Livetoiminta ›

eikös siinä oo sitten se, että silloin ei voi yksinään säätää esim basarin subbariosuutta kovemmalle, vaikuttamatta samalla muihin subbarille menijoihin, esim bassoon? AUXia käyttäen sais väännettyä erikseen, kuinka paljon menee masteriin (yläpäille) ja kuinka paljon AUXiin (subbareille). Ryhmässä taas kama menee samalla volalla ryhmään, kuin masteriin. En mä tiedä sitten, että onko, soitin kohtaisesti, tarvetta hirveesti väännellä subbarin ja yläpään suhdetta
 
Ei oo tarvetta. Teoriassa ja siis alleviivaan vielä että _teoriassa_ sitä suhdetta ei edes pitäisi mennä muuttamaan. Tässä vähän lukemista aiheesta:
 
http://www.prosoundweb.com/install/tech_corner/auxsubs.shtml
 
oliskohan tuo DPX:n Drive rack PA sitten OK prossu tähän ryhmäsubbarikokoonpanoon, mistä tuossa aiemmin olin kiinnostunut?
 
DRPA ei oo OK prossu mihinkään kokoonpanoon =) Käytä googlessa hakusanoja "driverack pa loud pop" noin ensi hätään ja sitten käy vähän lukemassa dbx:n foorumia. On omakohtaisia kokemuksia ko. vehkeestä ja kyllä se on just niin huono kuin kirjoitetaan.
 
Jos riittää että yläpäät on monona niin tavallinen jakosuodin riittää. Aloita vaikka niin että jakotaajuus on 90 Hz. Jakosuotimen ykköskanavaan tuot tavaran masterista (left tai right) ja toiseen kanavaan tavara sieltä omni outista. Ekasta kanavasta otetaan hi-ulostulosta signaali yläpäille ja tokasta kanavasta lo-ulostulosta basso(i)lle. Tää on helppo ja halpa tapa kokeilla tota systeemiä. Jakosuotimen ulostulosta voit haaroittaa signaalin useammalle kaiuttimelle (tai kaiuttimen päätekanavalle) y-piuhalla. Tämän jälkeen (jos ei oo mitään mittaussoftaa tms.) pistetään heti ekana joku tuttu CD soimaan niin että se on reititetty myös sinne BUSiin ja säädetään yläpään ja bassojen välinen balanssi sopivaksi. Ja siitä sitten vaan kokeilemaan.
 
Sitten jos haluut stereona vedellä niin tarviit kaksi jakosuodinta (en suosittele) tai jonkun prossun missä on vähintään kolme sisääntuloa (tarvit siis master left, master right ja se omni out). Jotkut väittävät että Behringer DCX 2496 toimisi tässä, itse en ostaisi. Omia kokemuksia on Ashly Protea 3.24 mikä toimii kuin junan vessa.

Ei oo tarvetta. Teoriassa ja siis alleviivaan vielä että _teoriassa_ sitä suhdetta ei edes pitäisi mennä muuttamaan. Tässä vähän lukemista aiheesta:
 
http://www.prosoundweb.com/install/tech_corner/auxsubs.shtml
 

 
DRPA ei oo OK prossu mihinkään kokoonpanoon =) Käytä googlessa hakusanoja "driverack pa loud pop" noin ensi hätään ja sitten käy vähän lukemassa dbx:n foorumia. On omakohtaisia kokemuksia ko. vehkeestä ja kyllä se on just niin huono kuin kirjoitetaan.
 
Jos riittää että yläpäät on monona niin tavallinen jakosuodin riittää. Aloita vaikka niin että jakotaajuus on 90 Hz. Jakosuotimen ykköskanavaan tuot tavaran masterista (left tai right) ja toiseen kanavaan tavara sieltä omni outista. Ekasta kanavasta otetaan hi-ulostulosta signaali yläpäille ja tokasta kanavasta lo-ulostulosta basso(i)lle. Tää on helppo ja halpa tapa kokeilla tota systeemiä. Jakosuotimen ulostulosta voit haaroittaa signaalin useammalle kaiuttimelle (tai kaiuttimen päätekanavalle) y-piuhalla. Tämän jälkeen (jos ei oo mitään mittaussoftaa tms.) pistetään heti ekana joku tuttu CD soimaan niin että se on reititetty myös sinne BUSiin ja säädetään yläpään ja bassojen välinen balanssi sopivaksi. Ja siitä sitten vaan kokeilemaan.
 
Sitten jos haluut stereona vedellä niin tarviit kaksi jakosuodinta (en suosittele) tai jonkun prossun missä on vähintään kolme sisääntuloa (tarvit siis master left, master right ja se omni out). Jotkut väittävät että Behringer DCX 2496 toimisi tässä, itse en ostaisi. Omia kokemuksia on Ashly Protea 3.24 mikä toimii kuin junan vessa.
 
Non-ni, juuri näin. Toi vaikuttaa aika oivalta paketilta tuo Ashly. Tossa taannoin kyselin näitä värkkejä, systeemin-"01v/RCF aktiivi PA" jatkoksi, joilla olis oikeesti jotain merkitystä, äänenlaadun tai käytön helppouden edistämiseksi. Jos nyt näyttää siltä, että yksi miinus 01v:ssä on tuo kanava eq:iden lo-cutin loivuus, niin silloin tuntuis, että tuo ryhmä-basso-meininki, kera hyvän jakarin/prossun, vois olla yks asia, joka olis jonkinlainen askel eteen päin. Ja edelleen, että hyvin systeemi toimii nytkin, mutta kun kiinnostusta vaan on viedä asioita aina eteen päin, jos mahdollista.
 
Meneeköhän muuten ihan puuroiks, jos tekee niin, että vetää yläpäät vaan suoraan masterista ja ryhmästä subit? Subeillahan on oma jakari sielä pömpelissä, mutta yläpäille menis sitten kaikki taajuudet.

Meneeköhän muuten ihan puuroiks, jos tekee niin, että vetää yläpäät vaan suoraan masterista ja ryhmästä subit? Subeillahan on oma jakari sielä pömpelissä, mutta yläpäille menis sitten kaikki taajuudet.
 
Mikään ei estä kokeilemasta. Pienemmillä äänenpaineilla vois vaik toimia kivastikin. Vaan yläkaapeista sit puhti loppuu aikaisemmin. Ja siinä vaiheessa ko niitten sisäänrakennettu limitteri alkaa töihin, niin saundi menee totaalisen paskaksi.
 
Ko sinulla on ihan toimiva stereojakari tossa subissa, niin edelleen mä sitä hyödyntäisin. Jos murhe on toi mikkikanavien vuotaminen subiin, ni toi jakotaajuuden lasku 80Hziin jeesaa sitä ongelmaa jo melkolailla. en ny muista mikserisi ominaisuuksia, mut minust ne oli jokseenkin samat ko tos meikäläisen DDXssä. Hipass- filtteri on 6dB/okt. Jos sitä lähtee nostamaan 150Hz yläpuolelle, ni alkaa vaikuttamaan laulusaundiin ikävästi, siis minust. Etenki mieslaulajilla. Ei just kande nostaa kovin paljoa yli 100HZ. Kanavakohtaisen täysparametrisen alimmasta saa bassoleikkurin? Sen ko laittaa siihen 100HZ nurkille, niin lähtee se 18dB/okt lisää. Ainakin meikäläisellä lähti laulut subeista ko kuppa töölöstä, vaik subien kiinteä jakotaajuus on 100Hz. Loppu kuminat ja komotukset, eikä laulusaundi muuttunu oikeastaan mitenkään.

Mikään ei estä kokeilemasta. Pienemmillä äänenpaineilla vois vaik toimia kivastikin. Vaan yläkaapeista sit puhti loppuu aikaisemmin. Ja siinä vaiheessa ko niitten sisäänrakennettu limitteri alkaa töihin, niin saundi menee totaalisen paskaksi.
 
Ko sinulla on ihan toimiva stereojakari tossa subissa, niin edelleen mä sitä hyödyntäisin. Jos murhe on toi mikkikanavien vuotaminen subiin, ni toi jakotaajuuden lasku 80Hziin jeesaa sitä ongelmaa jo melkolailla. en ny muista mikserisi ominaisuuksia, mut minust ne oli jokseenkin samat ko tos meikäläisen DDXssä. Hipass- filtteri on 6dB/okt. Jos sitä lähtee nostamaan 150Hz yläpuolelle, ni alkaa vaikuttamaan laulusaundiin ikävästi, siis minust. Etenki mieslaulajilla. Ei just kande nostaa kovin paljoa yli 100HZ. Kanavakohtaisen täysparametrisen alimmasta saa bassoleikkurin? Sen ko laittaa siihen 100HZ nurkille, niin lähtee se 18dB/okt lisää. Ainakin meikäläisellä lähti laulut subeista ko kuppa töölöstä, vaik subien kiinteä jakotaajuus on 100Hz. Loppu kuminat ja komotukset, eikä laulusaundi muuttunu oikeastaan mitenkään.
 
Yammussa oon käyttänyt sitä alinta, hi-passina ja silloin saa nostella tosiaankin sinne 150hz tienoille, naisella joskus enempikin. Mutta subien lasku 80hz:aan tosiaan jeesas, kiitos vinkistä.
 
Mutta että olis mahdollista valita lo-cutiks oikein, täytyy tutkia, luulen, että olisin huomannut jos vois. En oo koskaan miettinyt tuota, älkää nyt pitäkö tyhmänä kuitenkaan, mutta hi-pass ja lo-cut siis ilmeisesti on yleensä eri asia-kö? Hi-pass leikkaa loivemmin alhaalta ja lo-cut taas pyrkii siis tiputtamaan mahd jyrkästi. On se nyt helvetti, kun on niin digiä niin digiä, niin miksei sitä jyrkkyyttä voi perhana säätää.

Mutta että olis mahdollista valita lo-cutiks oikein, täytyy tutkia, luulen, että olisin huomannut jos vois. En oo koskaan miettinyt tuota, älkää nyt pitäkö tyhmänä kuitenkaan, mutta hi-pass ja lo-cut siis ilmeisesti on yleensä eri asia-kö? Hi-pass leikkaa loivemmin alhaalta ja lo-cut taas pyrkii siis tiputtamaan mahd jyrkästi. On se nyt helvetti, kun on niin digiä niin digiä, niin miksei sitä jyrkkyyttä voi perhana säätää.
 
Kyl toi hipassin toinen nimi on lowcut. Pikaseen vilkasin ton jammun manuaalia, niin tossa ei ole erillistä hipassia, vaan se on hoidettava tolla ekun alimmalla säätimellä. Manuskan mukaan pitäis leikata max 18db/okt. Nyt, ko sinulla on subin jakari 80Hz ja mikkikanavassa sadan hertsin nurkilla 18dB/okt leikkuri, ni ei ny enää laulun pitäis kovasti subiin vuotaa

Yammussa oon käyttänyt sitä alinta, hi-passina ja silloin saa nostella tosiaankin sinne 150hz tienoille, naisella joskus enempikin. Mutta subien lasku 80hz:aan tosiaan jeesas, kiitos vinkistä.
 
Mutta että olis mahdollista valita lo-cutiks oikein, täytyy tutkia, luulen, että olisin huomannut jos vois. En oo koskaan miettinyt tuota, älkää nyt pitäkö tyhmänä kuitenkaan, mutta hi-pass ja lo-cut siis ilmeisesti on yleensä eri asia-kö? Hi-pass leikkaa loivemmin alhaalta ja lo-cut taas pyrkii siis tiputtamaan mahd jyrkästi. On se nyt helvetti, kun on niin digiä niin digiä, niin miksei sitä jyrkkyyttä voi perhana säätää.
 
Siis HiPass ja LoCut on sama asia vaan eri nimellä, molempien on tarkoitus leikata alimpia veke. HiPass tarkoittaa että päästetään ylä-äänet läpi kun taas LoCut että leikataan alapäät veke. Sama asia. Leikkauksen jyrkkyys riippuu mikserivalmistajan näkemyksestä.
 
Noissa digijammuissa DM-sarja ja 01v96 ylimmän ja alimman kaistan saa muutettua leikkuriksi kun kääntää q-arvo nappulan toiseen ääriasentoon, tällöin eq:n gain potikka muuntuu sen leikkurin on/off nappulaks ja taajuusruuvi sen leikkurin taajuuden määrittäjäks. Niin siis tossa on myös yläpään leikkuri eli LoPass/HiCut.

Harvemmin sieltä laulukanavasta tulee mitään oleellista infoa enää se 150:n alle. Mutta kuten sanottu kuuntelemalla noi oppii ei sitä ruutua tai intternettiä tuijottelemalla ;)
Vinkkejä tosin saa noista molemmista edellämainituista.
 
Niinno, vuotaa tietty, mut minkä verran se oma korva sit hyväksyy ja mikä peittyy siihen haluttuun ääneen.
En ny tiä, voi olla niksipirkkaniksi, mut itte ko noit säätöjä hain, ni testailin silviisiä, et laitoin yläkaappien volumet nollille. Kuuntelin pelkkiä subeja ja ryhdyin metsästämään sitä, mikä siellä kumisee. Laulumikeistä yksitellen nostin hipassin taajuutta, kunnes pahimmat kuminat lähti. Sit subien volat nollille ja kuuntelu yläkaapeilla, hipassia ja ekua päällä ja bypassilla. Siinä selkis sit se negatiivinen vaikutus laulusaundeihin. Tota toistaen ja haarukoiden sit olin löytävinäni semmoiset kompromissit, missä kuminaa ja komotusta on lähtökohtaisesti mahdollisimman vähän, ilman, et sillä oli mainittavaa vaikutusta laulu- tai instrumenttisaundeihin.
 
Minust 150Hz oli jo semmoinen taajuus, et ainakin liiderin laulussa saundit putos aika kurjaksi. En ny osaa sanoa, kuin hyvin noi Behkun DDXän numerot pitää kutinsa, ne ny kumminkin on suuntaa- antavia. Ihan korvalla mä ton tein ja numerot sit näytti, mitä näytti.

Siis HiPass ja LoCut on sama asia vaan eri nimellä, molempien on tarkoitus leikata alimpia veke. HiPass tarkoittaa että päästetään ylä-äänet läpi kun taas LoCut että leikataan alapäät veke. Sama asia. Leikkauksen jyrkkyys riippuu mikserivalmistajan näkemyksestä.
 
Noissa digijammuissa DM-sarja ja 01v96 ylimmän ja alimman kaistan saa muutettua leikkuriksi kun kääntää q-arvo nappulan toiseen ääriasentoon, tällöin eq:n gain potikka muuntuu sen leikkurin on/off nappulaks ja taajuusruuvi sen leikkurin taajuuden määrittäjäks. Niin siis tossa on myös yläpään leikkuri eli LoPass/HiCut.
 
Tiedän toki, mitä nuo termit tarkoittaa, tuli vaan mieleen, että jos ne vaikka olis vakiintunut termeinä jotenkin niin, että leikkurilla ja päästimellä olis tapana olla eri jyrkkyys, mutta ilmeisesti näin ei ole.
 
On tuttu tuo 01:n eq, toinen äärilaita q:ssa on hi-pass (tai tosiaan myös lo-pass löytyy) ja toiseen, kun ruuvaa, tulee hylly. Mutta ei se tosiaan hirveesti pudottele ja jos Sami T:llä tosiaan toisen tiskin 80hz-nappi leikkaa ihan erilailla, niin onko se sitten vaan niin paljon jyrkempi siinä.
 
Rupeaahan se laulusoundi tietty ohenemaan, jos hirveesti leikkuria nostelee, mutta kyllä mä oon naisella tosiaan hyvinkin pystynyt sinne kahteen sataan hilailemaan.
 
Täytyy ehkä kokeilla tuota ryhmäbasso-hommaa, jos olis joskus aikaa.

Harvemmin sieltä laulukanavasta tulee mitään oleellista infoa enää se 150:n alle
 
Ja monessa instanssissa voi taustalauluja leikata jostain kolmestasadasta ilman että niiden funktio tuhoutuu millään tasolla. Mut tottakai, niinkuin aina, nääkin on tapauskohtaisia juttuja.

Ja monessa instanssissa voi taustalauluja leikata jostain kolmestasadasta ilman että niiden funktio tuhoutuu millään tasolla. Mut tottakai, niinkuin aina, nääkin on tapauskohtaisia juttuja.
 
Uuuuuuh... 250Hz kieppuroilta löytyy vielä aika fundamentaalista kamaa laulusoundille kuin laulusoundile. 100Hz alkaa oleen se raja, missä on jäljellä enää turhat huminat ja plosiivit.

Täytyy ehkä kokeilla tuota ryhmäbasso-hommaa, jos olis joskus aikaa.
 
Omien empiiristen kokeilujen tuloksia voinen täsä kertoilla? Tossahan tavallaan haetaan "lisäbassoa" subista?
Tuli aikanaan testattua vastaavia viemällä a) basso mikserin läpi low-passin, eli hi-cutin kera käytännössä pelkästään subeihin b) viemällä basso suoraan subien stereojakarien toiseen (vapaaseen) kanavaan. Kaikkea mikä ei tapa tarttee kokeilla. Tulos oli molemmissa kokeiluissa melkoista muhjua ja tumppua saundia. Basisti ei ollut lainkaan tyytyväinen. En minäkään, ei sen puoleen.
 
Useimmiten meillä basso tulee suoraan lavalta. Milloin se viedään (myös) mikserin läpi ämyreihin, niin se todellakin vain menee mikserin läpi. Jokseenkin viivasuora eku ja jos ny vähän kompressorilla tasailee piikkejä.
 
Samoin, ko meitillä on käytössä noi sähkörunmut (suurin syyllinen meitin subitarpeeseen), niin se on kans jokseenkin suora reitti mikserin läpi, mitä ny volan säätää kohdilleen. Milloin akustisilla on menty, niin ei meitin keikoilla ole ollut tarvetta mikittää ko basari ja virveli. Basari jokseenkin semmoisenaan, virpassa sit jonkinmoinen low-cutti.
 
Laulumiksessä meillä itse asiassa tuli hiljattain muutos. Niitä ko on nykyään neljä, joista liideri ja minä vaihdellaan liidiä, kaksi muuta on sit enempi taustalaulukäytössä. Liiderin mikissä tosiaan toi alapääleikkuri alkaa haitata saundia hemmetisti alempaa ko meikäläisen lauluissa. (samat mikit kaikilla, joo)
Noista taustalaulumikeistä olen täs pikkuhiljaa alkanu leikkaamaan enempikin alapäätä (niin ja lyttäämään enempi kompuralla) Mut liika on liikaa. Pikkuhiljaa saapi ekukäppyrät kuntoon, uskoisin. Ellen uskoisi, niin heittäisin hanskat tiskiin jo nyt. Nois digimiksereissä ko on noita ominaisuuksia reippaasti enempi ko mitä meikäläinen on tottunut kerralla säätelemään. Ei vaan auta kerralla säädellä liikaa.
 
Akkarista taas saapi alapäätä minust huoletta leikata enempikin, ainakin tuntuu toimivan meillä. Haitarilla sama juttu, milloin se on kehissä. Ei minulla siinä ole bassopuolta edes mikitetty, ko en viitti alkaa kilpasille basistin kanssa.

Uuuuuuh... 250Hz kieppuroilta löytyy vielä aika fundamentaalista kamaa laulusoundille kuin laulusoundile. 100Hz alkaa oleen se raja, missä on jäljellä enää turhat huminat ja plosiivit.
 
No kuten sanoin, tapauskohtaista... Riippuu filsujen jyrkkyydestä ja ennenkaikkea siitä, minkälaista musaa on kyseessä.

Uuuuuuh... 250Hz kieppuroilta löytyy vielä aika fundamentaalista kamaa laulusoundille kuin laulusoundile. 100Hz alkaa oleen se raja, missä on jäljellä enää turhat huminat ja plosiivit.
 
Tossakin on sit se et miltä se kanava kuulostaa yksinään ja miltä miksauksessa, monasti kun tekee sen laulusoundin yksinään hyväks ja ottaa bändin sit mukaan nii aika eri kuuloseks joutuu sen laulun rukkaamaan et se puskee viel sieltä kaiken läpi kivasti. Eli kun bändi tulee mukaan niin sitä alapään leikkuriakin joutuu yleensä nostelemaan ja aika ajoin jopa buustaamaan yläkertaa ( riippuu tietysti mikistä/mikseristä/PA:sta/tilasta/lavasta/solistin kondiksesta jne. jne.)

Tossakin on sit se et miltä se kanava kuulostaa yksinään ja miltä miksauksessa, monasti kun tekee sen laulusoundin yksinään hyväks ja ottaa bändin sit mukaan nii aika eri kuuloseks joutuu sen laulun rukkaamaan et se puskee viel sieltä kaiken läpi kivasti. Eli kun bändi tulee mukaan niin sitä alapään leikkuriakin joutuu yleensä nostelemaan ja aika ajoin jopa buustaamaan yläkertaa ( riippuu tietysti mikistä/mikseristä/PA:sta/tilasta/lavasta/solistin kondiksesta jne. jne.)
 
Nimenomaan. Joidenkin bändien kanssa se taustalaulujen tila on jossain aivan muualla kuin tuolla botne-osastolla. Esimerkiksi ihan yleisimpiä tapauksia, mitä meikäläisen eteen on tullu: Jos haluan että liidilaulussa on vielä kivasti alakertaa, niin se on tarkoittanut taustalaulujen botnen poistamista, että liidille on tilaa. Näitähän on sit monia eri tapauksia, milloin näin on. Ja kuten täällä on monesti jo toistettu, korvat kertoo milloin on oikein. Jos se soundaa hyvältä sillä, et leikkaa laulua vaikka viidestäsadasta, niin silloin se on oikein.

Olen monesti huomannu sellaisen, että kirkasäänisen naislaulajan kanavasta ei voi leikata alakertaa läheskään niin paljoa kun esim. matalaäänisen mieslaulajan. Menee niin sirkkelin kuuloiseks että leikkuria pitää tiputtaa että saa edes pikkuriikkisen lämpöä siihen lauluun.
Monesti tämä kostautuu sitten niin, että kaikenlaiset lavahuminat ja kuminat alkaa virrata sieltä laulumikin läpi mutta kompromissejähän nää jutut on eikä mitään yleispätevää sääntöä ole olemassa.

Tämä kysymys kyllä oikeastaan kuuluu tuonne elektroniikkaosastollekin mutta toisaalta myös tähän sub-asiaan.
Taas kerran oli subbarit lavalla ja taas kerran tuli sitä ylimääräistä puuroa mukaan. No sitä sai rajattua kyllä pois mutta ehken se vaan on niin, että jakotaajuus on väärä.
Systeemihän on tällainen yksinkertainen eli vahvistin->subbarit->yläpäät eli subbareissa passiivi jakari tai mikä lie ylipäästösuodin.
Sehän on tietysti kiinteällä taajuudella, jonka tarkkaa arvoa ei ole edes tiedossa.
Ilmeisesti kohtuullisen yksinkertainen kolvaus parilla komponentilla ja jotain komponenttia muuttamalla saadaan siis jakotaajuutta muuttumaan. Mutta pystyykö tuollaiseen tekemään säädettävää jakosuodinta?
 
Toinen kysymys: basso tietysti tulee bassovahvistimesta (en muista merkkiä) mutta lavavoluumin kurissa pitämiseksi sitäkin on sitten otettu PA:n kautta. No tässä kyseisessä pömpelissä on XLR-lähtöinen direct out ja sitä nyt käytetty mutta ei vaan sekään ole ehkä se oikea lähtö. Kyllähän sieltä tulee signaalia mutta se on sitten todella matalaa, ei ole sinnepäinkään mitä itse vahvistimesta kuuluu ulos ja mikserin napikoilla en saa ääntä sellaiseksi kuin pitäisi eli samankuuloiseksi mitä vahvistimesta itsessään lähtee. En siis osaa.
Parempia tapoja toteuttaa basson osalta äänentoisto?

Parempia tapoja toteuttaa basson osalta äänentoisto?
 
Tollanen sille basistille
http://www.thomann.de/fi/hartke_vxl_bass_attack.htm
 
Bassosta tohon, tosta pöytään ja omaan vahvariin.
 
Toimii ainakin mulla hyvin. Erottelvuus parani huomattavasti basson osalta.

Tollanen sille basistille
http://www.thomann.de/fi/hartke_vxl_bass_attack.htm
 
Bassosta tohon, tosta pöytään ja omaan vahvariin.
 
Toimii ainakin mulla hyvin. Erottelvuus parani huomattavasti basson osalta.
No kyllä basistilla jonkunlainen palikka onkin, taisi olla joku art. Joskus vedettiin pelkästään siitä suoraan pöytään.
Mutta voisihan sitä kokeilla siinä välissä.

No kyllä basistilla jonkunlainen palikka onkin, taisi olla joku art. Joskus vedettiin pelkästään siitä suoraan pöytään.
Mutta voisihan sitä kokeilla siinä välissä.
 
Tod. näk ollut joku etunen (putkella)
 
Oltiin kaverin kanssa viihteellä (basisti hänkin) kun kuultiin eräässä kuppilassa tanssibändin basistin soundit. Oli niin hyvät Pa:n kautta että piti mennä tauolla kyselemään kattausta.
 
Tollanen härpäke oli basson ja pöydän valissä, heti piti hommata itselle (kaveri osti kanssa)
Testailtiin ensin treeniksellä kolmen eri Pa- setin kautta ja nyt on ollut muutamalla keikalla.
 
Härpäkkeessä on oikeastaan se "Shape" -potikka jota tulee käytettyä enemmän ja sillä saa sen "mutaisuuden" hyvin aisoihin. Basso kuullostaa jopa Pa:n kautta hyvältä.