Kitarat: kitarakamat ›

Sanoin kaverille että aattelin ostaa sellasen crybaby wah pedaalin niin se sano siihen että kannattaa mieluummin ostaa sellanen pedaali missä on paljon kaikkia erilaisia saundeja mm. tuo wah wah. Maksaa melkeen yhtä paljon kuulemma. Kommentoikaas nyt kun tiedätte kumminkin enemmän

Sanoin kaverille että aattelin ostaa sellasen crybaby wah pedaalin niin se sano siihen että kannattaa mieluummin ostaa sellanen pedaali missä on paljon kaikkia erilaisia saundeja mm. tuo wah wah. Maksaa melkeen yhtä paljon kuulemma. Kommentoikaas nyt kun tiedätte kumminkin enemmän
 
Eli pitäis ostaa joku paska multiefekti? Osta mieluummin se pelkkä wah, siitä riittää iloa (ja kavereille surua *wouwou*) loppuelämäksi tai niin kauan kuin tavara on ehjänä. Multiefektien efektit on yleensä aika halvan kuuloisia, mieluummin sitten ostaa yksittäisinä pedaaleina ne "välttämättömät" efektit. Ajaahan ne multiefektit kyllä joskus asiansa, varsinkin aloittelijalle.

Pitäiskö ostaa wah pedaali? No jaa'a siinä onkin vaikea kysymys... Onko sulla sooloideat loppu?
 
Kaveris puhui multiefektistä. Jos sä kaipaat ainoastaan wahia nyt, niin unohda ne ja osta wahi. Saat paremman soundin ja säästyy huoneestakin neliökaupalla lattiatilaa, kun emoalukset jäävät kauppaan.
 
EDIT: Jormaz oli inan verran nopeampi.

Osta vaan se wahi. Sitten kymmenen vuoden päästä ihmettelet muuttaessasi opiskelemaan Jyväskylään, että mikäs perkuleen pölynen möntti täällä kaapin perällä on..

Osta vaan se wahi. Sitten kymmenen vuoden päästä ihmettelet muuttaessasi opiskelemaan Jyväskylään, että mikäs perkuleen pölynen möntti täällä kaapin perällä on..
 
Näin on, eli osta se multipedaali. Mä ainakin ostaisin. Siis ihan aikuisten oikeasti. Vaan eihän kukaan muu voi sanoa mitä sä oikeasti tarvitset tai haluat. Itse sun on se tiedettävä.

Jos sä kaipaat ainoastaan wahia nyt, niin unohda ne ja osta wahi. Saat paremman soundin ja säästyy huoneestakin neliökaupalla lattiatilaa, kun emoalukset jäävät kauppaan.
 
Minä komppaan tätä ja annan piut paut Timo JM:lle (enkä yhtään millään pahalla!). Annettakoon Antti1:n tueksi kuitenkin hieman lihaa luille, noitten multihärpäkkeiden edessä kun helposti alaa tuntematon myy sielunsa muovin saatanalle. Siispä omakohtainen kokemus, voisin kuvitella, että suunnilleen ketjun aloittajan ikäisenä (tässä on liikaa ehdollista informaatiota nyt, mutta kuvitellaan tovi...):
 
tahtoi efektiä, ei oikeastaan niin väliä mitä, kunhan ääni vähän muuttui siitä 30w transistori-Philipsonin karseudesta. Suuren naapurikaupungin soitinkaupassa myytiin halvalla multiefektejä, joista sai kuuleman mukaan miljoona ja kaksi miljoonaa eri juttua. Toki olin kuullut myös epääviä puheita, multiefekti on kuulemma joskus huono ratkaisu. Kaupassa valaistuin: multiefekti on ihana! Kotona havaitsin: multiefekti kuulostaa tuhnulle. Vein vuoden päästä takaisin, hävisin kaupassa rahaa ja runsaasti inspiraatiota.
 
Homman ponsi: cry-baby on (monen mielestä, myös minun) oikein hyvä wah. Cry-Babyn hinnalla ei saa (minun mielestäni) ensimmäistäkään pätevää multiefektiä. Ja se wah siinä cry-babyn hintaisessa multiefektissä (mallintava eli ei) on takuuvarmasti (väitän) hyvin, hyvin syvältä sieltä, minne aurinko ei paista. Aloittelijalle neuvoksi kuitenkin, että on myös laadukkaita multiefektejä. Itse pysyisin kuitenkin kaukana (minä ja vain minä, huom!) esimerkiksi Zoom- ja Digitech -merkkisistä, melko edullisista laitteista. Jos kaipaisin multiefektiä, lähtisin kokeilemaan esimerkiksi tällaista: http://www.thomann.de/fi/line6_m13.htm . Tosin hintaakin on viisinkertainen määrä perus-cry-babyyn verrattuna, mutta jos budjetti antaa myöten, niin mikä jottei. Paitsi ettei tosta mun esimerkista taida löytyä sitä wahia. pahus...
 
Ehdollinen neuvo: älä, hyvä ihminen, hävitä innostustasi halpaan multiefektiin. Luin omakuvauksesi, ja kerroit siinä soittelevasi vielä isän teräskielisellä. Olethan perillä myös siitä, että cry-baby wah-wah vaatii toimiakseen sähkökitaran & vahvistimen?
 
Kaikki edelläkuvattu vain, koska sanaan on niin usein luottaminen ja vielä useammin siihen sanaan, joka käskee musiikkikauppaan testaamaan mieleistään. Ja tässä voi varsinkin aloittelijalle tulla se kuuluisa karkkikauppa äkkiä eteen. Mut sit ne kaikki olikin vaan liivatekarkkeja.

Minä komppaan tätä ja annan piut paut Timo JM:lle...
 
Ehdollinen neuvo: älä, hyvä ihminen, hävitä innostustasi halpaan multiefektiin.
 
Musta tässä on alunperin ollut myös kysymys siitä onko wahin hankkiminen ylipäätään kannattavaa, vaikkei itse edes tiedä tuleeko sillä olemaan riittävästi käyttöä, tai onko kyseiseen laitteeseen edes todellista tarvetta. Siksi on mun mielestä vähän arvelluttavaa mennä julistamaan, että sellainen kannattaa ehdottomasti ottaa mielummin kuin joku (mikä tahansa) muu.
 
Mä olen soittanut sähkistä yli 30 vuotta ja omistanut lähes alusta saakka myös jonkinlaisia efektejä. (Ensimmäinen efektini oli kaverin itsensä rakentama karmean kuuloinen särkijä.) Aika varhaisessa vaiheessa muutamien eri purkkien jälkeen siirryin sitten käyttämään sen ajan Ibanezin "multiefektiä" johon kuului kompressori, särkijä ja chorus. Seuraavaksi olikin jo vuorossa Rolandin yhden unitin kokoinen ihan oikea multiefekti.
 
Missään vaiheessa ei soittoinnostus ole ollut vaarassa kadota. Jos näin olisi käynyt se ei taatusti olisi johtunut mistään laitteesta. Jos soittoinnostus lopahtaa se lopahtaa joka tapauksessa, eikä jonkun laitteen, tai edes kitaran laadun vuoksi.
 
Jos jotain efektilaitetta on hankkimassa niin tietysti kannattaa tutkia eri vaihtoehtoja ja kysellä kokeneempien mielipiteitä. Käyttökelpoisia saa edullisestikin.

Jos päädyt Cry-Babyyn, niin niitä on sitten montakin eri mallia. Oma suosikkini on Jimi Hendrix malli, koska se ei ole aivan niin riipivä yläpäästään, kuin Original Cry-Baby. Itse pidän näistä yksinkertaisista malleista, koska välttelen liikoja pikku namiskuukkeleita.

Vox Wah Wah on ainoa pedaali joka on ollut signaalitiellä hankintapäivästä asti (joskus 1990 jota ennen oli Crybaby). Usein se on ollut myös ainoa pedaali.

Osta vaan se wahi. Sitten kymmenen vuoden päästä ihmettelet muuttaessasi opiskelemaan Jyväskylään, että mikäs perkuleen pölynen möntti täällä kaapin perällä on..
 
Emmä tiedä onko toi nyt niin kauhia riski. Jos hankkii käytettynä, cry babystä saa aina omansa takaisin kun myy. Kantsuu kokeilla. Hyvä peruswahi on se. Omat kokemukset on GCB95:stä eli karvalakkiversiosta.

Saat paremman soundin ja säästyy huoneestakin neliökaupalla lattiatilaa, kun emoalukset jäävät kauppaan.
 
Olet aivan oikeassa, juuri tämän takia itsekin ostin Cry Babyn erikseen. Ei tarvitse rokkihommissa raahata tuota emoalusta mukana kun nappaa kotoa vaan waakun olkalaukkuun ja pari piuhaa.
 
Jos päädyt Cry-Babyyn, niin niitä on sitten montakin eri mallia. Oma suosikkini on Jimi Hendrix malli, koska se ei ole aivan niin riipivä yläpäästään, kuin Original Cry-Baby.
 
Cry Babyn sweepin aluetta (ja samalla riipivyyttä) voi säätää ottamalla potikan pois hammasrattalta ja kiertämällä sitä yhden-pari pykälää kantapäähän päin.

Ehdollinen neuvo: älä, hyvä ihminen, hävitä innostustasi halpaan multiefektiin.
 
Minä komppaan Timo JM:ää.
 
Olen soittanut 15 vuotta ja aluksi 5 vuotta lähinnä pelkästään akustisella.
 
Ja tuon viiden vuoden rämpyttelyn jälkeen juuri tuo halpa multi-fx muutti maailmani!
 
Boxi oli halpa Zoom 505II, mutta se oli aluksi aivan sairaan loistava yksipuoliseen akustisen kitaran soittoon verrattuna. Eli se avasi sähkökitaran maailman monipuolisuudellaan.
 
Nykyään on tietysti halvat multippelit kehittyneet, eli saat vielä paremman ja monipuolisemman vermeen samalla taalamäärällä (jossa on kohtalainen wah-mallinnos).
 
Myöhemmin olen omistanut useampia multippeleita sekä cry-wahin (jonka annoin juuri vaihdossa musaliikkeeseen 65e). Ja tuomio on selvä:
 
Multippeli on aloittavalle sähkökitaristille jehova!

Kannattaa vielä huomioida, että pelkkä wah-wah pedaali on erittäin yksipuolinen efekti. Kukaan ei jaksa kuunnella pidemmän päälle sitä wauwau ääntä. (Muunlaisesta käytöstä ei vielä kannata puhua.) Hermothan siinä menee, vaikka ihan kiva lisämauste joissain tilanteissa onkin.

Sanoin kaverille että aattelin ostaa sellasen crybaby wah pedaalin niin se sano siihen että kannattaa mieluummin ostaa sellanen pedaali missä on paljon kaikkia erilaisia saundeja mm. tuo wah wah. Maksaa melkeen yhtä paljon kuulemma. Kommentoikaas nyt kun tiedätte kumminkin enemmän
 
Ostat sen mikä itsellesi sopii parhaiten, jos haluat pelkkää wahia niin sitten ilman muuta wah, jos haluat myös muita efektejä on valinta multiefektilaite tai miksei sitten liuta erillisiä pedaaleita.
 
Ylempänä luki jotain multiefektien "muovimakuisista" soundeista, eiköhän tuo ole myös käyttäjästä kiinni millaisia soundeja noista osaa ruuvata pihalle. (Mallinnuksiahan noissa multiefektihärpäkkeissä noi efektit on joten ihan ei alkuperäistä ehkä saapi mutt lähelle pääsee).
 
Noi sounditkin on vähän makukysymyksiä, toinen tykkää äiteestä ja toinen tyttärestä.
 
Ostettaessa kuitenkin se oma tarve ja maku ratkaisee, jos oma tarve/maku tulee täytettyä niin ostos on silloin onnistunut.

Wahin(kin) hommaamiseen pätee se, mitä soittolaitteisiin yleensäkin: osta se, jonka tarvitset saadaksesi sitä mitä haluat.

Itselläni on wahi joka on dimebag darrellin signature ja multiefektinä line 6 pod xt live
 
Wahia ei kyllä ole tullut hirveästi käytettyä erlillisenä tuon podin oston jälkeen.
 
Mielestäni molemmat oikein mainioita, mutta itse ostaisin kyllä podin. wahi on mieles-
 
täni podissakin ihan mukava. Makuasioita.

Omistin itsekin männä vuosina wahin,leikittyäni sillä aikansa siinä kävi juuri niin
että se jäi komeron perukalle ja myytyäni sen luulin päässeeni siitä ilmiöstä
eroon.Sitten jossain "Young Guitar"lehden englanninkielisessä käännöksessä
luin EVH:n haastattelun hänen wahin(Dunlop) käytöstä studiossa.Siinä hän kertoi käyttävänsä
wahia "epänormaalilla"tavalla,ja sehän pyyhki yli.Mainitsi jopa biisitkin ja kuunneltuani niitä ,en erottanut selvästi wahia niinkuin normaalisti.
 
Kerran youtubella surffaillessa törmäsin herraan"kentcarlevi"ja hänen soittamiin
biiseihin ja varsinkin siihen soundiin joka pisti korvaan.
Tutkailtuani hänen sivujaan soittokamoista löytyi wah(jota ei äkikseltään kuule biiseissä)Dime Wah cry baby from hell.Monien mutkien kautta saatuani tähän ruotsalaismieheen yhteyttä ,hän kertoi käyttävänsä wahia enemmälti normaali
efektinä kuin(wou,wou)polkulautana.Kertoi kyselijöitä olevan useampiakin ja
päätti julkaista soundinsa salaisuudet sivullansa,sieltähän ne löytyy.
(Harmi ku,asetuarvojen sivu ei aukea tällä koneella)
 
Tästäpä se wah innostus sitten palasi ja ollaan hankkimassa taas wahia.
 
Kysympä että voiko sitä tosiaan käyttää muullakin tavalla kuin ollaan totutusti
Henriximäiseen tapaan polettu edestakaisin?
Mikä osa soundista on wahin osuutta?
 
Täytyy ottaa selvää!
 
PS.jos se jollakin oli se tarpeeton dimewah,ottaapi yhteyttä!

Kysympä että voiko sitä tosiaan käyttää muullakin tavalla kuin ollaan totutusti
Henriximäiseen tapaan polettu edestakaisin?
Mikä osa soundista on wahin osuutta?
 
Knopfler pitää wahia yhdessä ja samassa asemassa Money for Nothing piisin läpi. Asennossa jossa uuu alkaa muuttumaan aaaksi.

Sori ketjun aloittajalle ku vastasin kysymykseen kysymyksellä!
 
Ostaisin sinuna wahin jos tuntuu että se on juttus tai yksi niistä,mutta jos olet
epävarma tai et ole aiemmin kokeillut,kokeile ihmeessä jossain liikkeessä tai tutulla,
koska se on kieltämättä aika vähäkäyttönen loppupeleissä.
 
Ostaisin sinuna myös jonkun efektimasiinan,koska jos et ole kokeillut
sitäkään vielä,tuut jossain vaiheessa sen kuitenkin tekemää "matkalla"
etsiessäsi sitä omaa juttua ja soundia.
 
Kitarakamat ei oo koskaan lopullisia,niitä "himoitaan"ja niistä luovutaan
kun uutta tai erillaisempaa ilmaantuu ulottuville.
 
Ostat jompsin kumpsin, laatuostos käytettynä on järkevin tapa olla menettämättä
rahaa liikaa,myytynä saa takaisin likiomansa .
 
Raha on kuitenkin olennainen osa tätä harrastusta,
ja "pörssikurssi" on aina notkollaan alas!