Aihe: Teoriapalstan jelppikerho
1 2 3 4 526 27 28 29 30123 124 125 126 127
ralliolli
14.09.2008 00:42:17
Mitä yrität kysyä? Olenko ymmärtänyt väärin vai epäiletkö, että niitä ei ole käytetty vuosisatoja? Jälkimmäisessä tapauksessa suosittelen tutustumaan esim. J. S. Bachiin. Ehkä joku Bach-tuntija voisi osoittaa tarkat kohdat hänen hurjimmista dissonansseistaan.
 
Mietin vielä, että mistä löytäisin esimerkin klassismin avoid notesta, ja muistin että sellainenhan löytyy jo Kuutamosonaatista. Katso tahtia kuusitoista:
 
http://www.8notes.com/scores/1754.asp?ftype=gif
Schnowotski
14.09.2008 01:07:24
Tällainen nuottien nimiin liittyvä asia tuli vastaan, että kun tällaiseen taulukkoon on kerätty intervallit, niiden nimet jne., mutta siinä lukee, että "Minor Second C - C,", "Augmented fourth C - Fj" ja "Minor sixth C - Gj". Oletan, että nuo kaikki merkitätavat - j-kirjain ja pilkku - tarkoittavat samaa kuin risuaita. Se ei silti selitä sitä, että miksi on käytetty noita merkintätapoja eikä sitä, että miksi pieni sekunti ja pieni seksti on minun tietämykseni mukaan enharmonisesti väärin kirjoitettu.
 
Liittyisikö asia kenties jotenkin epätasavireisyyteen? Ei ainakaan äkkisilmäilyllä löydy selitystä tuohon asiaan.
Jo nuorena Nepsu ajoi geneettisesti määräytyneen suoran hiusrajansa vanhemmiltaan salaa niin sanotuksi mikkihiirimalliksi.
ralliolli
14.09.2008 01:22:51
Tällainen nuottien nimiin liittyvä asia tuli vastaan, että kun tällaiseen taulukkoon on kerätty intervallit, niiden nimet jne., mutta siinä lukee, että "Minor Second C - C,", "Augmented fourth C - Fj" ja "Minor sixth C - Gj". Oletan, että nuo kaikki merkitätavat - j-kirjain ja pilkku - tarkoittavat samaa kuin risuaita. Se ei silti selitä sitä, että miksi on käytetty noita merkintätapoja eikä sitä, että miksi pieni sekunti ja pieni seksti on minun tietämykseni mukaan enharmonisesti väärin kirjoitettu.
 
Liittyisikö asia kenties jotenkin epätasavireisyyteen? Ei ainakaan äkkisilmäilyllä löydy selitystä tuohon asiaan.

 
Tai sitten kirjoittaja on epäpätevä. Mistä nuo merkinnät ovat?
Schnowotski
14.09.2008 14:06:07 (muokattu 14.09.2008 15:46:44)
Tai sitten kirjoittaja on epäpätevä. Mistä nuo merkinnät ovat?
 
Psychology of Music -lehdessä julkaistusta artikkelista Psychological Connotations of Harmonic Musical Intervals (http://pom.sagepub.com/cgi/content/abstract/28/1/4). PDF:n löysin kirjoittajan, Marco Costan, kotisivuilta. En tiedä, onko se esimerkiksi jokin aikainen tarkastamaton preprintti. Epäilisin, sillä siinä näyttäisi olevan julkaisutiedot aika tarkasti.
 
Olen tässä aamun tutkinut asiaa noiden intervallien taajuuksien suhteiden kautta ja huomasin, että Wikipediassa on käytetty samankaltaisesti noita intervalleja: http://en.wikipedia.org/wiki/Equal_ … ament#Comparison_to_just_intonation . Pieni sekunti on C-C# (itse asiassa selaimeni merkistö näyttää ristin sijaan suorakulmion, mutta olettaisin sen olevan risti) ja pieni seksti on C-G#. Tuon lisäksi Wikipediassa on vielä yksi enharmoninen outous lisää: vähennetty kvintti on C - F#.
 
Artikkelissa käytetyt taajuuksien suhteet näyttäisivät olevan yhteneviä Wikipediassa mainittujen Just intonation -suhteiden kanssa lukuun ottamatta pientä sekuntia, joka artikkelissa on 17:16, jota ajattelin ensin pyöristyksestä johtuvaksi luonnolliseksi vaihteluksi, mutta jota näemmä eräs toinen sivu nimittää nimellä "17th harmonic" (http://www.xs4all.nl/~huygensf/doc/intervals.html). En tiedä onko asia merkityksellinen.
 
Toisaalta myöhemmin artikkelissa on nuotinnettu intervallit, ja siellä pieni sekunti taas on enharmonisesti oikein: E - F, eikä E - E#. Tai E - E,. Kuten myös pieni seksti on D - Bb, eikä D - A# tai Aj.
 
Minun tietämykseni erilaisista vireistä, niiden merkintätavoista ja niin edelleen on niin lapsenkengissä, etten nyt oikein osaa jäsentää asioita. Tähän on varmaan jokin todella yksinkertainen selitys, jota en vain tajua. Opastakaa joku.
 
EDIT: Swanin kanssa puhuimme asiasta ja ilmeisesti kyse on siitä, että ristikorotteiset ovat taajuudeltaan hieman korkeampia kuin beellä alennetut. Tämä jättää vielä joitakin kysymyksiä kuten sen, että mitä käytetään referenssinä kun otetaan sävellajikohtaiset erot huomioon - miksi C-duurissa pieni seksti on C - G# kun taas D-pohjaisessa D - Bb.
Jo nuorena Nepsu ajoi geneettisesti määräytyneen suoran hiusrajansa vanhemmiltaan salaa niin sanotuksi mikkihiirimalliksi.
baron
14.09.2008 18:04:38
 
 
En ole tutustunut Levinen kirjaan, mutta löysin sentään arvostelun netistä. Arvostelun perusteella kirja kannattaa mitä ilmeisimmin "selailla" läpi -eikä sen enempää
 
Mitähän tässä sitten pitäisi lueskella kun pitäisi edes sen verran oppia, että olisi jotain kanttia arvioida, onko kirja hyvä vai ei?
Kuiteskin vaikka olen lueskellut kirjoja, joitten esimerkit ovat Beethovenia ja Mozartia, tykkään enemmän kirjoista, joiden esimerkit ovat Hancockia ja Coltranea.
ralliolli
14.09.2008 19:56:37
Tässä on Bachilta kiva dissonanssi:
 
http://www.youtube.com/watch?v=XvicA7_D8A8&feature=related
 
Hyppää kohtaan 4:20.
Jazz2
15.09.2008 02:24:17
Kuka tekee viralliset nuotit johonkin kappaleeseen esim. nuottikirjoihin? Ja miten?
 
Korvakuuloltako joku vain kirjoittaa ne ylös? Siinä tapauksessa saa olla aika helevetinmoinen guru.
Janus
15.09.2008 11:34:04
Kuka tekee viralliset nuotit johonkin kappaleeseen esim. nuottikirjoihin? Ja miten?
 
Korvakuuloltako joku vain kirjoittaa ne ylös? Siinä tapauksessa saa olla aika helevetinmoinen guru.

 
Mm. Ari Leskelä. Korvakuuloltapa hyvinkin. Eikä se ole edes vaikein osuus koko hommassa, kun on tarkoitus tehdä hyvännäköistä nuottikuvaa: merkintätavat, layout, asemointi jne. ovat yhtä lailla tärkeässä asemassa. Monet osaavat plokata biisejä ja soittaa korvakuulolta, mutta läheskään kaikki eivät osaa tehdä hyvännäköisiä nuotteja.
baron
15.09.2008 11:56:45
 
 
Mm. Ari Leskelä. Korvakuuloltapa hyvinkin. Eikä se ole edes vaikein osuus koko hommassa, kun on tarkoitus tehdä hyvännäköistä nuottikuvaa: merkintätavat, layout, asemointi jne. ovat yhtä lailla tärkeässä asemassa. Monet osaavat plokata biisejä ja soittaa korvakuulolta, mutta läheskään kaikki eivät osaa tehdä hyvännäköisiä nuotteja.
 
Mä oon saanut joskus käyttööni laput, joiden perusteella äänite on tehty. Kyllä niissä on aikamoista väkertämistä ennen kuin niistä saa painatuskelpoista.
Jazz2
15.09.2008 16:03:21
Jos joku korvakuulolta nuotittaa ne, niin niissä täytyy olla ainakin jonkin verran virheitä.
baron
15.09.2008 16:42:57 (muokattu 15.09.2008 16:46:24)
 
 
Jos joku korvakuulolta nuotittaa ne, niin niissä täytyy olla ainakin jonkin verran virheitä.
 
Tästä kai johtuu ne ristiriidat mitä eri kirjojen nuoteissa on.
 
PS Monk itse on levyttänyt varmaan toistakymmentä versiota "Blue Monkista" ja kaikkien muiden versiot vielä päälle. Mulla on varmaan neljät (kaupan) nuotit piisistä. Yksikään ei ole originaaliäänitysversion mukainen, oli pakko plokata itse.
Mikähän se virallinen versio piisistä mahtaa olla?
Epämuusikko
15.09.2008 16:47:56
Jos joku korvakuulolta nuotittaa ne, niin niissä täytyy olla ainakin jonkin verran virheitä.
 
No niin no.
R.I.P Oksanen
Janus
15.09.2008 18:51:12
Jos joku korvakuulolta nuotittaa ne, niin niissä täytyy olla ainakin jonkin verran virheitä.
 
Joo, nuotittaa. Ja niin onkin. Joskus jopa bändien virallisissa nuottikirjoissa (jotka on tehnyt joku yhtyeen jäsenistä) on virheitä, tai viimeistään epäloogisista merkintätavoista johtuvia ristiriitaisuuksia.
 
Mutta mitä väliä sillä on?
Zeeboo
15.09.2008 20:44:21
Jos joku korvakuulolta nuotittaa ne, niin niissä täytyy olla ainakin jonkin verran virheitä.
 
Tuota, kuinkas muuten sitä voi kappaletta nuotintaa kuin korvakuulolta?
my guitar is humming... next it has to learn the lyrics...
levesinet
15.09.2008 21:01:51 (muokattu 15.09.2008 23:38:38)
Tuota, kuinkas muuten sitä voi kappaletta nuotintaa kuin korvakuulolta?
 
Sisäiseltä kuulolta tai vaikkapa schönbergiläisillä kaavoilla. Korvista ei ole apua, kun musiikki on vasta syntymässä. Nuotinnus on keskeinen osa klassista säveltämistä.
 
Tai kun improvisoi MIDI-kiipparilla, ohjaamalla note on-, note off- ynnä muut käskyt tietokoneelle MIDI-nuottidataksi. Nuotit usein viimeistellään ja piirretään erillisessä vaiheessa.
 
Häh. Kyl sää tiärät. :D
 
Mutta kyllähän teoriassa tietokoneohjelma voi suorittaa äänisignaalille Fourier-analyysin tai jotain vastaavaa taajuusspektrin analyysiä ja hahmontunnistustekniikoin muuntaa signaalia nuoteiksi. Independent component analysis on kova sana, jos signaali on sekoitus useita samanaikaisia äänilähteitä.
 
Tai jos on kuuro, voi seurata vaikkapa ksylofonistin kapuloiden liikettä ja päätellä nuotit siitä...
 
(Oikeastaan en ollut ajatellutkaan, miten paljon maailmassa on luovia ja menestyneitä esiintyviä muusikoita, jotka eivät itse osaa kirjoittaa nuotteja.)
Zeeboo
15.09.2008 21:16:49 (muokattu 15.09.2008 21:18:16)
Häh. Kyl sää tiärät. :D
 
No niin tiärän ;)
 
Enempi oli tuo kysymys retorista sorttia. Itse kun kuuntelen ja kirjoitan, silloinkin kun SE on vasta tuloillaan. Tuo kuuron nuotinnustekniikka lyömäsoittimien palikoiden liikkestä oli aika hyvä. Edellyttää absoluuttista silmää?
my guitar is humming... next it has to learn the lyrics...
levesinet
15.09.2008 21:22:30
Edellyttää absoluuttista silmää?
 
Ehdottomasti absoluuttista silmää. Pelisilmää, jos kyseessä on kellopeli.
Zeeboo
15.09.2008 21:25:21
Ehdottomasti absoluuttista silmää. Pelisilmää, jos kyseessä on kellopeli.
 
Ja marimballe puusilmä.
my guitar is humming... next it has to learn the lyrics...
levesinet
15.09.2008 21:34:10 (muokattu 15.09.2008 22:07:53)
Ja marimballe puusilmä.
 
:-D
Äh, en halua "kirjoituskieltoon". Mikä on suomeksi inverted pedal? Pedal on urkupiste, mutta miten 'inverted' kääntyy suomeksi? Käänteinen urkupiste? Entäs internal pedal suomeksi?
 
Ranskassa:
pédale inférieure ~ urkupiste bassossa
pédale médiaire ~ urkupiste basson ja ylimmän äänen välissä
pédale supérieure ~ urkupiste ylimmässä äänessä
 
Löytyykö kompaktimpia suomennoksia? Ehdotus: bassourkupiste, väliääniurkupiste, ylä-ääniurkupiste.
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)