Roots ›

Hektor my ass,
 
Kyl täytyy sanoo ett vaik Hector on eri sukupolvee, ni jotain sielujen sympatiaa tunnen. Esmes Hannikkaisen Baarin "Oltiin jotain kuustoist kesää, paidat nailonii" on aivan mahtavaa ajankuvaa 60-luvulta.
 
Sitäpaitti Harma oli just 7/8-kötlukujen vaihteessa arvostettu nimenomaan rock-toimittajana, eikä mummiest syyttä. Ja on tossa Runaway Boysin kuvaamisessa punk-a-billyksi ihan pointtinsa. Clash siitä ekaks mieleen tuli eikä Johnny Burnette R'N'R Trio. Niinpä meikäläinen diggas sillon enempi sinkun B-puolta My One Desire.
 
Sillon vielä sentään sinkkuja pysty ostamaan kaupasta. Mut yritäpä käydä hakemassa paikallisesta levyliikkestä tänä päivänä vaikka AC/DC Rock'N'Roll Train. Ei taida onnistuu?

Voi hyvinkin olla ja toki aikalaisena en ole miehen musiikilta voinut välttyä mut minä nyt vaan
en mahda sille mitään että koko hahmo ärsyttää. Onhan sillä toki meriittejä ja piisejäkin mut silti. Sori.