Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Ihan varmasti itse tiedät asiasta paljon enemmän...
 
Ihan varmasti en tiedä...
 
Ryan Paternite valmisteli line writing -kirjaa yhteistyössä Pomeroyn kanssa ja hän on luvannut jatkaa kirjan tekemistä Pomeroyn kuoltua vuosi sitten. Tämän tietäen muut asiantuntijat eivät ole ryhtyneet tekemään vastaavaa opusta. Luultavasti Pomeroyn ja Paterniten kirjaa ei ole julkaistu ainakaan vielä.
 
Hyvä tietää. Odottavan aika on pitkä, vaikka johan tuota on liki parikymmentä vuotta odotettu. Välillä jo unohtunutkin koko juttu, mutta putkahtaa aina joskus esiin.
 
Tämän sivun guestbook-osiosta päätellen Pomeroyn line writing -kurssi on tehnyt syvän vaikutuksen moneen muusikkoon Berkleessä:
http://alumni.berklee.edu/content.php?file=herb_pomeroy.php
 
Tuttuja nimiä oli:
Pamela Anderson. Saturday, August 18, 2007 ;)
 
Sorry, tosi kauaksi alkuperäisestä aiheesta meni.

Ja mikä kamalinta, se voi kuulostaa hyvältä!
Aika hyvä esimerkki on vaikkapa Herb Pomeroyn julistama line writing-tekniikka, joka kieltämättä meni osittain kyykimättä yli, kun tein sen kanssa tuttavuutta 90-luvun alkupuolella. Tässä kun ei oikein mikään tuntunut menevän "oikein"! Ja kun se vielä kuulostikin "väärältä" ja silti niin hemmetin hienolta. Siihen aikaan ko. sovitustekniikasta ei kai ollut olemassakaan painettua opusta, taisi koko tekniikkakin olla vähän käymisvaiheessa
 
Tarkoitettiinko tässä nyt säveltämistekniikkaa vai todellakin sovitustekniikkaa? Jos tarkoitettiin sovitusta, niin alan vähitellen kovasti ymmärtää, miksi sovittamiselle täytyisi olla säveltäjän lupa.

Tarkoitettiinko tässä nyt säveltämistekniikkaa vai todellakin sovitustekniikkaa? Jos tarkoitettiin sovitusta, niin alan vähitellen kovasti ymmärtää, miksi sovittamiselle täytyisi olla säveltäjän lupa.
 
Sovittamiseen ei tarvita kenenkään lupaa. Itse teen tätä aina silloin tällöin vähän samasta syystä, kuin jotkut täyttävät ristikoita tai ratkovat sudokuja. Ei se Teoston salainen agentti nelistä pelastamaan vaikka Merikantoa ja Silmua kuinka rääkättäisiin. Jos näitä sovituksia mennään esittämään julkisesti tai levyttämään, niin asiat ovat kokonaan toisin.
 
Lainaan vähän omiani:
Taatusti eivät toimi suomi-iskelmässä ja perinteisemmän taidemusiikin ystävät todennäköisesti tonkisivat krusifiksejaan esiin, jos heidän lemmparinsa saisivat tämän kohtelun. Mutta medium-tempoisissa BB-klassikot kestävät tätä hyvin, ja saattaisi joku SATB-lauluhommelikin toimia.
 
Susanna66, sinulla on railakkaita ja ehdottomia mielipiteitä, ja ilmeinen hinku rähjätä vakumuksesi puolesta. Ole toki vahva uskossasi, ellei tarkoituksenasi ole vain provosoida keskustelua. Mutta:
 
Musiikki ja sen tekeminen ei ole kaksinapainen ilmiö, jossa asiat ovat selkeästi ja pelkästään "oikein" tai "väärin". Meillähän kuunnellaan sekä Yölintua, että Saariahoa. Ehkä ei ihan samoissa porukoissa, mutta kuunnellaan kuitenkin.
 
Lapsia pelottaa vieras ja pimeä. Tämä ominaisuus tulee jollain tasolla mukana aikuisuuteenkin, ja tähän ovat musiikin tekijät kautta aikojen törmänneet. Ravelin Boleron kantaesityksessä nousi tarinan mukaan muuan rouva kesken esityksen ja huusi: "Luojani, mieshän on hullu!". Vähän vastaavan tapauksen näin itse kuunnellessani Steve Reichin Octet:ia, kun kesken konsertin yksi kuulija sai tarpeekseen ja jupisi poistuessaan, että 'lopettakaa jo, jumalauta'.
 
Ihan samalla tavalla porukasta aina nousee kesken kaiken joku julistamaan "väärintekijää" holhouksen alaiseksi, kun kyse on soinnutuksesta tai sovittamisesta. Aina löytyy niitä joiden mielestä kerettiläiset joutavat hiillokselle muuten vaan paskan arrin kirjoittajien kanssa. Tässä porukassa huomaan murheekseni aika ajoin itsekin seistä torottavani. Vaaralliseksi peli menee silloin, kun se oman pään sisäinen sovinnainen sääntökokoelma muuttuu Ainoaksi Oikeaksi Totuudeksi. Se, että ei tiedä, ei anna minkäänlaisia valtuuksia tuomita. Se antaa ainoastaan velvollisuuden ottaa selvää.
 
Ravelin kohdalla terapia on ilmeisesti auttanut, tai lääkitys on kohallaan, koska tuntemistani ei-niin-hirveästi-"taidemusiikkiin"-suuntautuneista ihmisistä monet pitävät Boleroa liki lempparinaan, eikä ollenkaan hullun kynästä lähteneenä. Tuo Reich taas jakaa aikalailla. Ilmeisesti keisari kulkee huushollissamme munasillaan huomaamattani, sillä minulle Reich uppoaa ihan täpöllä.
 
Mainitaan nyt selvennykseksi, ettei asioita tarvitse tehdä "väärin" ennenkuin ne minulle kalpaavat. "Oikea" Finlandia ja Tikanmäen "väärä" Finlandia nostavat kumpikin nahan kananlihalle. Glenn Miller Orchestran utuinen soundi puhuttelee siinä missä modernit BB:t. Eikä minulla ole pahaa sanottavaa suomalaisesta tanssi-/viihdemusiikista tai... mistään mikä on tehty kunnolla. Vähän aikaa sitten tein tuttavuutta I Killed the Prom Queen nimisen bändin musiikkiin. Tekikö se asiat oikein vai väärin on aivan yhdentekevää. Osu ja uppos joka tapauksessa.
 
Jos on niin, että ehdottomuutesi on aitoa, niin kukaan eikä mikään saa koskaan maaniteltua sinua kokeilemaan siihen "vieraaseen ja pimeään" tutustumista. Harmi, sillä siellä on joskus mukaviakin yllätyksiä.
 
Edit:
 
Silkkaa off-topicia koko vuodatus. Olen pahoillani.

Sovittamiseen ei tarvita kenenkään lupaa. ... ...Jos näitä sovituksia mennään esittämään julkisesti tai levyttämään, niin asiat ovat kokonaan toisin.
 
Sovittaahan saa, ja esittääkin julkisesti, mutta varsinainen "sovitusoikeus" tarkoittaa käsittääkseni sitä, että saa vielä Teostosta korvauksenkin.
 
Susanna66, sinulla on railakkaita ja ehdottomia mielipiteitä, ja ilmeinen hinku rähjätä vakumuksesi puolesta. Ole toki vahva uskossasi, ellei tarkoituksenasi ole vain provosoida keskustelua. Mutta:
 
Musiikki ja sen tekeminen ei ole kaksinapainen ilmiö, jossa asiat ovat selkeästi ja pelkästään "oikein" tai "väärin"...
 
Mää nyt vähän kommentoin tähän. Tuskinpa Susannalla oikeasti on mitään vakaumusta tässä asiassa. On vain hyvä, että ilmaistaan selkeästi se, että ns. kevyessä musiikissa biisien sointukulut ovat enemmän tai vähemmän ennalta arvattavia. Aloittelevalle soinnuttajalle voidaan sanoa, että laita siihen akuankkakierto tai mollin kvinttiympyrä takaperin, niin hyvä tulee. Ja sitten aloittelija hoksaa itse loput. Että aika käytännönläheinen on useimmiten lähtökohta soinnuttamiseen. Varsinainen harmonisointi ja re-harmonisointi on sitten erikseen.

Äläpä nyt vielä tuomitse kannanottoani ZeeBoo, koska kysymykseni oli aivan aiheellinen. Kyllähän nyt toki sen tiedän, että jokainen saa kotioloissaan soittaa mitä haluaa. Mutta jos kyse on esim. oppikirjan tekemisestä (ainakin näin ymmärsin sinun kirjoituksestasi) niin lienee projekti melko julkinen.
 
Ketjun aloittaja luultavasti halusikin joitakin peruspointteja melodian soinnuttamiseen kotisoittonsa tueksi. Mutta koska ketju nyt taas lähti ties minne niin kai mukana on pysyttävä.
 
Mielestäni sovittajan pitäisi aina pyrkiä kunnioittamaan säveltäjän ideaa. Jos sovittaja haluaa jyrätä säveltäjän yli omilla jutuillaan, niin silloin hänen olisi parasta säveltää kokonaan oma biisi mielensä mukaan.
 
Itse harrastan sekä säveltämistä että sovittamista. Jos sävellän oman biisin, niin sehän on vain minun asiani, kuinka ufolta se kuullostaa. Sävellyksissäni on yleensä jokin jippo ja minusta olisi tosi tylsää jos mahdollinen sovittaja tämän idean torpedoisi. Tietenkin taitava sovittaja voi saada kappaleen kuullostamaan jopa paremmalta kuin alkuperäinen mutta paljon on myös liikkellä tumpeloita (tai sitten näitä suuriegoisia sovittajia, jotka välttämättä haluavat lyödä oman puumerkkinsä sävellykseen).
 
Sävellyksen muuntelun aste riippuu kohdeyleisöstä. Esim. Suomessa alkuperäinen Finlandia tunnetaan hyvin (ja Finlandia-väännös sitten herättää hilpeyttä tai paheksuntaa). Mutta olisi sääli Sibeliusta ja Finlandiaa, jos elämänsä ensimmäisen kerran kappaleen kuuleva kuulisi jonkun kumman sovituksen.
 
Henkilökohtaisesti olen ollut myös sitä mieltä, että Teoston määräykset ja hinnat rajoittavat luovuutta. Jos soittaja tekee sovituksen jostain tunnetusta melodiasta (tekijänsuojan alaisesta ), pitäisi hänen maksaa sikakorvauksia Teostolle, jos hän panee sovituksensa ja soittonsa esim. kotisivulleen. Tässähän ei ole tarkoitus hankkia mitään rahallista hyötyä sovittajalle/soittajalle (esim. konsertti, levytys, oppikirja yms).
 
Mutta kuten tässä on tullut julki, sovittajia on monenlaisia. Tätä ajatellen alan vähitellen ymmärtää tuon Teoston kannan.

Äläpä nyt vielä tuomitse kannanottoani ZeeBoo...
 
Ei minulla ollut tarkoitusta tuomita. Aika harvalla siihen oikeasti kantti piisaa. Täältä päin katsottuna vaikuttaa siltä, että sinä olet itse sovittamassa tuomarin viittaa ja pyövelin huppua itsellesi. Vai mikä lie ollut tarkoituksena tässä:
 
Tarkoitettiinko tässä nyt säveltämistekniikkaa vai todellakin sovitustekniikkaa? Jos tarkoitettiin sovitusta, niin alan vähitellen kovasti ymmärtää, miksi sovittamiselle täytyisi olla säveltäjän lupa.
 
Tämähän tuntuu jo aikalailla henkilökohtaiselta:
Tietenkin taitava sovittaja voi saada kappaleen kuullostamaan jopa paremmalta kuin alkuperäinen mutta paljon on myös liikkellä tumpeloita (tai sitten näitä suuriegoisia sovittajia, jotka välttämättä haluavat lyödä oman puumerkkinsä sävellykseen).
 
Maailmassa on myös biisinkirjoittajia, joilla on asiaansa enemmän intoa kuin ymmärrystä. Aika usein se ego on ominaisuuksiin nähden vähän ylimitoitettu. Selvennetään nyt sekin, ettei tässä ole minkäänlaista suoraa, eikä piiloviittausta tähän:
Itse harrastan sekä säveltämistä että sovittamista. Jos sävellän oman biisin, niin sehän on vain minun asiani, kuinka ufolta se kuullostaa. Sävellyksissäni on yleensä jokin jippo ja minusta olisi tosi tylsää jos mahdollinen sovittaja tämän idean torpedoisi.
Sovitushan ei missään nimessä saa turmella kappaletta, ja itsetarkoituksellinen kummallisuus on vain kummallisuutta. Kaikki tekniikat eivät suinkaan toimi kaikkialla. Eipä mahda olla sellaista "kaikkien keksintöjen kaavaa" jolla saataisiin KAIKKI tehtyä. Ennakkoluulottomuus on aika hyvä ominaisuus musiikintekijälle. Ja eri tekniikoiden tunteminen antaa työkaluja ennakkoluulottomalle luovuuelle. Jos vasara on ainoa työkalu pakissa, niin sillä saa tehtyä vasaran hommat hemmetin hyvin. Entä jos tarttee sahata?
 
E:
Tämä keskustelu on mennyt sellaiseksi kinasteluksi, jota kumpikaan ei voi voittaa. Pidetään kumpikin uskomme, jos kerran ihan kaikkea tietoa ihan kaikesta ei ole kummallakaan...

Sovittaahan saa, ja esittääkin julkisesti
 
Sovittamista "omaan käyttöön" ei estä mikään. Jos kappale/teos aiotaan esittää julkisesti tai levyttää, on sen sovittamiseen, uudelleen sanoittamiseen ja saatava lupa ko kappaleen tekijänoikeuksien haltijalta. Tämä tapahtuu joko Teoston tai vastaavan ulkomaisen tekijänoikeusjärjestön kautta. Jos tekijä ei kuulu Teostoon tai vastaavaan, on lupa pyydettävä tekijältä itseltään. Siis se, ettei tekijä ole Teoston jäsen, ei poista tekijänoikeuksia. Ainoat, jotita tämä ei koske taitavat olla nämä Trad. teokset. Hyvin harvat ovat ne tilaisuudet, joissa pelisääntöjen mukaan musiikkia saa esittää ilman Teostolle maksamista. Näitä ovat yksityiset häät, hautajaiset ja muut perhejuhlat, jumalanpalvelukset, ja opetus jota ei tehdä ansiotarkoituksessa.
 
Miten moni bändiläinen muuten on Teoston jäsen, ja kuinka moni tekee asianmukaiset ilmoitukset omien biisien esittämisestä... Saattaisi kannattaa.
 
mutta varsinainen "sovitusoikeus" tarkoittaa käsittääkseni sitä, että saa vielä Teostosta korvauksenkin.
 
Oman sanoituksen, tai sovituksen käyttämisestä saa Teosto-korvauksen, vaikka alkuperäinen teos ei olisikaan oma. Siitä, kuinka paljon alkuperäistä sanoitusta tai sovitusta on muutettu, riippuu katsotaanko uusi "työpanos" tekijänoikeuksien alaiseksi. Tästä on olemassa omat pykälänsä.
 
E:
 
Nyt ollaan jo aika kaukana aiheesta...

...tuplat tuli vahingossa

Voi olla, että tietoa ei ole, mutta on kunnioitusta säveltäjien työtä kohtaan (keitä ne sitten ovatkin). Luultavasti ZeeBoo:lla ja minulla on aivan erilainen musiikkimaku. Mutta jos jostain syystä tielleni osuisi hänen sävellyksensä sovittaminen, niin kyllä haluaisin sen tehdä hänen musiikkimakuaan ja ideataan kunnioittaen enkä omaani. Samaa toivoisin myös toisinpäin. Sovittaja on aina alisteinen säveltäjälle ,tämä siis on pointti !!!

Luultavasti ZeeBoo:lla ja minulla on aivan erilainen musiikkimaku.
Saattaisi tulla yllätyksiä puolin ja toisin jos vertailtaisiin. :)
 
Mutta jos jostain syystä tielleni osuisi hänen sävellyksensä sovittaminen, niin kyllä haluaisin sen tehdä hänen musiikkimakuaan ja ideataan kunnioittaen enkä omaani. Samaa toivoisin myös toisinpäin.
Tämä on myös itselleni kokolailla itsestään selvää
 
Sovittaja on aina alisteinen säveltäjälle ,tämä siis on pointti !!!
 
Perhana, me ollaan näköjään oltu samaa mieltä!

Sovitin Kölnin radionorkesterille/kuorolle juuri mennäviikonloppuna Chris Huelsbeckin pelimusiikkikonsertin ja eräälle toimittajalle tein tälläisen pienimuotoisen audiopätkän jossa esiintyy aluksi alkuperäinen kappale ja sitten sovitus.. Sovitus itsessään käsittää ainakin alla olevassa tapauksessa _todella_ paljon säveltämistä mikä yllätti itsenikin. kaikki pitää säveltää tekstuureista soinnutukseen ja tämä ei kyllä käynyt ihan tuosta vain :). Ainakaan minulle.. Sain tosiaan ihan vapaat kädet kunhan tuottajan mukaan kaikki kuulostaa hyvälle :-). Ja kuten siis sanottu, tämä oma suurempi kokemus sovittamisesta / orkestroimisesta.. Pirun kovaa työtä. Ugh :)
 
http://www.valtone.com/pub/Symphoni … ades%20originaali%20-%20sovitus.mp3
 
Siihen aikaan ko. sovitustekniikasta ei kai ollut olemassakaan painettua opusta, taisi koko tekniikkakin olla vähän käymisvaiheessa. Muistiinpanoja tuli raaputeltua Backlundin muistiinpanojen pohjalta... (Olen aina joskus yrittänyt löytää aiheesta opusta, vaan en ole löytänyt. Jos siis joku tietää, niin kiitollinen olen vinkistä. Pomeroy itse ei tainnut ehtiä kirjoittamaan?). Jos bigbandin pillisektion sovitus ei ole soinnutusta, niin mikä sitten on?

ei kyllä käynyt ihan tuosta vain :).
 
No ei varmasti! Voi vitsi, miten saatkin noin halvan kuulostamaan noin hienolta. Tai orkesterihan sen tekee, mutta tässä tapauksessa ei tosiaan jää epäselväksi, kenen työpanos on ollut ratkaisevin.

tämä ei kyllä käynyt ihan tuosta vain :). Ainakaan minulle..
 
Hattu päästä ja hetken hiljaisuus. Hieno, siis hieno.
 
Just tänään pohdiskelin sitä, miten isossa roolissa sovitus & orkestrointi voi olla. Toivoisin niin kovasti, että voisi joutavan kinaamisen sijaan hyväksyä sen, että samaa puuta sovittajat halaa, olipa se musa mitä hyvänsä. Runko siinä välissä vaan on niin paksu, ettei sitä meinaa aina hoksata.
 
Tämä oli päivän pelastus. Kiitos.

Sovitin Kölnin radionorkesterille/kuorolle juuri mennäviikonloppuna Chris Huelsbeckin pelimusiikkikonsertin ja eräälle toimittajalle tein tälläisen pienimuotoisen audiopätkän jossa esiintyy aluksi alkuperäinen kappale ja sitten sovitus.. Sovitus itsessään käsittää ainakin alla olevassa tapauksessa _todella_ paljon säveltämistä mikä yllätti itsenikin. kaikki pitää säveltää tekstuureista soinnutukseen ja tämä ei kyllä käynyt ihan tuosta vain :). Ainakaan minulle.. Sain tosiaan ihan vapaat kädet kunhan tuottajan mukaan kaikki kuulostaa hyvälle :-). Ja kuten siis sanottu, tämä oma suurempi kokemus sovittamisesta / orkestroimisesta.. Pirun kovaa työtä. Ugh :)
 
http://www.valtone.com/pub/Symphoni … ades%20originaali%20-%20sovitus.mp3
 
Mitä hel..ttiä toi on?
Ihan hirveen kuulosta, vai oliko joku tsoukki, hä?

Mitä hel..ttiä toi on?
Ihan hirveen kuulosta, vai oliko joku tsoukki, hä?
 
Aika jyrkkä kannanotto... Ihan vaan mielenkiinnosta, kuuntelitko muuta kuin sen originaalin? Eli 04:45 ja siitä eteenpäin... Vai kesusteleeko saman kylän väki aina vähän isommilla kirjaimilla...

http://www.valtone.com/pub/Symphoni … ades%20originaali%20-%20sovitus.mp3
 
Kylläpä on mukavaa kuunneltavaa.

Aika jyrkkä kannanotto... Ihan vaan mielenkiinnosta, kuuntelitko muuta kuin sen originaalin? Eli 04:45 ja siitä eteenpäin... Vai kesusteleeko saman kylän väki aina vähän isommilla kirjaimilla...
 
Joo taisin hätäillä, mutta vaatis kyllä tarkempaa kuuntelua, tällai äkkiä kuunneltuna kokonaisuus kuulosti aika hajanaiselta, vai oliko tarkoituskin?

Ei helvetti: onko se Giana Sisters?????? Joka tapauksessa Respectiä vitusti moisesta urakasta.
 
edit: mikä oli tuo Amigahtava ruotsipoppi loppupuolella? Jazz Jackrabbittiä veikattu, mutta ei varmaan oo.

Kiitoksia kovasti! Kaikille kommentoijille! Tuo linkkihän oli vain toimittajalle hätäisesti leikelty esimerkki, ei koko konsertti. Mutta ekana tosiaan (1) Great Giana Sisters, (2) Grand Monster Slam Fanfare, (3) Gem X ja mun konsertin suosikki (4) Light at the end of the tunnel. Siihen en alkuperäistä löytänyt ja soolosellistikin soittaa yhteen kohtaan väärän pätkän, mutta eipä tuo kovasti heidän menoaan muuten haitannut :)
 
Tuotteliasta syksyä kaikille!
Jonne
 
Ei helvetti: onko se Giana Sisters?????? Joka tapauksessa Respectiä vitusti moisesta urakasta.
 
edit: mikä oli tuo Amigahtava ruotsipoppi loppupuolella? Jazz Jackrabbittiä veikattu, mutta ei varmaan oo.