosimallieroja?
JuSu |
|
Hmmm... Mulla on sellainen, että se pitää painaa pohjaan ja halutessaan voi vielä pyörittämällä kiristää kuten perinteisessä stratotallassa. Mitään 'napsua' siinä ei tunnu, kampi vain tahmeasti painuu tiettyyn syvyyteen, jonka jälkeen pyöritellään...
Oisko vuosimallieroja?
JuSu
Hmmm x 2.... mulla on sellainen että painetaan vaan pohjaan eikä se siinä pyörittämällä enää kiristy....siinä kyljessä on snadi ruuvi jolla kammen kireyttä voi säätää.
Itelläni on siis tällainen:
http://www.wdmusic.com/gotoh_wilkinson_tremolo_gold_24798_prd1.htm
T: P |
 MTM
15.09.2008 11:20:10 (muokattu 16.09.2008 07:57:46) | |
|
... ja minun Cort G270:ssäni sillä tavalla löystynyt se holkin "vinyylisukka", että kampi putoaa paikaltaan, jos kitaraa kallistelee ulospäin.
Muuten talla kyllä toimii aivan etevästi, ja perinnetallasta poiketen tosiaan sallii lievät sukellukset myös ylöspäin. Säätövara tallapaloissa ei ole ihan mahdottoman iso, eikä ainakaan minun yksilössäni saa kieliä ihan otelaudan tuntumaan.
EDIT: no kaikkea sitä... onhan mullakin sellainen kiristysruuvi. Nyt ei putoa kampi. Ei vain meinannut löytyä tarpeeksi pientä avainta. |
JuSu
15.09.2008 11:23:22 | |
|
Itelläni on siis tällainen:
http://www.wdmusic.com/gotoh_wilkinson_tremolo_gold_24798_prd1.htm
T: P
Samannäköinen mulla... Ja on siinä sivussa sellainen kiristysruuvikin, mutta siellä kampipesän pohjalla on vielä ruuvi, joka kierrettäessä ruuvautuu kampeen. Kammen päässä on siis pieni sisäkierre. Ilmeisesti tällä on haluttu varmistaa, että kampi pysyy paikallaan, jos haluaa pitää sitä 'heiluvana'.
JuSu |
|
Samannäköinen mulla... Ja on siinä sivussa sellainen kiristysruuvikin, mutta siellä kampipesän pohjalla on vielä ruuvi, joka kierrettäessä ruuvautuu kampeen. Kammen päässä on siis pieni sisäkierre. Ilmeisesti tällä on haluttu varmistaa, että kampi pysyy paikallaan, jos haluaa pitää sitä 'heiluvana'.
JuSu
Täytyypä tutkia seikka kotona....aina sitä oppii jotain uutta, eihän tuo vehje ole ollutkaan kuin 7 vuotta mulla...... |
 Juniper
15.09.2008 12:19:17 (muokattu 15.09.2008 12:20:56) | |
|
Samannäköinen mulla... Ja on siinä sivussa sellainen kiristysruuvikin, mutta siellä kampipesän pohjalla on vielä ruuvi, joka kierrettäessä ruuvautuu kampeen. Kammen päässä on siis pieni sisäkierre. Ilmeisesti tällä on haluttu varmistaa, että kampi pysyy paikallaan, jos haluaa pitää sitä 'heiluvana'.
JuSu
Samoin täällä on kammessa sisäkierre. (oma talla on Gotohin valmistama.)
Minä pidän wilkinsonista paljon, oikeestaan mitään negatiivista ei ole sanottavaa.
Omassa kammessa on vieläpä lukittavat tukipaalut, eli missään ei ole minkäänlaista välystä. |
|
...Yhdistettynä lukkovirittimiin, pysyy vire hyvin vaikka vähän rankemmalla kädellä kampeaisi...
Saivarrellaanpa hieman, ei mitään henkilökohtaista. Mua on pidemmän aika kummastuttanut kun jengi puhuu, että vire pysyy lukittavien virittimien kanssa paremmin. Eikös tossa ideana oo vaan lukita kieli virittimen tappiin kiinni, jolloin sitä ei tarvitse kiertää montaa kierrosta tapin ympärille ja kielten vaihto helpottuu ja nopeutuu? Mun käsityksen mukaan se vireen heittely, mikäli johtuu virittimien päästä, ei aiheudu siitä että kieli pääsee lipsumaan tapissa mikäli sitä on kierretty sopiva määrä. Vai olenko nyt ihan hukassa? Maalaisjärjellä ajateltuna kielen ei pitäisi voida saada löysää mikäli sitä on esim. pari-kolme kierrosta tapin ympärillä. Toisaalta hyvän virittimen koneiston ei kyllä myöskään pitäisi pyöriä kielen vedosta. |
|
Sen tuohon voin sanoa, että omissa floikkakitaroissa kyllä vireen pysyvyys kampikikkailussa kärsii heti huomattavasti, jos satulan kielilukot avaa. Lukkojen kanssa vire taas tuntuu olevan lähes ikuinen.
Mutta en saanut oikein vastausta ydinkysymykseeni, eli onko Wilkinsonin tremolo yhtä työläs värkki säädettäväksi kuin Floyd Rose, ja onko kielten vaihtaminen yhtä työlästä? |
JuSu
15.09.2008 17:40:13 | |
|
onko Wilkinsonin tremolo yhtä työläs värkki säädettäväksi kuin Floyd Rose, ja onko kielten vaihtaminen yhtä työlästä?
Ei ole. Suunnilleen verrattavissa kelluvaksi säädettyyn stratotallaan.
JuSu |
|
Sen tuohon voin sanoa, että omissa floikkakitaroissa kyllä vireen pysyvyys kampikikkailussa kärsii heti huomattavasti, jos satulan kielilukot avaa. Lukkojen kanssa vire taas tuntuu olevan lähes ikuinen.
Mutta eikös tässä oo kyse siitä, että kielet jää "jumittamaan" satulaan? Ainakin stratoissa huomannu ku on kammella kikkaillu. |
|
Ei ole. Suunnilleen verrattavissa kelluvaksi säädettyyn stratotallaan.
JuSu
Ja tästä päästäänkin siihen, etten ole koskaan omistanut stratoa, etenkään kelluvaksi säädettyä. Mikä siis tuosta kelluvasta stratotallasta tekee vähemmän hermoja raastavan, kuin floikkarista? |
|
Ja tästä päästäänkin siihen, etten ole koskaan omistanut stratoa, etenkään kelluvaksi säädettyä. Mikä siis tuosta kelluvasta stratotallasta tekee vähemmän hermoja raastavan, kuin floikkarista?
Yleensä kelluvaan stratotallaan ei oo yhdistetty kielilukkoja, joten vire säädetään virittimistä, mikä on ainakin musta mukavampaa ja helpompaa ku ruuvailla floikan hienosäätöruuveja. Muutenhan homma on periaatteessa yhtä rasittavaa. |
|
Saivarrellaanpa hieman, ei mitään henkilökohtaista. Mua on pidemmän aika kummastuttanut kun jengi puhuu, että vire pysyy lukittavien virittimien kanssa paremmin. Eikös tossa ideana oo vaan lukita kieli virittimen tappiin kiinni, jolloin sitä ei tarvitse kiertää montaa kierrosta tapin ympärille ja kielten vaihto helpottuu ja nopeutuu? Mun käsityksen mukaan se vireen heittely, mikäli johtuu virittimien päästä, ei aiheudu siitä että kieli pääsee lipsumaan tapissa mikäli sitä on kierretty sopiva määrä. Vai olenko nyt ihan hukassa? Maalaisjärjellä ajateltuna kielen ei pitäisi voida saada löysää mikäli sitä on esim. pari-kolme kierrosta tapin ympärillä. Toisaalta hyvän virittimen koneiston ei kyllä myöskään pitäisi pyöriä kielen vedosta.
Tuo pitää hyvinkin paikkansa. Ainoastaan jos kampeaa todella rankasti niin lukkovirittimet toimivat paremmin kuin ilman lukkoja. esim. rankka divebomb, jossa kielet vedetään aivan spagetiksi voi kielet löystyä virittimen päästä siten, että ne pääsevät pikkasen luiskahtamaan alkuperäisestä asemastaan.
Pääosin lukittavat virittmet helpotavat/nopeuttavat kielten vaihtoa. |
|
Ja tästä päästäänkin siihen, etten ole koskaan omistanut stratoa, etenkään kelluvaksi säädettyä. Mikä siis tuosta kelluvasta stratotallasta tekee vähemmän hermoja raastavan, kuin floikkarista?
1. kielten vaihto. Ei tarvitse availla lukkoja työkaluilla. Kun on virittimistä saannut vireeseen se on siinä. Floikkarissa lukot kiinni ja uudestaan viritys.
2. Kielten korkeuden säätö. Wilkinsonissa tai stratotallassa voi säätää yksittäisten kielten korkeutta avaimella. Floikkarissa pitä vaihdella tallapaloja tai leikkijä shimmien kanssa.
3. Hienovireen säätö. Perinteisellä tallalla voipi avaimella/ruuvarilla säätää hienovireen tarkasti. Floikkarissa joutuu ksin siirtelemään tallapalaa.
Molemat pitävät vireen hyvin ja ovat mukavia käyttää, floikkaan on vaan kielten vaihto huomattavasti työläämpää kaikkineen lukkojen kanssa pelleilyyn.
Itsellä menee oman straton(wilkinson talla ja lukkovirittimet) kielten vaihtoon alle 2 minuuttia, että on soittokunnossa. Floikalliseen menee 8 minuuttia..... oikein kellotin kauanko menee :D |
|
Ei hel...aika nopea, 2 min....oot harjoitellut salaa... |
|
Ahaha 2min? Minulla menee kiinteätallaisen Gibsonin kanssa vartti, floikallisen Jacksonin kanssa koko ilta ja hermot. |
|
Mulla menee wilkinsonin kanssa tunti, mutta yleensä siihen sisältyy kahdet vaipan vaihdot. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
