Tanssimusiikki ›

ei sulla sen paremmin tartte asiat olla kuin meillä muillakaan ukkomiehillä.
 
Perjantain keikalla yksi bändissä laulusolistina vieraillut viehättävä neitokainen tuli siinä pois roudatessa juttelemaan niitä näitä. Haaveili jotain keikoista bändistä ja niin edelleen, annoin sille "isällisiä neuvoja" asiasta ja sanoin, että mieti kahdesti, että ei tää niin hääviä ole perheellisellä ukolla remuta pitkin poikin yötä myöten.
 
"sä olet varmaan hirveän onnellinen kun sulla on vaimo ja lapset ja kaikki"
 
Noh, asiasta voi olla monta mieltä, mutta sanottakoon vaikka näin, että ei se poikamieselämäkään aina niin hääviä ollut, mutta paikkapaikoin ehkä se soi tiettyjä asioita, mistä ei voi enää muuta kuin haaveilla, eikä edes ääneen.

Tähän aiheeseen tartun uudelleen, kun pohdin kauan tuota lordin tilitystä "Viime keikka" -ketjussa. Sinustahan on tulossa/tullut oikea hybriditilaisuuksien konkari?
 
Ja eihän siinä mitään, kunhan homma sujuu luontevasti ja vapaaehtoisesti. Mietin kuitenkin tuota asian pimeämpää, pelottavaa puolta. Että ei sunkaan olla vaan menossa oikeasti siihen, mitä "Oikotuulet" -kulttifilmin lopussa ironiana kuvattiin: kakarat heittelivät kaikenlaista roipetta Mikko Kivisen esittämän tanssimuusikon naamalle. Että täytyykö vastaisuudessa alkaa muistaa aina sanoa tilaajalle, että "Me muuten vain soitamme, emme pelleile"? Muistellaanko 20 vuoden kuluttua takahuoneissa klowniasut yllä aikaa, jolloin pelkkä tuolileikki ja rumputremolo riitti? Aletaanko bändeille vittuilla, että "Te olette viihdytysammatissa, tuo ei ole kovin viihdytyshenkistä!" Joka peijaisiin ruvetaan vaatimaan jonkinsortin Seitsemää Seinähullua. Penätään Stockmannia, vaikka varaa ei ole kuin LIDLiin...
 
Englannin kielessä on hieno termi: "Worst Case Scenario". Toivottavasti nämä pirunkuvat pysyvät seinillään.

Tähän aiheeseen tartun uudelleen, kun pohdin kauan tuota lordin tilitystä "Viime keikka" -ketjussa. Sinustahan on tulossa/tullut oikea hybriditilaisuuksien konkari?
 

 
Omalta osaltani täytyy nyt selventää kaksi eri asiaa. Viime keikka oli myyty show veto ja menin sinne kaverini kanssa tekemään työni sillä tavalla mitä tilaaja oli toivonut, siis tyyliin myyty show keikka. Tämä pari oli mennyt jo vihille aikaisemmin, mutta halusivat pitää ystävillensä hauskat pirskeet. Olimme erittäin tarkkoja siinä että mitään raamatullisia asioita so. rukouksia ja siunauksia siinä ei käytetty, vihkikaavakin oli tyylin otatko sinä nyt tämän; mikä sun nimes olikaan eikä muuta. Toisekseen emme olleet kirkossa vaan kylpylässä. Kirkkokeikoissa taas on ainakin minun osaltani kyse muusta. Toimitus on pyhä ja se pidetään kirkossa ja kanttoreiden muutenkin kiireiseen aikaan, etenkin kesäisin, tungetaan lisää ohjelmaa sillä perusteella että halutaan vain juhlia. Toiveet ovat mitä ihmeellisimpiä musiikista muuhun ohjelmaan. Jos halutaan ns. siunata avioliitto niin siihen riittää minun mielestäni kahdenkeskinen hetki papin kanssa, eikä muuta ylimääräistä "tilpehööriä". Tämä siis vain minun mielipiteeni. On myös tapauksia joissa toinen pareista ei kuulu esim. kirkkoon tms. mutta haluavat siunata liittonsa siitä huolimatta kirkossa sen jälkeen on ihan okei. Mutta nämä tapaukset joissa pari on ollut naimisissa jo vaikkapa 20 vuotta, no juhlia voisi järjestää muutenkin.