![]() 11.09.2008 19:02:53 | |
---|---|
En ole jaksanut lukea koko ketjua, joten anteeksi, jos kertaan...Mozartin äiti oli hyvin rivo suustaan, joten harjoitusta Mozart sai jo varhain...Mainittakoon nyt tässä vielä kerran painokkaasti, että Hildesheimerin "Mozart" on maailman paras elämäkerta äärimmäisen mielenkiintoisesta aiheesta. Kirja on yhtaikaa analyyttinen, fanittava, surullinen, haltioitunut. Ja Heikinheimon käännös huomattavasti parempi kuin kuulemma englanninkielinen. Nämä vessajutut tuovat tietenkin infantiililla tavalla Mozartia "lähemmäksi" nk. tavallista ihmistä, kunnes jo seuraavassa hetkessä hän etääntyy käsittämättömäksi. Ja hän oli kiistattomasti nero, yksi suurimmista maailmassa eläneistä. Mozart ei maininnut isäänsä kirjeissään kertaakaan tämän kuoleman jälkeen, vaikka isä oli hänen elämäänsä läheisimmin vaikuttanut ihminen. Mozart teki lisäksi aina päinvastoin kuin isä neuvoi. Mozartin äiti kuoli onnettomalla Pariisin-matkalla 1778, mutta Mozart oli samssa huoneessa kuolleen äitinsä kanssa kolme tuntia, ennen kuin kirjoitti "valituskirjeen" apotti Bullingerille, perhetuttavalle. Sitä ennen hän kirjoitti joutavanpäiväisyyksiä isälleen ja postitti kirjeen. Mozart oli maailmassa kiinni vain sen verran kuin välttämätöntä oli. siksi hän ei sitä vakavasti ottanutkaan. Se oli välttämätön paha, maailma. Emme käsitä Mozartia. Mutta on mahtavan mielenkiintoista lukea siitä, mitä emme voi milloinkaan käsittää. Mozart joutui tulemaan toimeen itsensä ja neroutensa kanssa yhtä vaikeasti kuin kaikki muutkin ihmiset. Tietyllä tavalla Mozart oli syyntakeeton omaan itseensä. | |
![]() 11.09.2008 19:20:36 (muokattu 11.09.2008 19:21:23) | |
Mozart pystyi säveltämään samalla kun hän kirjoitti kirjettä (muistaakseni joku pianokappale, ehkä nro 429?). Tarvitseeko luetella muita esimerkkejä? ... Luulen että muistelet mitä kuulu maestro Carlo Maria Giulini kerran sanoi, todetessaan mozartin säveltäneen jupiter-sinfoniansa yhtä helposti kuin joku muu kirjoittaa kirjeen. Mutta sisarelleen kirjeessä mozart mainitsee tälle lähettämänsä Preludin ja fuugan C-duuri KV 394 syntyneen nurinkurisessa järjestyksessä kun ensin paperille puhtaaksikirjoittsaessaan säveltämäänsä fuugaa hän samanaikaisesti mietti samassa päässä jo, tai vasta, preludia joka on pianoteknisesti komplisoitu sisältäen oteongelmia josta voimme päätellä hänellä olleen käsienkin potentiaalinen toiminta aivoissaan. Kirjeessä hän sitten toteaa että "preludi kuuluu ensin ja vasta sitten 3-ääninen fuuga joka on taitamattomasti kirjoitettu." Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | |
![]() 11.09.2008 19:32:29 | |
Juuri tämä 394 oli kyseessä. Vaikka olenkin lukenut kirjan kolmeen kertaan -ja aloitan neljättä- ei kaikkea voi muistaa ulkoa. Haluan aina kokea tämän upean opuksen uudestaan. Vielä kerran -uskomaton, jumalallisen käsittämätön suoritus. Mozart selvästi hallitsi useampia ulottuvuuksia yhtaikaa kuin muut. | |
![]() 11.09.2008 20:59:08 (muokattu 11.09.2008 21:04:37) | |
Jos ei muusikkona "ymmärrä" Mozartia, on vähän kuin yksikielinen, joka valittaa, kun muut puhuvat vierasta kieltä... Nykypäivän länsimainen musiikin harrastaja tutustuu helposti kirjavampaan joukkoon musiikkikulttuureja. Kuulemme sellaisia "kieliä", joita Mozart ei kuullut, ja useammilta aikakausilta. Tämä vaikuttaa siihen, millaisia esteettisiä arvoja ("ulottuvuuksia") voimme omaksua. Yritän nyt kerralla ytimekkäästi selvittää, minkälaisen makuasian takia suhtaudun välinpitämättömästi muiden muassa Bachiin ja Mozartiin. Tarkoitukseni on pyrkiä muotoilemaan heidän tuotannossaan kokemani keskeisin esteettinen ristiriita. Barokin ja klassismin musiikin käytännöt epäävät sijan tietyiltä esteettisiltä arvoilta, minkä vuoksi kyseisiä arvoja tunnustava kuuntelija ei voi löytää suurinta kuuntelunautintoa Bachista tai Mozartista. Erityisesti heidän neroutensa ilmenee tavoilla, jotka ovat ristiriidassa äärimmäisen (intuitiivisen) aistikkuuden kanssa. Sellaisen aistikkuuden, jota Debussy pilotoi sinfoniaorkesterilla päätyen kiitettävään kompromissiin ja vain kompromissiin. Kiinalaiset hallitsevat kyseisen estetiikan: http://www.youtube.com/watch?v=U59dkWVUM8w http://www.youtube.com/watch?v=nPT9vtGwAc0 Très expressif - siinä ulottuvuudessa Debussyn ohjeistama sinfoniaorkesteri jää häviölle. Itse asiassa koen nyt, että videoiden musiikki yltää taiteellisesti vähintään yhtä korkealle tasolle kuin Debussyn mestariteokset. Mille soittimelle Bach suunnitteli ykkösinventionsa? Kun Glenn Gould esittää sen modernilla flyygelillä, koen että äänen värille ei ole uhrattu riittävästi ajatuksia. Modernin flyygelin pedaalit ja hienostunut koneisto antavat nykyinstrumentille tyystin toisenlaisen ominaisluonteen (uusia "ulottuvuuksia"). Mutta kiinalaiset päästävät bambuhuilun valloilleen, upean rikkaasti artikuloiden. Näen, että Bach ja Mozart olivat neroja kontrapunktissa, mutta olisi masokistista paneutua musiikkiin, jonka lähtökohtaisesti ei koe soivan kiehtovasti. Lupaan yrittää jättää nämä nerot rauhaan, sillä makuasioista ei ole hyvä kiistellä. Katsoakseen alaspäin Yritän katsoa kiinalaisia ylöspäin. | |
![]() 12.09.2008 13:12:31 | |
Ymmärrän kyllä mitä sanoit. Mutta kun Bachissa ei ole kysymys makuaisoista, vaan moraalista. "Voima on ihmisen moraali", sanoi Beethoven. Bachin,Beethovenin ja Mozartin vaikutus on moraalinen vaikutus. Ja mehän olemme länsimaisia ihmisiä, yhä, vaikka muutama vuosisata on mennytkin. Tämä kiinalainen soitantahan oli puhdasta Zeniä, jota arvostan suuresti. Jokaisessa meissä asuu pieni Buddha, toivottavasti. Bachin välttämättömyyden moraalinen valinta länsimaiselta ihmiseltä ei loppujen lopuksi eroa lähtökohdiltaan kiinalaisesta valinnasta. Zen on myös moraalia. Zeniä harjoittava ihminen on poissa pahanteosta, ja kehittää sitä ainoaa ihmistä, jota vo: omaa itseään. Kukaan ei voi olla vaikuttumatta Richterin soittaessa Bachia, ja jos on, niin ei voi kuin valittaa: ei muuta kuin pikku hiljaa jazzin kautta rockiin ja edelleen kotimaiseen iskelmään. Vanhainkodissa jo humpataan. Mitä tulee inventioihin ja pianoon, niitä voi ja pitää soittaa myös pianolla, ei vain cembalolla tai klavikordilla. Modernilla konserttiflyygelillä on ominaisuuksia, joita cembalo ei voi korvata. Ei pidä soittaa pianoa tai flyygeliä cembaloihanteella. Piano ei piirrä soinnillista kuivaneulateknikkaa kuten cembalo vaan se "maalaa täyteläisin, basson kumein värein" jne. Erik Tawaststjerna on selvitellyt perusteellisesti tämän asian kirjassaan "Esseitä ja arvosteluja" sivuilla 126-7. Mutta tästä ei suinkaan ole kyse "Inventioiden" ulottuvuuksissa, vaan liki puhtaasti matematiikasta. Ne pystyy erittelemään siis nuoteista. Kehotan tutustumaan Joonas Kokkosen, loistavan kirjoittajan ja säveltäjän teksteihin. Uskon, ettemme halua viettä aikaamme täällä turhaan. Bachin parissa elämässä säilyy mielekkyys. Ja Zenin. | |
![]() 01.11.2008 22:24:48 | |
perustuuko toi klarinettikonserton suosio vaan siihen klarinettiin, vai onko joku löytäny siitä jotain muutakin? klarinettikvintetossa on kyllä ensimmäinen osa loistava huile alimentaire et la nudité est la paix mondiale ....
he kutsuvat sitä myrskyiseksi maantaiksi, mutta tiistai on aivan yhtä paha. keskiviikko on huonompi ja torstai on myös surullinen. | |
![]() 06.11.2008 19:47:10 (muokattu 06.11.2008 21:28:36) | |
perustuuko toi klarinettikonserton suosio vaan siihen klarinettiin, vai onko joku löytäny siitä jotain muutakin? klarinettikvintetossa on kyllä ensimmäinen osa loistava Tuskin ainankaan Glenn Gould oli siinä nähnyt hänen ajatuksensa Mozartista ja ennen kaikkea tämän viimeisten vuosien tuotannosta tuntien, mutta voihan sitä pitää eräällä tavalla syksyisenä luomuksena ja säveltäjänsä joutsenlauluna eikä käy kiistäminen mestarillista puhallinsatsin hallintaa, teoksessa jossa ei ole ainakaan mitään koristeellista rihkamaa Anton Stadlerille sävellettynä, joka ilmeisesti toivoi säveltäjältä että tämä kirjoittaisi vielä jotain kunnollista ennen tuonpuoleiseen siirtymistään, vaikkakin teos on ilmeisesti alunperin basettiklarinetille kirjoitettu, ja sitä on myöhemmin yritetty rekonstruoida tämän olettamuksen pohjalta, koska alkuperäistä käsikirjoitusta ei tunneta. oletan ns. Kegelstatt trion olevan musiikillisesti paivavampaa antia KV 498. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | |
![]() 08.11.2008 12:08:12 | |
Näen, että Bach ja Mozart olivat neroja kontrapunktissa, mutta olisi masokistista paneutua musiikkiin, jonka lähtökohtaisesti ei koe soivan kiehtovasti. Kontrapunkti asetti kummallekin rajat jonka sisällä luominen oli mahdollista. Ilman rajojahan luominen ei onnistu. Ja tietenkin kumpikin sävelsi kulttuurinsa sisällä, tuskin bambuhuilu paljoa soi Euroopassa 1600-1700 luvuilla. Mutta kyllä Bachissa riittää edellytyksiä sävyille ja kiehtovalle soinnille. Gould ei ole hyvä esimerkki Bach-soitosta, siinä soitossa kuuluu enemmän Gould kuin Bach eikä Gouldin persoona ihan niin kiinnostava ole. Sama pätee jossain määrin Richteriin -- nykyään kun kuuntelen Richeriä kuulen hänen depressionsa, joka maskaa musiikin. Kummatkin soittajat olivat mulle nuoruuden idoleita. Musta näiden säveltäjien teokset ovat prime kandidaatteja vapautettavaksi konserttisalien kahleista: ne ovat teknisesti 'helppoja', lähestyttäviä ja rikkaita. Olisi upeaa kuulla 'Parhaat palat Don Giovannista' -tuotanto Aleksin torilla Keravan valkosipuliviikoilla, ja jonkun nuoren hörhön Bach-irrottelua Ableton Livella tuotettuna. | |
![]() 08.01.2009 17:32:56 | |
Vierressäni on W.A. MOZART CLARINET CONCERTO, K.V.622. Tilasin tuon aikoinaan ja mukana oli pienon säestys. Johan aloin miettimään, kun näin äänilajit niin kysymyksessä olikin A-Duuri konsertto! Minulla ensimmäinen osa oli Allegro,- mutta äänilaji olikin C-Duuri? kun toinen osa on Adagio ja F-Duuri ja kolmas osa jälleen C-Duuri RONDO Allego,- niin kun klarinettini on in b klarinetti,- niin jokainen voi sen muuttaa mm. orkesteri in c vireinen, niin ei siitä millään saa A-Duuria! Tuota kyselin erittäin monelta muusikolta,- jopa ulkomailla,- saamatta vastausta!Viimein sain vastauksen jopa erittäin läheltä ja vastaaja oli mieskuoron johtaja ja MUSIIKIN OPETTAJA ja VASTAUS OILIKIN SELVÄ!Mozart oli säveltänyt po.konserton A-klarinetille ja tieto löytyi musiikin historiasta.Johan muuttuu silloin soittaminen huomattavasti vaikeammaksi!! Muuten kun lainasin teosta muille soittajille, niin jopa hukkui pienon säestys. | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)