Aihe: Jalostusaste; plektrat.. 1 2 | |
---|---|
![]() 14.09.2008 20:20:54 | |
Jaa, että poltetaan vaan kaikki vilja jotta oltaisiin omavaraisia liikkumaan...mutta kun ulkolaista leipääkään ei enää saada suuhun, so. heidän riippuvaisuutensa mustasta kullasta. Ja vain jotta kaikki saataisiin vielä hetken ajan mahdollisimman halvalla, ei hyvä päivä. Tsekatkaapa muuten termistöänne samalla, kulutushysteria on juuri tuota, ei sitä että jostakin maksaa oikean hinnan tai vaikkapa enemmän, joka jo vähentäisi sitä. Plussaa Bonecrusherille. Kuka puhui siitä, että 100% suomalaisesta viljasta pitäisi tehdä etanolia? Nyt tässä kärjistetään meikäläisen kirjoituksia. Ja en tajua muutenkaan, miten asiat piti johtaa tuohon teollisuuteen ja maatalouteen. Teollisuudesta vielä sen verran, että miksi esim. Aspocomp ja muut elektroniikka-alan tehtaat ovat Suomessa viime aikoina sulkeneet oviaan? Selitys on helppo: Suomessa ei kannata tuottaa noita tavaroita, joiden tuottaminen ulkomailla + rahtikustannukset ovat vielä huomattavasti halvempia kuin suomalaisen työntekijän palkka. Näin se homma vain menee kannattavuuden ajattelun kannalta. Niin, ja palataanpa vielä tuohon pleku- ym. musiikkitavara-asiaan: hinnoittelua puolustelevilla henkilöillä on ns. oma lehmä ojassa, koska he saavat elantonsa noista ostetuista musiikkitavaroista, mutta eivät kuitenkaan varmaan epäröi ostaa tarvitsemiansa musiikkitavaroita henkilökunta-alennuksella musiikkipuljusta, jossa itse työskentelevät. Nothing personal, mutta puhe hinnoista ja "vastinetta rahoille" ryöpsähti sen jälkeen, kun nimim. mattim ja minä kerroimme ostaneemme kiinalaisia plekuja ~0,1275 euron hintaan / kpl, kun merkkiplekut ostettuna paikallisesta musiikkiliikkestä maksavat 0,5-1,0 euroa / kpl. Ja plekun valmistus ei kuitenkaan ole mitään salatiedettä, vaan se onnistuu lähes kaikilta, joilla on vain tarvittavat työvälineet ja raaka-ainemateriaali. Jotta ei jäisi mitään arvailujen varaan, niin kerrottakoon tässä, että olen itse (hieman) keskituloista paremmin ansaitseva, yli 20 vuotta kitaraa soittanut kaveri, jolla ei ole enää mitään "voodoo -viboja" kitaroiden & plekujen jne. merkeistä ja hinnoista. Jos pystyn järkkäämään itselleni haluamani tarvikkeita kohtuuhinnalla, niin totta kai ostan sieltä, mistä saan halvimmalla (lue: hyvä hinta-/laatusuhde), oli sitten kyse lähes mistä tahansa kulutushyödykkeestä, vaikka olisikin varaa ostaa sen kalliimpi, "hyväksi havaittu ja tunnustettu" vaihtoehto. Kitarat (kaikki vasureita):
Ibanez RG-550,
Ibanez PF-200,
Ibanez "Jem",
Charvel 3,
Schecter Omen-7,
Wolf KS-70,
Wolf KS-70LX,
Wolf KP3C,
Wolf-SS,
Wolf KLP45-FM
Aram-701L
Landola F6/Cut
Bailing BL-05 | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)