Tietokoneet ja musiikkiohjelmat ›

Höpönlöpön! Keskitytään enste siihen substanssiin ja sitten vasta ohjelmointiin, saattaa saada aikaankin jotain.
 
Siitähän juuri on kysymys. Uskon että kutakuinkin kaikilla, jotka nyt midiorkestrointia lähtevät tekemään, on tarvittavat taidot yksi kerrallaan soitettavien raitojen tekemisiin koskettimistolla. Ja mikäli hiirellä kirjoittamisen tarkoitus on saada raidoista "tarkkaan soitetun" tai vastaavan kuuloisia, unohda koko juttu. Sinfoniaorkesterissa jos missä on taimin suhteen paljon eloa - jo siksikin että soittajat soittavat niin kaukana toisistaan, että jo siinäkin tulee luontaista "latenssia". Muuta perustetta en sitten moiseen keksikään. Mitä enemmän raidoissa on ihmisen soittosuorituksen elementtejä, sitä lähempänä ollaan aitoa asiaa. Väitän, että kaikki alan ammattilaiset soittavat pätkät kiipparilla, mukaanlukien edellämainittu Phoenix.

Olisiko niin, että tässä olisi pitänyt koko ajan puhua siitä sampleristä tai sample playeristä, jolla sitä Garritania soitetaan. Tuleekos siinä Kontakt Player mukana?
 
Näissähän homma toimii niin, että softan koskettimistolla näkyy esim. sinisellä ko. instrumentin sävelalue. Sen vasemmalla puolella on esim punaisia koskettimia, joista yhtä painamalla viulu muuttuu pizzicatoksi, yhdestä staccatoksi, yhdestä forteksi jne. Noillahan se elävyys pitkälti tulee. Näitä ominaisuuksia ei voi käyttä sekvenserin pianorollista, ellei tiedä, mitkä koskettimet vaihtavat mihinkin teknikkaan.

Mitä enemmän raidoissa on ihmisen soittisuorituksen elementtejä, sitä lähempänä ollaan aitoa asiaa. Väitän, että kaikki alan ammattilaiset soittavat pätkät kiipparilla, mukaanlukien edellämainittu Phoenix.
 
Ei sovi myöskään unohtaa sovituksen tärkeyden merkitystä orkkahommissa..
 
Läjäpäin (kone)orkesterikamaa miksattuani olen huomannut että yksittäiset raidat eivät välttämättä ole mitenkään erikoisen luonnollisen kuuloista kamaa, mutta lopputulos voi soundata siitä huolimatta aivan helvetin hyvältä. Orkesterin "fiilis" kun tulee pääosin siitä että säveltää orkesterille, eikä niinkuin läjälle yksittäisiä raitoja ;-)
 
Muutaman ammattilaisen soittaman viulu- ja selloraidan mukaan tunkeminen tekee myös käsittämättömän paljon fiilikselle, jos niiden nauhoitteluun on mahdollisuuksia.
 
...

Ei sovi myöskään unohtaa sovituksen tärkeyden merkitystä orkkahommissa..
 
Läjäpäin (kone)orkesterikamaa miksattuani olen huomannut että yksittäiset raidat eivät välttämättä ole mitenkään erikoisen luonnollisen kuuloista kamaa, mutta lopputulos voi soundata siitä huolimatta aivan helvetin hyvältä. Orkesterin "fiilis" kun tulee pääosin siitä että säveltää orkesterille, eikä niinkuin läjälle yksittäisiä raitoja ;-)
 
Muutaman ammattilaisen soittaman viulu- ja selloraidan mukaan tunkeminen tekee myös käsittämättömän paljon fiilikselle, jos niiden nauhoitteluun on mahdollisuuksia.
 
...
 
kun paljon raitoja ne peittää soundien puutteita sehän tuossa käy.
ps. garritankin just kuuntelin taas matskua soundaa tosi hyvältä ottaen huomioon että softaa ja halpaa päätä itte ehkä eniten siitä ja miroslav philharmonikista pidän ehkä sen jälkeen vienna east westin juttu oli minusta jotenkin aina vain raskaan sävyinen demoissaan toki jos joku jotain herkkää tyyliin piano ja sello,viulu ja huilu tehnyt
haluaisin kuulla... ja puhun siis noiden yleis sävyistä en realistisuudesta sen jätän teille.

Siitähän juuri on kysymys. Uskon että kutakuinkin kaikilla, jotka nyt midiorkestrointia lähtevät tekemään, on tarvittavat taidot yksi kerrallaan soitettavien raitojen tekemisiin koskettimistolla. Ja mikäli hiirellä kirjoittamisen tarkoitus on saada raidoista "tarkkaan soitetun" tai vastaavan kuuloisia, unohda koko juttu. Sinfoniaorkesterissa jos missä on taimin suhteen paljon eloa - jo siksikin että soittajat soittavat niin kaukana toisistaan, että jo siinäkin tulee luontaista "latenssia". Muuta perustetta en sitten moiseen keksikään. Mitä enemmän raidoissa on ihmisen soittosuorituksen elementtejä, sitä lähempänä ollaan aitoa asiaa. Väitän, että kaikki alan ammattilaiset soittavat pätkät kiipparilla, mukaanlukien edellämainittu Phoenix.
 
Käy ihmeessä vetämässä muutama vuosi orkesterissa, kyllä niitä syitä alkaa löytää aika nopeasti:P
 
Kysymys ei tossa orkkien koodaamisessa ole mistään sen mystisemmästä, kuin että kuulee, miten se, mikä hetkellä X soi, eroaa siitä, miltä haluaisi sen kuulostavan. Ihan niin kuin missä tahansa muussakin tilanteessa, jossa musiikkia tehdään. Sekkari taltioi kaiken sen mididatan, mitä soittaja tekee kiipparilla - kaiken sen pystyy myös tekemään ilman kiipparia. No problem.
Se, että kiipparilla tulee ihmismäisempi kosketus, on joo lähtökohtatasolla ihan totta - mutta se ei automaattisesti tarkoita että lopputulos olisi parempi. Sen joka niitä nappeja painelee pitää ihan yhtä lailla kuulla ja ymmärtää miten se koneella soiva mididata eroaa siitä miltä äänet kuulostaisivat oikeiden soittajien soittamina.
 
Mutta - se mitä sanoin aiemmin substanssista pitää edelleen paikkansa omissa ajatuksissani. Se on lopulta ihan sama, osaako teoriassa koodata orkkaa helvetin hienosti, jos se, mitä sillä taidolla tekee on ihan yhtä tyhjän kanssa musiikillisesti.
Mä tarkoitan substanssilla sitä, että oon kuullut läjäpäin tosi kivasti koodattuja orkkia, joissa ei ole MITÄÄN kiinnostavaa kuultavaa - jotain massiivisia törähdyksiä ja jousitremoloja, efektejä, leffamusakamaa jonka musiikillinen arvo on lopulta täysi nolla sellaisenaan - kuinka monen mielestä kappale, joka koostuu siitä että rock-bändi soittaa pelkkiä kliseisimpiä "saundejaan", eli siis yhteisriffejä/efektejä/saundeja jotka ovat vuosien mittaan tarttuneet korvaan, on kiinnostava (siis - ei niin että ne ovat jonkun biisin ympärillä, vaan että ne ovat se biisi)? Ei varmasti kenenkään. Miksi semmoinen orkesterimusa on muka kiinnostavaa? Ei se, että efektejä on muutama enemmän tee asiasta yhtään sen oikeutetumpaa. Sellaisen kaman tekeminen on mun mielestä täysin hukkaan heitettyä aikaa - jollei sitten tehdä leffa- tai pelimusaa, jossa porkkana ei ole musiikki vaan kuva/kokonaiskokemus.
 
Se, miten oikeasti hyvä, toimiva sovitus, saadaan kuulostamaan toimivalta sämpleorkesterilla, on paljon pienempi ongelma kuin se, miten saada aikaan jotain kiinnostavaa - joka sitten pitäisi saada kuulostamaan joltain.
Ei mulla ainakaan ole tullut ikinä kriittisiä ongelmia ensimmäisen kanssa, jälkimmäisen kanssa paljon useammin. Aina voi totta kai olla paremmat saundit, parempi toteutus, vähän oikeampi artikulaatio, paremmat jaadijaadijaadaa, mutta kyllä se aitouden ongelma useammin on siinä, että se, mitä kirjoittaa äänien tasolla on ihan skeidaa.
 
Phoenixistä muuten, en muistaakseni ole ikinä kuullut siltä mitään biisiä joka osoittaisi sen olevan jotenkin poikkeuksellisen kova jätkä säveltäjänä, eikä ainakaan niiden demojen perusteella jotka nyt kärkeen tulee mieleen, myöskään ohjelmoijana (tai sitten se vetelee ihan vasemmalla kädellä ne demot). Sämplekirjastojen laatijana, ja kaikessa mitä siihen kuuluu, mies sitä vastoin on aivan kiistattoman kova tyyppi.
Ja itse asiassa - kävin juuri herran kotisivulla, ja vois taustalla soiva viisukin olla paremmin koodattu. Lähtien siitä, että se on dynamiikaltaan ihan munaton.
Kovatasoinen ammattilainen on kyseessä, sitä en kiistä missään nimessä, mutta en kuule noissa näytteissä mitään mikä olisi ohjelmoinniltaan jotain mitä ei tajuaisi. Eritoten en tiedä mihin noissa nyt sitä sun kovasti välttämättömänä mainitsemaasi kiipparia tarvii:D
 
P.S. Kyllä mäkin saattaisin joihinkin juttuihin kiipparia käyttää, ja on mulla tossa semmonen olemassakin, mutta en oo kovin usein törmännyt tilanteeseen, jossa (varsinkin kun kirjoitan yleensä kaiken Sibeliuksella, jolloin mulla on jo olemassa sitten se mididata koodaamisvaihetta varten) se olisi A) välttämätön tai B) ihan sikana nopeampi. Ehkä jossain paksuissa soinnuissa, mutta ööh, ei semmosia soiteta millään yksittäisellä orkkasoittimella.
Mulla on muutamat nopeat standardi-humanisointikeinot joilla saa hyvän lähtökohdan ja sitten mennään pala kerrallaan eteenpäin ja rakennetaan musa toimimaan.

Niin no. Lausahduksen tyyliin "HYVÄ MUSIIKKI VAATII HYVIÄ SÄVELLYKSIÄ JA SOVITUKSIA, ILMAN NIITÄ EI TUU MITÄÄN!!" voi muusikoiden.netin kaltaisissa paikoissa laittaa joka ainoalla palstalla joka ainoaan kirjoitukseen, mutta silloin tämä olisi kertakaikkisen tylsää luettavaa. Kuten sanoin, listasin tekstissäni tekniseen/mekaaniseen puoleen liittyviä hyväksi havaitsemiani keinoja. Jos haluat puhua säveltämisestä ja sovittamisesta, tämä on väärä palsta. Se on tietenkin kaikkein tärkeintä, mutta täällä voitaisiin pysyä aiheessa "tietokoneet ja musiikkiohjelmat", sekä niiden käyttäminen. Jos joku kitarapalstalla kertoo vaikka löytäneensä hienon mikitysyhdistelmän tiettyyn vahvistimeen, ei sitä kannata mennä teilaamaan tyyliin "SE ON KYLLÄ TÄRKEINTÄ ETTÄ OSAA SOITTAA JA TEHDÄ HYVIÄ BIISEJÄ". Ne, joita kiinnostavat jollakin hetkellä nimen omaan samplekirjastojen käyttökikat tai kitaravahvistimen mikitystekniikat lukevat mielellään informaatiota ilman välihuomautuksia. Sovituksesta voidaan puhua joku toinen kerta.
 
Lisäksi olen kyllä samaa mieltä siitä, mitä sanoit noista teknisten kikkojen taidonnäytteistä, vrt. vaikka näiden orkesterikirjastojen demot. Hienolta kuulostavat, mutta eipä niitä levyinä kukaan myy.

Mitä sitten itse koneen tehoihin tulee, niin sääntö on helppo: niin nopea kone ja niin paljon muistia kuin mahdollista.
 
No muistiahan saa ostettua vaikka mitenkä, mutta nyt kun minulta loppuu tuo 2 GB mitä cubase tukee (jollain kikkailulla ilmeisesti saa tukemaan 3 GB) niin olisi kiva tietää minkälaisella muistimäärällä sinä sitten kikkailet esimerkiksi noitten East West kirjastojen kanssa. Itse pääsin kokeilemaan tuota East West:in Symphonic Orchestraa ja huomasin että ne keyswitch jutskathan vie aivan julmetusti muistia.
 
64 bittinen käyttöjärjestelmä olisi sitten varmaan ainut vaihtoehto, millä saa esimerksi 4 GB toimimaan, jolla pärjäisi hieman pitemmälle. Suunnitelmissa olisi hommata Tuo Symphonic Orchestra ja East West RA. Ja jos näitten kirjastojen instrumentteja käyttää Keyswitcheillä, useampaa instrumenttia per projekti, niin luulis tota muistia tarvitsevan aikas topakasti. Vai liekö olen käsittänyt jotain väärin? suhteellisen pikaisesti kopasin tuota Symphonic Orchestraa ja Windowsin Task Managerista katsoin kun muistin kulutus nousee hirveetä kyytiä, kun lyö tuota instrumenttia sinne Playeriin.

Lausahduksen tyyliin "HYVÄ MUSIIKKI VAATII HYVIÄ SÄVELLYKSIÄ JA SOVITUKSIA, ILMAN NIITÄ EI TUU MITÄÄN!!" voi muusikoiden.netin kaltaisissa paikoissa laittaa joka ainoalla palstalla joka ainoaan kirjoitukseen, mutta silloin tämä olisi kertakaikkisen tylsää luettavaa.
 
Nii. Ja silti ärsyttävän monessa amatööri(kone)orkkabiisissä nimenomaan ongelmana on huono sovitus, eikä niinkään se osataanko käyttää cc:itä tai keyswitchejä "oikein". Ihan noin niinku mun 0.02€.
 
...

Mitäs sanotte offtopicina Complete Classical Collection 2nd Edition - Peter Siedlaczek paketista? testaillu itse vähän laillisella konstilla mutta kun en ihan tunne orkesterin soundia en tiedä onko esim. täysiä soitettu oboe ihan tuon kuuloinen kuin tuossa. jotnkin aikas terävä...

No muistiahan saa ostettua vaikka mitenkä, mutta nyt kun minulta loppuu tuo 2 GB mitä cubase tukee (jollain kikkailulla ilmeisesti saa tukemaan 3 GB) niin olisi kiva tietää minkälaisella muistimäärällä sinä sitten kikkailet esimerkiksi noitten East West kirjastojen kanssa. Itse pääsin kokeilemaan tuota East West:in Symphonic Orchestraa ja huomasin että ne keyswitch jutskathan vie aivan julmetusti muistia.
 
64 bittinen käyttöjärjestelmä olisi sitten varmaan ainut vaihtoehto, millä saa esimerksi 4 GB toimimaan, jolla pärjäisi hieman pitemmälle. Suunnitelmissa olisi hommata Tuo Symphonic Orchestra ja East West RA. Ja jos näitten kirjastojen instrumentteja käyttää Keyswitcheillä, useampaa instrumenttia per projekti, niin luulis tota muistia tarvitsevan aikas topakasti. Vai liekö olen käsittänyt jotain väärin? suhteellisen pikaisesti kopasin tuota Symphonic Orchestraa ja Windowsin Task Managerista katsoin kun muistin kulutus nousee hirveetä kyytiä, kun lyö tuota instrumenttia sinne Playeriin.
 
Noi käyttää DFD (direct from disc) -teknologiaa, jolloin kaikkea ei ladata kerralla muistiin. Voi olla että sulla on ollut sämpleristä vanha versio käytössä. Olikse nyt Eastwestin vai NI:n sivuilta, en muista, jostain löytyy se DFD-päivitys, lataapa se jos käytät noita.
 
Nii. Ja silti ärsyttävän monessa amatööri(kone)orkkabiisissä nimenomaan ongelmana on huono sovitus, eikä niinkään se osataanko käyttää cc:itä tai keyswitchejä "oikein". Ihan noin niinku mun 0.02€.

...
 
Nii-i.

Mitäs se huono sovitus tarkoittaa? sovituksesta kyllä käsitys.
 
No tässä tapauksessa varmaankin sitä, että soitinnos ja harmoniat on tehty vasemmalla kädellä tai taitamattomasti. Orkesterikaman toimivuus kun nojaa hyvin pitkälle siihen, että oikeat(=sopivat) soittimet soittavat oikeita asioita oikeassa kohtaa. Hyvällä sovituksella heikommastakin sävellyksestä voi saada paljon irti, mutta paraskin kappale kuulostaa huonosti sovitettuna täydeltä skeidalta.

Nii. Ja silti ärsyttävän monessa amatööri(kone)orkkabiisissä nimenomaan ongelmana on huono sovitus, eikä niinkään se osataanko käyttää cc:itä tai keyswitchejä "oikein". Ihan noin niinku mun 0.02€.
 
Erona on se, että siihen, kuinka tehdään hyviä midiraitoja teknisesti, on olemassa vastauksia. Siihen, kuinka tehdään hyvä sovitus, ei ole. Voimme sitten pohtia, kumpi on kehittävämpää, keskustella muusikoiden.nettimäiseen, taatusti syväluotaavaan ja kehittävään tapaan sovittamisen jumaltaiteesta vaiko sitten vaan jakaa yleistä tietoutta siitä, kuinka kunkin tahollaan aikaansaamat sovitukset voitaisiin saada kuulostamaan hieman autenttisemmalta. Jos joku luulee oppivansa sovittajaksi lukemalla muusikoiden.nettiä, suosittelen käymään myös astronautin kirjekurssin.

Jos joku luulee oppivansa sovittajaksi lukemalla muusikoiden.nettiä, suosittelen käymään myös astronautin kirjekurssin.
 
Mä taas suosittelen ton orkesterisovituksen opettelemiseen esim. Samuel Adlerin kirjaa "The Study of Orchestration".
 
Jos nyt välttämättä täytyy alkaa soittaa suuta mielestäni täysin asiallisesta kommentista, todettakoon nyt sitten aiheeseen liittyen että keskiverto orkkakirjastolla (esim EWQLSO) modwheelillä, expressionilla ja oikeiden samplejen valinnalla pääsee helvetin pitkälle kun vaan tietää mitä tekee. Ja siihen "tietää mitä tekee" liittyy olennaisena osana myös se että osaa sovittaa kamaa orkesterille.
 
...

Tätähän se vaan taas on. Kyseessä on ainoita aiheita (siis orkesterikirjastot/midikomennot, kuten otsikko sanoo), josta nyt voisi saada jotain järkevääkin keskustelua aikaiseksi, mutta asiapitoisuus on jäänyt aika vähäiseksi. Ihan oikeasti (joillekin) hyödyllisen nippelitiedon voi tästä paneelista tiivistää muutamaan lauseeseen. Loppu on sitten sellaista materiaalia että lähinnä tulee eräs suomalainen musiikkiteknologialehti mieleen.
 
Sanon tämän siis kaikella kunnioituksella ja vain siksi, että mielestäni olette kyllä osallistuneet hyvin keskusteluun, mutta ette ole yrittäneet edes etäisesti käsitellä päivän aihetta, siis orkesterikirjastojen midikomentoja. Jos nyt kuvitellaan, että joku aiheesta kiinnostunut näkee tämän keskustelun otsikon ja kiinnostuu sen lukaisemaan, niin kyllä mua lähinnä hävettää se että täällä annetut vinkit ovat tyyliin "opettele sovittamaan", "tee parempia sävellyksiä" ja "Nick Phoenix on huono säveltäjä". Mitenkään sen kummemmin edes tarkentamatta. Täällä varmaan olisi porukkaa (teistä suurin osa mukaanlukien) joilla olisi ihan oikeaakin tietoa asioista, mutta ilmeisesti muusikoiden.nettiin kuuluvat vain nämä suureelliset ja mahtipontiset vuodatukset.

siis orkesterikirjastojen midikomentoja.
 
Hmm ja hmm.
 
Mun mielestäni tän topicin avannut kaveri kysyi miten saa *elävöitettyä koneorkestereiden soundia* mihin vastasin mielestäni hyvinkin järkevästi (sen jälkeen kun selvästi aika aloittelevalle kaverille on lueteltu erilaisista cc-komeinnoista, keyswitcheistä sun muista vaikka kaveri ei osaa tweakata controllereita Cubasella) että parhaiten orkestereiden soundia saa elävöitettyä tekemällä kunnollisen sovituksen ja tunkemalla mukaan oikeita soittajia.
 
Joo, offtopiccia ehkä, mutta mielestäni täysin asiallinen vastaus. Kuten myös ne vastaukset joissa kehotetaan kaveria soittamaan sisälle se kama hyvin alusta saakka.
 
Jotta pysyisimme (jälleen kerran) otsikon aiheessa, suosittelen myös räpläämään soitinten release-aikoja esim. tempon mukaan jousissa, jolloin sävelestä toiseen vaihto kuulostaa luonnollisemmalta kuin jos release-aika on säädetty liian lyhyeksi.
 
edit2: Jatketaas tätä liturgiaa nyt jollain hyödyllisellä informaatiolla:
 
Toinen tapa elävöittää koneorkkasoundia on tunkea "virheitä" mukaan raidoille tahallaan. Esim. hengitysääniä, tuolin narinoita sun muuta (tarpeeksi hiljaiselle).
 
Esim. tulevalle Crimfallin albumille (parhaillaan työn alla) copy-pasteilimme konehuiluraidalle puhallus/hengitysääniä "oikeasta" huilusessiosta ja esim. viuluihin ja selloihin on nauhoitettu 2-3 raitaa oikeita ottoja konekaman päälle. Ko. lätyn säveltäjä pisti muuten konetaustojen sovitukset projektin aikana keskimään 3 kertaa uusiksi per biisi kun ei ollut tyytyväinen siihen miltä orkesterit soundasivat. Lisäksi osa kirjastoista vaihdettiin esim. EWQLSO->VSL siinä vaiheessa kun raitoja alettiin säätämään ja bouncailemaan.
 
...

Toinen tapa elävöittää koneorkkasoundia on tunkea "virheitä" mukaan raidoille tahallaan. Esim. hengitysääniä, tuolin narinoita sun muuta (tarpeeksi hiljaiselle).
 
Näin on. Turhan harvoissa orkkakirjastoissa on tätä juuri huomioitu. Reaalimaailman orkkamikityksissä käytetään äärimmäisen herkkiä mikrofoneja, ja kun ne on kaikki kohdistettu paikkaan missä useat kymmenet ihmiset istuu pidellen isoja soittimia kätösissä niin kyllähän siitä meteliä lähtee, siis muutakin kuin varsinaisia ääniä. EWSO:ssa on sentään "hall noise"-sample, millä on imitoitu yleistä kohinaa konserttisalissa. Pakko myöntää että toisinaan olen laittanut tuon joka ainoaan kohtaan orkkakamassa missä on pelkkää orkesteria, eikä esim rock-bändiä. Garritanin kirjastossa oli muistaakseni aika hyvin esim huilulle ns. key clickejä ynnä muita, siinä Jazz & Big Band-kirjastossa ainakin on. Niitäkin saa sitten CC:llä ohjastettua. J&BB:istä muistelen että nuo häiriöäänet ja muut oli todella paljon paremmin toteutettu kuin itse säveliä tuottavat samplet!

Tätähän se vaan taas on. Kyseessä on ainoita aiheita (siis orkesterikirjastot/midikomennot, kuten otsikko sanoo), josta nyt voisi saada jotain järkevääkin keskustelua aikaiseksi, mutta asiapitoisuus on jäänyt aika vähäiseksi. Ihan oikeasti (joillekin) hyödyllisen nippelitiedon voi tästä paneelista tiivistää muutamaan lauseeseen. Loppu on sitten sellaista materiaalia että lähinnä tulee eräs suomalainen musiikkiteknologialehti mieleen.
 
Sanon tämän siis kaikella kunnioituksella ja vain siksi, että mielestäni olette kyllä osallistuneet hyvin keskusteluun, mutta ette ole yrittäneet edes etäisesti käsitellä päivän aihetta, siis orkesterikirjastojen midikomentoja. Jos nyt kuvitellaan, että joku aiheesta kiinnostunut näkee tämän keskustelun otsikon ja kiinnostuu sen lukaisemaan, niin kyllä mua lähinnä hävettää se että täällä annetut vinkit ovat tyyliin "opettele sovittamaan", "tee parempia sävellyksiä" ja "Nick Phoenix on huono säveltäjä". Mitenkään sen kummemmin edes tarkentamatta. Täällä varmaan olisi porukkaa (teistä suurin osa mukaanlukien) joilla olisi ihan oikeaakin tietoa asioista, mutta ilmeisesti muusikoiden.nettiin kuuluvat vain nämä suureelliset ja mahtipontiset vuodatukset.
 
Johan siellä nyt pistetään sanoja suuhun. Mä en ole missään vaiheessa sanonut että hra Phoenix olisi huono säveltäjä. Taitava kaveri omassa hommassaan, mutta kyllä mulle "hyvä säveltäjä" tarkoittaa muuta kuin tyyppiä joka skrivailee trailerien taustalle liukuhihnalta musaa (ei kiitos Bach-viittauksia;) ). Kuten sanoin aiemminkin, en ole kuullut mieheltä biisiä joka osoittaisi että kyse olisi muusta kuin pätevästä ammatinharjoittajasta.
 
Mutta, Nick Phoenixin haastattelusta lainaus: "The key to good sound is orchestration, and my primary goal is to improve that skill."
Et en mä nyt ihan yksin oo mielipiteineni.
 
Jos niitä vinkkejä nyt sitten antaa, esmes vaikka Garritaniin, niin mun standarditaktiikka, joka tuottaa ihan ookoo saundin, on se, että esmes jousissa master KS-stringsaundi koodataan dynamiikaltaan oikeaksi, sitten sekaan rakennetaan eri timessä olevia soolosämplejä ja esmes eri ensemblesämplejä, ja vaikeissa paikoissa esmes pistetään timeä vielä vähän eriksi. Sama toistetaan kaikilla jousiraidoilla. Esmes.
Tää ei vaan valitettavasti kauheesti hyödytä ketään, ellei korvien välissä ole taltioituna isoa määrää orkesterimusiikkia jota käyttää ikään kuin referenssinä siitä mitä haluaisi kuulla. Kun se saundi on olemassa päässä, löytää kyllä keinot toteuttaa se - ohjekirjassa neuvotaan mitä mikin kontrolleri tekee, ja kyllä jokaisen mielikuvitus riittää kokeilemaan erilaisia mahdollisuuksia layeröidä saundeja yms.
Saundi on myös eräs substanssin osa.

Mutta, Nick Phoenixin haastattelusta lainaus: "The key to good sound is orchestration, and my primary goal is to improve that skill."
Et en mä nyt ihan yksin oo mielipiteineni.
 
Minä taas lainatakseni itseäni aiemmista sanomisistani:
 
Itse sovittaminen ja tyylitaju ovat sitten seikkoja joista voisi puhua pälpättää huikeita määriä, mutta ehkä niitä ei kuitenkaan opi kuin tekemällä ja kuuntelemalla hyviä esikuvia...
 
Ja tämän sanoin ensimmäisessä kirjoituksessani koko ketjuun, mutta kaikesta huolimatta päättelit minun olevan liukuhihna-aatteen kannattajia.
 
Mielenkiintoinen esimerkki muuten by the way jousisektion käytöstä rock-musiikissa on David Gilmourin uusimman plätyn "On An Island" nimikkokappale. Jousiarrit ovat todellakin ns. peruskamaa, mutta tähän pätee vähän sama ilmiö kuin elokuvamusiikkiinkin. Kun muu osa kakusta (tässä tapauksessa Gilmourin bändi tahi elokuvan tunnelma/juoni/näyttelytyö) on toteutettu hyvin, jää itse orkkaväelle sangen pieni, mutta merkittävä rooli. Eikä sitä pidä tavallaan väheksyä; kaikki mikä tukee omalta osaltaan jotain hienoa kokonaisuutta, ansaitsee kunnioituksen. Vaikka edustankin musiikissa yleisesti hyvin pitkälti ihan Beatles-tyylistä koulukuntaa, annan kyllä arvon myös filmisäveltäjille. Tämä on tietenkin kaksipiippuinen juttu; "sopiiko musiikkia käyttää teollisesti hyväksi?" Se kuitenkin ajatusmaailmaltaan liippaa aika läheltä oopperaa ja balettia, joiden taidearvon taas suurin osa näissä piireissä allekirjoittaa.
 
Sitten taas itse asiaan. Koska mulle henk. koht. vaikeimpia sekä sovituksellisesti että teknisesti on ollut huilujen (ja piccoloiden) väsääminen toimiviksi, ottaisin mielelläni sekalaista vinkkiä vastaan asian tiimoilta. Sampleilla tehtyjä toimivia huilujuttuja olen kuullut tuskin koskaan, siksi jätän yleensä itse ko. soittimet kokonaan pois matskustani (tosi kunnianhimoinen lähestymistapa). Jos jollain on hyvää esimerkkiä joko omista tekeleistään tahi sitten demomaailmasta, otan mielelläni linkkiä myös. Kuulokuva auttaisi asiaa paljon eteenpäin.

Sitten taas itse asiaan. Koska mulle henk. koht. vaikeimpia sekä sovituksellisesti että teknisesti on ollut huilujen (ja piccoloiden) väsääminen toimiviksi, ottaisin mielelläni sekalaista vinkkiä vastaan asian tiimoilta. Sampleilla tehtyjä toimivia huilujuttuja olen kuullut tuskin koskaan, siksi jätän yleensä itse ko. soittimet kokonaan pois matskustani (tosi kunnianhimoinen lähestymistapa). Jos jollain on hyvää esimerkkiä joko omista tekeleistään tahi sitten demomaailmasta, otan mielelläni linkkiä myös. Kuulokuva auttaisi asiaa paljon eteenpäin.
 
Ei niiden käyttö mitään helppoa ookaan, mutta kun huilu on 95% ajasta mukana kun puita on partsikassa, kyllä niitä kannattaa survoa vaikka väkisin:D Ensi alkuun suosittelen jättämään vibratoa sisältävät sämplet ja testaamaan pelkästään suoria saundeja ja esmes fluttereita, niillä saa helposti hyvänkuuloista shittiä aikaan. Sitten kun alkaa saada jotain rotia touhuun niin voi yrittää pelleillä vibraa sisältävien kanssa. Se on vidun vaikeaa, koska vibratoa pitäisi pystyä hallitsemaan paljon tarkemmin kuin usein noissa kirjastoissa pystyy.
Noista mun omista jutuista ei nyt tuu mitään ihan kuningasjuttua mieleen, mutta voit tsekata tän:
 
http://www.mikseri.net/player/playe … n=1&type=1&parameter=302586
 
Lopullinen versio edellisestä aiheesta:
 
http://www.mikseri.net/player/playe … n=1&type=1&parameter=275169
 
ja
 
tän alun:
 
http://www.mikseri.net/player/playe … n=1&type=1&parameter=275165
 
Ekassa ei koodaus oo ihan just, koska (tossa Redemptionin kokonaisversiossa huomaat) oikeessa versiossa on brutaalia bassottelua, rumpsuja ja kitarointia päällä, toi toimii niiden kanssa ihan näppärästi. Ja sit tossa on paska kaiku ja oikeesti soitettu klara puuttuu, ei ollut PT-sessiota himassa kun duunasin ton lähinnä pianoesimerkiksi. "Kohtuullisen" soittajan soittama oikea klara parantaa kivasti saundia. Kerro muuten ihmeessä miltä piano saundaa.
 
Semmonen mikä aitoon orkkasaundiin verrattuna noista puuttuu mun mielestä pahimmin (siis sämplejen rajoitukset poislukien, en nyt vaan saanut noilla Garritanin sämpleillä tarkempaa jälkeä, sorge) on tilavaikutelman puute, kaiutukset ei oo tarpeeks tarkkoja. Todellisuudessa tolla etäisyydellä, jolla viulut esmes nyt kuuluu, brassien, puiden ja perkkojen pitäis olla huomattavasti "kauempana" (eli siis isompi pre-delay, eri kaiku/kuiva-suhde jne).
 
Mut wadever, kyllähän noi biisit päänsärkyä ja vitutusta aiheuttaa noinkin, eli job well done:D