kerjäläiset kaduilla polvillaan,
rumia ovat
auki revityt kadut,
eduskuntatalo paikoillaan,
käy kutsumattomat
pyhäpuvuissaan,
liikenteen valot, pimeät ihmiset,
tyhjä katse,
sen takana käyn,
repaleiset lahkeet,
kastuneet sytykkeet,
taskussani,
eivät setelit näy,
hei hei Helsinki
hei hei Helsinki
hei hei Helsinki
menen
väkinäinen hymy, kiitos ja kumarrus,
selän takana
irvistys viivähtää,
ostettu lehti, tallotut uutiset,
kengänjälki
tänään nimenään
hei hei Helsinki
hei hei Helsinki
hei hei Helsinki
menen
päivän paha lintu, päiväni
pääty pois,
lopu ennen, lopu ennen minua,
päivän paha, räyhähenkeni,
päästä pois,
lähde ennen, lähden ennen sinua
hei, hei Helsinki
menen Tatta the orginal Grazy Mama! Sepä se, so not!
Jos elämää seuraa kuolema... on väistämätöntä, että me molemmat olemme yhtä aikaa perillä.... |
Hyvä sanoitus. Tuon vois allekirjoittaa.
Vaikka Helsinki onkin syntymäkaupunkini.
Niin hulina ei miellytä.
Eihän se ole edes suurkaupunki, mutta minullekin liian suuri nykyään..
siellä tarttuu levottomuus ihmiseen.
Köyhyyttä löytyy kaikkialta, mutta jossain se tulee räikeämmin esiin.
Siellä ei voi paeta edes metsiin...
Eiten minua kuitenkin´säälittää lähiössä asuvat ihmiset, työttömät, sairaat ym.
joilla ei ole rahaa harrastuksiin. Eikä tehdä diettipihviä pannuilla..
kalustaa huushollia Innon tavoin.. ei osallitua edes sukulaisten hautajaisiin
kun ei ole rahaa kukkavihkoon tai mustaan pukuun..
Köyhyys on totuutta, ja siitä on vapaus kaukana. |
tatta
soihtu55
Koivulahti