Koskettimet ›

Tervehdys!
 
Olen tätä nykyä M-102:n onnellinen omistaja. En haullakaan löytänyt mitään kovin näppärää keskustelua yleisesti aiheesta Hammondin käyttö ja huolto, joten avasin uuden keskustelun. En varmastikaan ole ainoa Hammondin omistaja, joka ei aivan kaikkea laitteesta tiedä.
 
Erityisesti kiinnostaisi mitä ei vahingossakaan pidä tehdä, eli miten urut saa rikottua helpoimmin. Silloin tällöin tuota pitää varmaan keikallekin raahata ihan periaatteen vuoksi.. Sattumalta sattui silmään netissä ohje siitä, miten genis lukitaan kiinni, ettei se heilu jousiensa varassa kuljettaessa. Enpä tuotakaan tiennyt.. Lähinnä tällaisia asioita olisi mukava oppia muutenkin kuin kantapään kautta.
 
Kysyttäköön myös, liekö ylämanuaalin oikeassa laidassa oleva vipu jonkin sortin päävirtakatkaisin? Ei näytä jälkiasennetulta. En siis puhu Start-vipstaakista enkä Run-vipstaakista. Ko. vipstaakista syttyy oranssi valo siihen viereen. Ennen sen kääntämistä ei startistakaan tapahdu mikään. Entäpä urkuja sammutettaessa, ensin pois run vai tuo toinen nippeli?
 
Viisauksista kiittäen, Joni.

Perusohjeena voisi sanoa, että Hammondit vaativat paljon soittamista ja huoltamistakin jonkin verran, lähinnä generaattorin öljyämistä esim. kerran vuodessa. Muutoin se on aika varmaa tekniikkaa, toki sähköisten komponenttien ikä ja heikkeneminen (lue: arvojen muuttuminen) tuo mukanaan joskus ylimääräistä ohjelmaa. Putkiakin voit joutua jossakin vaiheessa vaihtamaan. Haittaa ei toki ole, jos kolvi ja yleismittari pysyy kädessä.
 
Tuo oranssivalo / kytkin ei sano meikäläiselle noilla tiedoilla mitään, kuva ois kiva.
 
Perusjuttuja löytyy toisella kotimaisella tuolta:
http://www.dairiki.org/HammondWiki/
http://www.hamtech.org/
 
Siinä näin mitä tuli pikaisesti mieleen.
 
edit: start-switchin pitää palata takaisin itsestään, kun käynnistät urkua
(-> http://www.dairiki.org/HammondWiki/HowToStartAHammond)

Eipä noita oikein saa (lopullisesti) rikottua kovin helposti - huoltomanuaalissakin lukee, että mikäli urut eivät ole olleet räjähdyksessä tai tulipalossa, ovat ne korjauskelpoiset käytännössä aina!
 
Genis kannattaa tosiaan lukita paikoilleen niissä malleissa, joissa se roikkuu normaalioloissa jousien varassa. Esim. T-sarjan uruissa näin ei ole.
 
Onkohan ostamasi urku rakennettu Tanskassa Jörgensenin veljesten tehtaalla? Kuvailemasi kytkin ei varmasti ole ns. standardikamaa, mutta Pohjoismaissa on ollut jo 60-70-luvulla sangen tiukat sähköturvallisuusmääräykset. En pitäisi mahdottomana, että näille markkinoille suunnattuihin urkuihin olisi joko sähkötarkastusvirastojen tai kenties tanskalaisen lisenssitehtaan toimesta asennettu päävirtakytkin ja sulakkeet.
 
Vakionahan Hammondeissa ei ole sulakkeita - Laurens H. ei niihin "uskonut" :D
 
Modikaatio saattaa kuulostaa yllättävän järeältä, mutta olen nähnyt esim. 60-lukuisen Voxin kitaravahvistimen, josta on Suomen silloisen sähkötarkastuskeskuksen toimesta poistettu jännitevalitsin kokonaan. Jne.

Ei välttämättä paha arvaus tuo Tanska. Mallikilvessä kun ukee Hammond Orgel. Pitää ottaa sarjanumero talteen kun käy treeniksellä, jos sillä löytyis lisää tietoa. Ilmeisesti Ruotsissa vaikuttanut aikanaan tuo yksilö, kun siinä on "omkopplningen av bass"-tarralla varustettu, ilmeisesti jälkiasennettu numiska jalkion poiskytkentään. Tai ei riitä oppimäärä kertomaan, että onko tuo jopa puhdasta tanskaa. Melkein sama kieli kun on..
 
Muutama drawbar on muutamalla koskettimella pimeänä. Pitää katsoa jos soittamalla lähtis skulaamaan, tai sitten alkaa jossain vaiheessa tutkimaan asiaa ja ruiskimaan kontaktisprayta. Soittamiseenhan tuo ei juuri vaikuta. Lisäksi jalkion G ja G# välillä jotenkin pätkivät.
 
Mutta on siinä munaa... (Ja painoa...)

tarkista se start-kytkimen palautuminen...
 
edit: ellet sitten tarkoittanut sitä mystistä kytkintä ?

Ei välttämättä paha arvaus tuo Tanska. Mallikilvessä kun ukee Hammond Orgel. Pitää ottaa sarjanumero talteen kun käy treeniksellä, jos sillä löytyis lisää tietoa. Ilmeisesti Ruotsissa vaikuttanut aikanaan tuo yksilö, kun siinä on "omkopplningen av bass"-tarralla varustettu, ilmeisesti jälkiasennettu numiska jalkion poiskytkentään. Tai ei riitä oppimäärä kertomaan, että onko tuo jopa puhdasta tanskaa. Melkein sama kieli kun on..
 
Orgel on orgel myös Saksassa, jossa Deutsche Hammond noita teki. Mutta veikkailen, että jostain sähköturvallisuusjutusta tuossa on kyse. Alkuperäiset kytkimet kytkevät vain toisen verkkojohdoista irti, kun täkäläinen standardi (onneksi) vaatii, että kumpikin karva katkaistaan. Toisin kuin esim. USA:ssa, mehän emme voi tietää, kumpi niistä kahdesta töpselin navasta on vaihe ja kumpi nolla (maa).
 
Muutama drawbar on muutamalla koskettimella pimeänä. Pitää katsoa jos soittamalla lähtis skulaamaan, tai sitten alkaa jossain vaiheessa tutkimaan asiaa ja ruiskimaan kontaktisprayta.
 
Spineteissä on sellainen ominaisuus, että neljää ensimmäistä drawbaria lukuunottamatta loppuvat äänet "kesken", kun mennään koskettimistoa ylöspäin. Isommissa uruissa tämä on kierretty ns. foldbackilla, jossa ääniä kierrätetään alemmista oktaaveista. Onkohan kyse tästä?
 
Jos ei, voipi olla, että olet törmännyt ns. gooey foam -ongelmaan. Korjaaminen on suoraan sanottuna vittumaista ja hankalaa.
 
Soittamiseenhan tuo ei juuri vaikuta. Lisäksi jalkion G ja G# välillä jotenkin pätkivät.
 
Kontakteja putsaamaan vaan. Pölynimuri on ystäväsi. :)
 
Mutta on siinä munaa... (Ja painoa...)
 
Hyvä soundi painaa paljon!

tarkista se start-kytkimen palautuminen... edit: ellet sitten tarkoittanut sitä mystistä kytkintä ?
 
Taisi olla kyse tuosta lisäkytkimestä.
 
Jos se on jotenkin fiksusti kytketty (siten, että urun vahvarissa on virrat, vaikka genis ei pyöri), niin nythän sulla on elämäsi tilaisuus pitää koskettimet pohjassa ja sammuttaa run-kytkin... Hieno efekti!

Jep, olen hyvinkin tietoinen tästä spinettien ominaisuudesta. Ilmeisesti kuitenkin tällöin loppuvat tosiaan kaikista koskettimista jostain ylöspäin, eikä yksittäisistä sieltä täältä? Esim. yläsormion keskivaiheilta A ja D ovat matalimman drawbarin osalta pimeinä. Sama ääni soi kuitenkin alamanuaalilta.
 
Vissiin on joku jännä tanko jossain jota kiertelemällä joku liikkuu koskettimien alla ja tällä pitäis saada uutta kontaktipintaa. En siis odota että joku tämän suomentaa, vaan engelskaksi jostain tuli vastaan ohje tämän toimenpiteen suorittamiseksi. Toisaalta varoitettiin että saattaa olla huonokuntoisten urkujen osalta se viimeinen virhe..
 
Ja mystinen vipu sammuttaa myös vahvarin, too sad..
 
Niin joo, ja siis start kyllä palautuu. Vissiin joku lauseeni oli vähän epäselvä.

Jep, olen hyvinkin tietoinen tästä spinettien ominaisuudesta. Ilmeisesti kuitenkin tällöin loppuvat tosiaan kaikista koskettimista jostain ylöspäin, eikä yksittäisistä sieltä täältä? Esim. yläsormion keskivaiheilta A ja D ovat matalimman drawbarin osalta pimeinä. Sama ääni soi kuitenkin alamanuaalilta.
 
Sama ääni, eli siis oktaavia alempaa? Anyway, kuulostais kyllä siltä että koskettimistoviasta on kysymys. Minä vuonna urku on valmistettu?
 
Vissiin on joku jännä tanko jossain jota kiertelemällä joku liikkuu koskettimien alla ja tällä pitäis saada uutta kontaktipintaa. En siis odota että joku tämän suomentaa, vaan engelskaksi jostain tuli vastaan ohje tämän toimenpiteen suorittamiseksi. Toisaalta varoitettiin että saattaa olla huonokuntoisten urkujen osalta se viimeinen virhe..
 
Kurkkaat manuaalien taakse niin oikeassa reunassa näkyy messinkinen ruuvi, josta voidaan siirtää busbareja, eli niitä tankoja, joita kulkee koskettimiston sisällä 9 kpl, yksi kullekin drawbarille. Vääntämällä ruuvia jompaan kumpaan suuntaan, liikkuvat busbarit koskettimiston sisällä. Tämä kyllä voi myöskin auttaa mainitsemaasi pätkimiseen; omat kokemukset ovat tosin sellaisia, että yleensä kaikki äänet kuitenkin soivat edes jotenkin (kovaa painettaessa, tms.). Kannattaa kokeilla - eikä tällä urkua saa rikki. Koskettimia ei toki saa olla painettuna pohjaan. Isommissa uruissa tähän liittyy vaaran paikka, koska preset-kytkimet ovat sinällään täysin normaaleja koskettimia. Nekään eivät saa olla päällä busbar shifteriä käännettäessä.
 
Ja mystinen vipu sammuttaa myös vahvarin, too sad..
 
Nii se varmaan. Run-kytkintä tarkoitin.

Esim. yläsormion keskivaiheilta A ja D ovat matalimman drawbarin osalta pimeinä. Sama ääni soi kuitenkin alamanuaalilta.
 
Teoriassa manuaalien väliltäkin voisi piuha olla irti, generaattorilta tulevat perusäänet kun haarautuvat koskettimistojen alla kummallekin manuaalille. Tosin silloin olisivat nuo kyseiset äänet muualtakin ylämanuaalilla pimeänä. Eli jos A on pimeä 16' drawbarilla, niin onko se myös edellisessä oktaavissa 8' drawbarilla?
 
Itselläni oli aikoinaan konsoliurkuyksilö jota oli remontoitu ainakin kerran ellei useamminkin niin että manuaalien väliset johdot oli jouduttu tinailemaan irti ja takaisin. Siitä oli pari ääntä vain toisesta sormiosta pimeänä juuri em. syystä. Samoin kuin että pari alimman oktaavin ääntä oli onnistuttu kytkemään nurinpäin.
 
Generaattorin lukituksen unohtaminen roudailun ajaksi lisää riskiä että jousien varassa heiluva mötikkä repii piuhoja irti tai pahimmillaan lyö sisäpuolen pickuppeja kiinni äänipyöriin.

Taas olisi ihmeltävää...
 
Huomasin viime treeneissä ja keikalla että ääntä lähde tarpeeksi. En osaa varman päälle sanoa missä vaiheessa on volume hävinnyt vai onko sitä alun perinkään lähtenyt oikein tarpeeksi. Tuntuu että ennen lähti enemmän. Lesliestä on kaikki täysillä, samoin uruista, mutta silti jää muiden soittajien jalkoihin. 20W vahvari, jossa keikkapiano oli kiinni, kuului paljon paremmin. Ei ole hyvä tämä. Muuta häikkää ei äänessä ole, eli ei rutise ja kaikin puolin korvia hivelevä ääni, mutta ei vaan volumea lähde. Onko arvon raadilla ideoita mistä lähtisi tilannetta tutkimaan? Itse lähtisin ensin kokeilemaan piuhan vaihtoa. Tuntuu kyllä ettei urun omistakaan kajareista paljon lähde ääntä, vaikea sanoa onko normaalin verran kun puuttuu vertailukohta.
 
Kyllä nämä harrastamista vaatii, mutta on se soundi sen arvoista...
 
Niin joo, ja näitä mykkiä drawbareja tietyille äänille tuntuu olevan siten, että sama ongelma on samalla kohdalla molemmilla koskettimistoilla. Lisäksi jos joltain ääneltä on joku drawbar pimäenä, niin vastaava ääni puuttuu myös oktaavia korkeammalla drawbarilla oktaavia alempaa. Olipa epäselvästi sanottu, mutta asiaa tuntevat ymmärtänevät.

Huomasin viime treeneissä ja keikalla että ääntä lähde tarpeeksi. En osaa varman päälle sanoa missä vaiheessa on volume hävinnyt vai onko sitä alun perinkään lähtenyt oikein tarpeeksi.
 
Vikamahdollisuuksia mahtuu urun esivahvistimen ja Leslien kaiuttimien väliin paljon joten vaikea sanoa. Onko Lesliessä erillinen esivahvistin ja/tai sisäänmeno niin että siihen voi kytkeä tavallisella plugipiuhalla vaikka syntikan kiinni ja testata erikseen että Leslie on kunnossa? Näin saa selvitettyä onko vika Leslien vai urun puolella.

Äänen kulkureitin toisesta päästä liikkeelle lähtiessä kannattaa verrata suoran äänen, vibratokanavan ja percussioiden voimakkuutta - jos nuo on muuttuneet niin sitten vika on esivahvistimen ko. kanavassa tai välillä olevissa kytkimissä (kytkentäkaavio kertoo lisää), muuten päätevahvistimessa.
 
Todennäköisin syy häiriöön? Esimerkiksi putken huono kontakti (yleinen vika), kontaktihäiriö liittimissä tai kytkimissä (yleinen) tai viallinen putki tai kondensaattori (harvinaisempi) voi saada aikaan ko.ilmiön.
 
mykkiä drawbareja tietyille äänille tuntuu olevan siten, että sama ongelma on samalla kohdalla molemmilla koskettimistoilla. Lisäksi jos joltain ääneltä on joku drawbar pimäenä, niin vastaava ääni puuttuu myös oktaavia korkeammalla drawbarilla oktaavia alempaa.
 
Jos sitä puuttuvaa taajuutta ei löydy kummaltakaan koskettimistolta millään drawbar-kosketin-kombinaatiolla, vika on siinä että ääni ei tule koskettimistolta generaattorille. Yleisin syy on huono tinaus generaattorin riviliittimessä josta äänet lähtee koskettimistolle.
 
Käytä hyppylankaa apuna: kytke johdon toinen pää vaikka 1" drawbariin jonka vedät täysin ulos ja käy sitten toisella päällä kaikki generaattorin liittimet läpi. Käytä huolto-ohjeen taajuustaulukkoa apuna (taajuudet numeroitu).
 
Kaikista niistä liittimistä joissa on musta johto kiinni pitiäisi kuulua ääni. Jos ääni löiytyy generaattorista muttei koskettimistosta on syy huono tinaus. Jos ei kuulu generaattoristakaan, on vika sillä puolella - muuntaja tai kondensaattori generaattorin päällä rikki tai irti (tinaus), tai ko. äänen generaattoripyörä on rasvanpuutteen vuoksi pysähtynyt.

Lesliessä ei ole Combo Preampia, eli siihen ei saa kiinni mitään muuta kuin urut. Harmi sinänsä..
 
Tuntuu, ettei perkussioissa tai vibratossa ole mitään omituista, vaan toimivat kuten ennenkin. Eli vika on päätevahvarissa tai sen jälkeen? Ja jos nyt liikutaan perusasioissa, niin ilmeisesti takaa katsottuna oikeassa laidassa oleva pienempi vahvistun on esivahvari ja isompi vasemmalla pääte?
 
Pitääpä katsella noita tinauksia, harmi sinänsä kun en tunne ketään kovin suurta meediota noiden korjaamisessa.. Olisi hyvä kun joku asiaa tuntevampi voisi urun läsnäollessa selventää sen toimintaa, näyttää mikä missäkin on mikä ja miten mikäkin toimii.
 
Kiitokset näistäkin varsin hyvistä ohjeista, nyt en pariin viikkoon pääse urkuja säätämään mutta sen jälkeen yritän päästä tutustumaan tilanteeseen ja kokeilemaan näitä. Palailen taas asiaan ja ilmoittelen tilanteesta.
 
Kokeilin että urun omista kajareista soitettuna volumetaso täysillä on sopiva kerrostalosoittoon, eli tuollainen perus radionkuunteluvoimakkuus. Pitäisikös siitä lähteä enemmän mökää? Ei kyllä ihan SI-järjestelmän mukainen äänenvoimakkuuden arvo tuo radionkuunteluvoimakkuus, mutta parempaan en nyt pysty =)

ilmeisesti takaa katsottuna oikeassa laidassa oleva pienempi vahvistun on esivahvari ja isompi vasemmalla pääte?
 
Iso laatikko jossa on kymmenkunta putkea on sekä esi-että päätevahvistin, ja se pienempi jossa on 2-3 putkea on kaiun vahvistin. Eli kaikujouselle menee sama ääni (vastuksilla sopivan pienelle tasolle tiputettuna) kun pääkaiuttimiin, ja kaikujousen toiseen päähän on kytketty pieni putkivahvistin joka vahvistaa kaiutetun signaalin ja se tulee ulos omasta kaiuttimestaan.
 
omista kajareista soitettuna volumetaso täysillä on sopiva kerrostalosoittoon, eli tuollainen perus radionkuunteluvoimakkuus.
 
Silloin oma vahvistin on OK. Sen lähtöteho on n. 15 wattia ja yleensä (huolto-ohjeen mukaan) se on vielä säädetty niin että ääni ei säröydy "täysilläkään" soitettaessa eli kaikki liuut ulkona, volume täysillä ja molemmat sormiot + jalkio käytössä.
 
Onhan leslien oma voimakkuudensäätö/säädöt täysillä? Minkä mallin Leslie on muuten kyseessä?

... Lepa on siis mallia 760. ...
 
Jos 760 on kunnossa ja täysillä (90w solid state), niin ei siitä ihan heti löyly lopu.
Minkälainen kytkentä / leslie kit siinä M-102 ja 760 välillä on?

Riippuu kyllä musatyylistä aika kovasti tuo tehon riittävyys. Kieltämättä 760 on sieltä äänekkäimmästä päästä, mutta silti voin kyllä uskoa, että kovaäänisissä rokkitreeneissä voi kyllä hönkä loppua.
 
Tuo tehohan ei sinällään kerro mitään vahvistimen äänekkyydestä. Lesliessähän ääni menee ns. harakoille suurimman osan ajasta, kun pyörijät eivät osoita soittajaa kohden. Joku 20 w putkivahvistin ja herkät kajarielementit saavat aikaan helpostikin kovemman metelin.

Kytkentä on siis ihan suora piuha urun leslieliittimestä leslieen. Ei mitään välillä, half mooneillä hoituu nopeuden säätely. Meidän soittovolumet on melko maltilliset, rumpali soittaa hyvinkin kevyellä tatsilla. Kyllä siitä pitäisi enemmän saada ääntä, kun keikalla ei meinattu saada miksattua tarpeeksi kovalle kun alkoi leslien mikitys poimia rummut parin metrin päästä paremmin kuin leslien. On siinä joku häikkä.
 
Tämä 20w vahvari on trankkuvehje, Rolandin Cube 20x. Pesi helposti leslien äänenvoimakkuudessa.

Maza puhuu asiaa (tehosta ja elementtien herkkyydestä) mutta kokemusteni mukaan spinetin omat ämyrit/vahvain pitäis jäädä toiseksi 760:lle mölyssä.
 
Siitä liitännästä vielä, millainen se liitin urun päässä on (onko 9-pinninen liitin vai jokin muu) ?
 
Onko muuten kyseinen 760 omalla virtajohdolla vai ottaako virran leslie-kaapelista? Lepan pinnijärjestyshän löytyy nopeasti googlettamalla, ja jos tietää mitä tekee, niin "el cheapo" -combo pre amp on käsittääkseni mahdollista tehdä (tai ainakin kokeilla ulkoista äänilähdettä).

Kysymys yksi: Millä tavalla Leslie saa signaalinsa? Onko urussa virallinen Leslie-kitti (kuten voisi halfmooneista arvella)? Mitä mallia?
 
760 vakiona saa virran sitä 9-napaista piuhaa pitkin, mutta Tanskan pojat vissiin taisivat jo tehtaalla tehdä niitä omalla virtaliittimellä. Ihan varma en ole!
 
Kyllä siitä ehdottomasti kovempi meteli pitäisi lähteä kuin L-100:n omista kajareista! Jos homma on aiemmin toiminut, kannattaa vikaa etsiä tietysti piuhoista, potikoista ja muista "liikkuvista" osista. Se piuha on kohtuuhelppo mitata yleismittarin resistanssiasennossa.
 
Tässä hyvä sivu, josta selviävät lähes jokaisen Leslie-tyypin kytkennät: http://www.captain-foldback.com/Leslie_sub/pinouts.htm
 
Oleellisia karvoja tässä tapauksessa ovat pinni 1 (maa) ja pinni 2 (signaali). Liittimissä lukee pienellä, että mikä näistä on mikäkin. Jokaisen karvan resistanssin pitäisi olla korkeintaan muutamia ohmin kymmenesosia ja toisaalta jokaisen pitäisi olla muihin verrattuna resistanssiltaan ääretön.
 
Tietysti voi olla, että syystä tai toisesta urusta ei tule tarpeeksi hönkää. Minkään combo preampin rakentaminen tässä tapauksessa ei ole tarpeellista, vaan helpointa on virittää L-100:n sisäisistä kajareista lähtö Leslielle (mikäli kytkentä ei nyt jo ole tällainen). Kytkentään tulee yksi konkka, yksi vastus ja yksi potikka. Ohje: http://www.dairiki.org/HammondWiki/LineOutFromASpinet
 
Tuosta sitten vaan lähtö siihen Lepapiuhan karvaan numero kaksi. Potikalla saa signaalitasot kohdilleen.