Studiotyöskentely ›

Taas ollaan peruskysymysten äärellä.
 
Kuinka kovalle biisi kannattaa mielestänne miksata? Tällä hetkellähän on viimeistään masterointivaiheessa muotia vetää biisi lyttyyn jotta saataisiin soimaan mahdollisimman kovalle. Mutta kuinka paljon kannattaa jättää tilaa dynamiikalle? Musiikkityylin merkitys on tälläisissä kysymyksissä tietenkin suuri.
 
Eräs mieltäni askarruttanut asia, johon joku voisi kuitenkin vastata, on se, kuinka kovalle biisi kannattaa miksausvaiheessa säätää? Jos aaltomuoto näyttää ennen masterointia jo tasaiselta paksulta pötköltä, ei kompuroinnille jää paljon tarvetta. Jotain äänestä kuitenkin silloin katoaa, mitä? Kannattaako biisi miksausvaiheessa jättää sen verran hiljaiseksi, ettei aaltomuodossa näy nollakodassa (eli täysillä) käyviä kohtia, ja sitten masterointivaiheessa multimaximiserilla sun muilla nostaa volyymia?

Miksauksessa ei mun mielestä pidä miettiä koko asiaa. Kovin piikki vaan lähelle nollaa. Masteroija saa sitte vetää niillä hyvillä laitteilla ja erikoisosaamisella sopivasti länään.

Itse olen miettinyt samaa, osaako kukaan vastata?

Miksauksessa ei mun mielestä pidä miettiä koko asiaa. Kovin piikki vaan lähelle nollaa. Masteroija saa sitte vetää niillä hyvillä laitteilla ja erikoisosaamisella sopivasti länään.
 
Jos liikut 24 bit maailmassa, niin ei kannata yrittää turhaan lähellekään nollaa. Bitit kyllä riittävät. Voit pitää miksauksen piikit ihan keposesti vaikkapa siellä -6dB- tasolla. Masteroijakin arvostaa kun jätät tarpeeksi pelivaraa.

Eikai tähänkään ole oikeeta ja väärää tapaa.
 
Omalta amatöörikantilta katsottuna miksailen niin että jätän masterkanavan rauhaan lopulliselta tuotokselta. Toki sinne tulee kokeeksi limiteriä iskettyä, mutta kun lopullinen summaus tapahtuu saa kompurat sun muut jäädä. Onpahan sitten masteroinnissa enempi mahdollisuuksia.
 
Eli toisinsanoen minulle on tärkeää toki tyypata miltä setti kuulostaa kompressoituna, mutta jätän itse homman masterointivaiheeseen.
 
Toisekseen viimeaikoina kun on tullut tehtyö muutama vinyl-master, on ollut vähän nuija fiilis kun raidat on tulleet jo valmiiksi kunnon pötkönä. Kompressoida niitä ei oikein enää uskalla - saiskin sen kompressoinnin tekemättömäksi - enempi jo pelottaa onko valmiiksi liian lytyssä. CD:lle menevän matskun kanssa ei tänäpäivänä tunnu olevan niin nöpösen nuukaa (=ei erotu valtavirrasta:-P) vaikka olisikin loppupeleissä ihan länässä. Hyvä vai huono, se onkin sitten toinen juttu.
 
Omalta osaltani siis miksatessa lanaan raitoja / ryhmiä tarpeen mukaan, välillä paljonkin, mutta summa jää aina suht ilmavaksi - masterkanavan jätän siis rauhaan. Masteroinnissa sitten ratkasut sen suhteen. Kun masteroin niin dikkaan jos matsku on ilmavaa, jotta on kaikki mahdollisuudet omassa hanskassa.
 
Tämä siis ihan amatöörikotipaja-pohjalta.

Otan vain limitterin pois ja lasken masterkanavan faderia, kun tuotokset lähtevät masterointiin. Saturaatiot ja kompurat saavat jäädä. Ne ovat siellä alusta asti, joten ne kuuluvat miksaukseen kiinteänä osana. Lisää omaa tekstiä aiheeseen liityen:
 
http://www.faderwear.com/guides/extrememasterbus/

Eiköhän tämänkin forumin pysyvistä löydy vaikka kuinka paljon tietoa asiasta! Että joo...joku osaa neuvoa. Googlettamalla löytyy myös opuksia ym. vaikka kuinka paljon.
Nyrkkisääntö on se, että miksatessa vedetään suunnilleen jonnekin -6 desibelin kieppeille (monet jättävät jopa -12 db:hen), eli ei tappiin. Sama pätee kaikkeen digiäänittämiseen. Vanha hokema "Aina mahdollisimman liki 0 desibeliä" kuului analogiaikaan.
 
Masteroinnissa nostetaan/lytätään sitten miten halutaan.
 
EDIT: Kun Loosah mainitsi tuon 24 bittiä, niin en malta olla pistämättä triviaa, joka ei välttämättä ole aina tiedossa: Jotkut himoitsevat 64 bittistä käyttistä ja sekvensserisoftaa siinä luulossa, että pääsevät hääräämään 64-bittisen audion kanssa. Ei kuitenkaan ole olemassa äänikortteja, jotka tuottavat yli 24-bittistä ääntä.

Nyrkkisääntö on se, että miksatessa vedetään suunnilleen jonnekin -6 desibelin kieppeille (monet jättävät jopa -12 db:hen), eli ei tappiin. Sama pätee kaikkeen digiäänittämiseen. Vanha hokema "Aina mahdollisimman liki 0 desibeliä" kuului analogiaikaan.
 
Olen antanut itseni ymmärtää ja nyt annan sinunkin, että lausumasi ei pidä ihan paikkaansa.
 
Kun Loosah mainitsi tuon 24 bittiä
 
Nykyään onneksi koneiden hönkä riittää äänittämään 24 bittisenä, ni ee oo tosiaa nii nuukaa.

Mä vetelen raidat aika lailla lyttyyn miksussa, joten pötkö alkaa olla jo lähellä valmista ennen masterointia. Sit mahd. lujaa kunhan ei vaan klippaa. Ei kai siin muuta kai oo. Pienin stressi ehkä miksatessa toi mulle. Khuul!

Mä vetelen raidat aika lailla lyttyyn miksussa, joten pötkö alkaa olla jo lähellä valmista ennen masterointia. Sit mahd. lujaa kunhan ei vaan klippaa. Ei kai siin muuta kai oo. Pienin stressi ehkä miksatessa toi mulle. Khuul!
 
Näinpä. Voi huoletta miksata niin valmista kuin osaa ja tasata masteroinnissa sitten tasot ja tehdä fadet yms. Tietytsti jos masteroinnissa tavoitellaan vain äärimmäisä volaa niin kannattaa ehkä miksausvaiheessa laittaa dominaattorit bypassille ja jättää vähän enemmän dynamiikkaa. Ei masteroinnin pidä oletusarvoisesti olla prosessi missä tapahtuu isoja asioita.

Mä tähtään yleensä tohon -3db:n ja -6db:n välimaastoon huipuissa mut en aina osu : ) Välillä on masteri ihan tyhjä mut väliilä siellä on jotain säröä ja/tai kompuraa ja joskus eq:takin - riippuu aina tilanteesta, mut silti tähtäin huippujen kanssa on sama.

Ite huomasin tuossa ku äänittelin kansanmusaa niin piti sit äänitysvaiheessa jättää aika paljo sitä dynaamiikkaa sinne etusille, ku ei inspannu alkaa kovin kompuroimaan esityksiä pilalle(miksauksessa sitten) =) Niin kuitenki, miksausvaiheessa oli jotenki iisimpää ja muutenki ku pysty nosteleen faderit "nollaan" ilman että masterissa lähetään heti rumpuryhmän jälkeen klippaan.

Mä vedän masterilla yleensä jossain -15dBFS - -20dBFS kulmilla. Näin ei tarvii keskittyy numeroihin vaa voi ihan rauhassa vaikka pistää sen +12dB@300hz gainin raidalle jos se vaa kuulostaa hyvältä.

Mä tähtään yleensä tohon -3db:n ja -6db:n välimaastoon huipuissa mut en aina osu : ) Välillä on masteri ihan tyhjä mut väliilä siellä on jotain säröä ja/tai kompuraa ja joskus eq:takin - riippuu aina tilanteesta, mut silti tähtäin huippujen kanssa on sama.
 
Jos masterissa ei ole limitteriä eikä kovin järeää kompressoria, niin mun nähdäkseni kaikki piikit nollaan asti käy päinsä. Sitä tullaan kyllä myöhemmin tasoittelemaan.
 
Sen sijaan kaikkien kanava- ja ryhmäkompuroiden kyllä pitää olla mukana, ja jos niitä on paljon, niin saattaa olla että musa on jo valmiiksi riittävän lujalla julkaistavaksi
:-)
ja saahan sinne masteriinkin kompuraa laittaa, jos se on perusteltua. Hälytyskellojen pitäisi soida ja itsetutkistelun alkaa vasta jos sen kompuran ratio on suurempi kuin 2,5:1
 
Kovalle miksaaminen ei varmaan ole itsetarkoitus. Sitten kun soundaa hyvälle hiljaakin, ollaan oikealla tiellä masterointia ajatellen.

Sinänsä näissä 32bit float/48 fixed/64bit prosessointi syvyyksissä ei tuon dynamiikan kannalta ole niin kovin olennaista missä kohtaa ne piikit pomppivat kunhan eivät nollaa ylitä (ja jopa sekin on mahdollista). Tällaisissa bittisyvyyksissä (bitdepth) liikuttaessa dynamiikalle varattu alue on niin laaja, että hävikkiä ei tule.
 
Sinänsä se olennainen kysymys on, että miten kovalle miksaat suhteellisen kokonaisuuden/summan. Tilanne voi olla, että piikit ovat vaikkapa -12, mutta silti koko tavara on täysin litistettyä. Kun sitten "normalisoit" tavaran lähelle nollaa, niin totuus paljastuu. Itsellä on tullut jotain tällaisia tapauksia vastaan, että "Joo ollaan jätetty -6db varaa sinne" ja kun fileä katsoo tulee mieleen, että homma on tehty varmaan laskemalla master faderia, normalisoimalla -6:teen tai laittamalla limitterin output -6:teen.
 
Jos siis valitellaan, että miksaus oli esim. liian kovalla masteroinnin mielekkäälle suorittamiselle tarkoitetaan tällä yleensä raidan suhteellista kokonaisvoimakkuutta - eli onko sielä dynamiikkaa jäljellä vai ei. Ne file voidaan jälkikäteen normalisoida mihin sitten ikinä tahtoo, mutta se ei olekaan se pointti.
 
En nyt sitten tiedä, että mitä OP tässä eniten hakee; tietoa missä raitojen tulisi pomppia digitaalisesti miksatessa, että "saundaisi parhaalta" vai yleistä infoa summauksen loudnessista.
 
Mutta tosiaan nykyisillä bittimäärillä ei ole ollenkaan väliä miksaatko raidat mittareiden pomppiessa -12:ssa vai -1:ssä. Jos liikutaan 16bit summauksessa (mitä ei missään enää ole) näillä asoilla on jonkin verran merkitystä. Sama koskeen jonkin verran 24bit systeemiä. Tämä on siis _eri asia_ kuin miksaamasi kappaleen tiedostomuotojen bittisyvyys, eivätkä nämä asiat korreloi mitenkään toistensa kanssa. Nykyään 99% softista toimii 32bit (tai vastaavalla) syvyydellä. Sillä ei ole väliä mitä bittisyvyyttä sinne syötät (16bit tai 24bit) summaus yms. toimii kuitenkin vähintään tuolla 32bit syvyydellä. Eli olivat raidat sitten mitä syvyyttä tahansa (mp3:sta tai 16bit audiota tms.), niin nykyään ei softissa tarvitse ns. "gain stagingia" juuri miettiä - pomppivat ne mittarit missä tahansa, niin häviötä ei käytännössä tule. Softa muuttaa lennossa kaikki raidat 32bittiseen (tai vastaavaan) muotoon.

Ja siis nykyäänhän se on hirveän helppo summata biisi uudestaan, ku melkeinpä kaikki softat osaa kyllä kertoa, et klippasiko biisi ku summasit sen. Cubasessa mastermittari kertoo välittömästi että missä käytiin. Sit vaan ruuvaamaan alemmaksi. Eli suomeksi: Virheet on helppo korjata. Sen ku tekee uudestaan vaan.

Sillä ei ole väliä mitä bittisyvyyttä sinne syötät (16bit tai 24bit) summaus yms. toimii kuitenkin vähintään tuolla 32bit syvyydellä. Eli olivat raidat sitten mitä syvyyttä tahansa (mp3:sta tai 16bit audiota tms.), niin nykyään ei softissa tarvitse ns. "gain stagingia" juuri miettiä - pomppivat ne mittarit missä tahansa, niin häviötä ei käytännössä tule. Softa muuttaa lennossa kaikki raidat 32bittiseen (tai vastaavaan) muotoon.
 
Tätä on syytä hieman tarkntaa. Softa ei muuta raitoja 32-bittiseen muotoon. Esim jos äänität kitaraa 24-bit, niint siitä syntyy 24-bittinen äänitiedosto ja pysyy sellaisena myös softan 'sisällä'.Tähän äänitiedostoon kohdistuva softan sisäinen proessointi tapahtuu liukulukulaskennan (32bit float) avulla. Softa ei konvertoi itse ääniraitaa mihinkään vaan se pysyy 24-bittisenä; ainoastaan ääniraidan sisältämää dataa manipuloidaan liukulukulaskennan avulla.

Hmm. Mulle on kehittynyt vuosien saatossa jo jonkun aikaa melko vakiona pysynyt analogi/pluggarihelvettihybridi masterketju joka on mun "mikserin" saundi... lopputulemana varsinkin rokkibiisit ovat melko lailla makkaraa mutta tavalla joka mun mielestä potkii parhaiten eli yritän tehdä "levyn kuuloista" jo miksaamossa. Vakimasteroija (Svante) enää harvoin tilaa sitä vähemmän mutta luotetulle masteroijalle teen kyllä kliinimmän recallin jos se on perusteltua.
 
Mulla siis ideana on että kaikki muu on sallittua masterointiin toimitettavalle matskulle paitsi A/D- klippaus, digitaaliklippaus ja lookahead- limitointi, mutta tasot tähtään silti aika lähelle nolladeebeeäfässää. Masteroija voi kuitenkin myös tiputtaa sitä lähtötasoa jos headroom- tarvetta ilmenee, mutta ovatpahan kaikki pajalta lähteneet fileet myös "mook"- hahmoille "ihan kaupan levyn" kuuloisia! :D
 
Asiakkaiden kuuntelukopiot olen sitten lisäksi yleensä "demomasteroinut", yleensä Masseyn limitterillä joka projektista riippuen vielä liiskaa volan lähes modernikovaksi tai vaan normalisoi kevyesti. Laitan tuon version myös masterointiin refeksi. Joskus asiakkaat eivät tuota halua tai se ei vaan sovi musaan ja sitten jätän tietenkin ton vaiheen väliin. Ja muutenkin ne kansanmusa- ja jatsimiksut ovat jotenkin kummasti vähemmän "makkarana"... ;)
 

 
...Ja toden totta, jos luottamus omiin miksaajantaitoihin ei ole lähes täydellinen ja kokemusta ei ole paljon niin parempaa jälkeä pro-tasolla masteroitavasta levystä voi saada kun jättää masterissaan masteroijalle enemmän pelivaraa, tai toimittaa "puhtaan" vaihtoehdon. Mulle tuo rankasti käsitelty masteri on syntynyt kymmenien miksattujen levyjen aikana ja sanoisin, että nykyään noin about tiedän mitä teen tai ainakin mitä haluaisin tehdä... Mutta jos yhtään arveluttaa niin kannattaa suosiolla jättää se bitcrusheri masterista veke ja jättää masteroijalle työstövaraa. :P