Media ja viihde ›

Suositelkaapa hyviä sotakirjoja. Sven Hasselia innostuin tossa lukemaan ja haluaisin muitakin kirjasuosituksia.

Antony Beevor: Stalingrad ja Berlin.

Miksi kaikki haluavat vain sotaa?

Erich Maria Remarquen "Länsirintamalta ei mitään uutta."

Andy McNab - Bravo Kaksi-Nolla.
 
Eräänlainen lajityyppinsä klassikko jopa. Käsittämättömän kova teos. Itsehän en siis juurikaan lue kirjoja ylipäänsä, mutta tämä on kyllä silkkaa timanttia.
 
Alistair Maclean - Navaronen tykit.
 
Oikeastaan täysin samat perustelut kuin yllä, niinikään lajityyppinsä klassikko.

Iain M. Banks: Muista Flebasta.

Suomalaisista sitten Reino Lehväslaiho
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Reino_Lehv%C3%A4slaiho

No emmä oikeen muita tiedä, ku Väinö Linnan Sotaromaani/Tuntematon sotilas. Mun mielestä se on hiton hyvä kirja, vaikkei ehkä ihan just sitä ookkaan mitä tässä nyt haettiin. Kirja kantsii kyl lukee, vaikkois molemmat leffaversiot moneen kertaan nähnykki.
 
Offtopic kumpi on parempi no vanhan kokonaan nähnyt ja uudesta pätkiä. ja kyllä niin on että vanha parempi. ps. en tykkää sotaelokuvista/sotakirjoista/sodasta.

Offtopic kumpi on parempi no vanhan kokonaan nähnyt ja uudesta pätkiä. ja kyllä niin on että vanha parempi.
 
Pystyt tuon sanomaan, vaikket ole uudempaa nähnyt?

navaronen tykit ja muutakin McLeanin tuotantoa tuli luettua intissä, ihan jännittäviä kirjoja.

Berthold W. : Taivaalta helvettiin
Herbert Werner : Rauta-arkut
Niilo Lauttamus : Vieraan kypärän alla

Meillä on ainakin kirjastossa sotakirjallisuus omana osastonaan, olenkin sen hyllyn melkein kokonaan lukenut läpi. :)
 
Lehväslaihot on ihan hienoa luettavaa, vaikkakin vähän toistaa itseään; näitä ei siis kannata lukea ihan peräjälkeen. Hasselin opukset on kyl niin loistavaa sotakirjallisuutta, että jos vaan löydät niin lue kaikki.
 
"Minä, Marokon Kauhu" kannattaa lukea, siis Aarne Juutilaisen elämästä kertova opus, Antti Tuurin Rukajärvi-sarja kanssa ihan hyvää sotaluettavaa.

Isovanhempien jäämistöstä sain semmoiset kirjat kuin "Ryssän Selustassa" ja "Ryssän Kintereillä" (kirjailijaa en nyt muista). Teokset on kirjoitettu jatkosodan alkuaikoina, kun sota meni hyvin ja Suur-Suomesta haaveiltiin. On vähän eri mentaliteetti teoksissa kuin myöhemmissä kotimaisissa sotakirjoissa. Mutta ihan hyviä kirjoja ne olivat.
 
Myös Armas J. Pullan "Ryhmy ja Romppainen" tarinat ovat pakollista luettavaa.

Orwell: Katalonia, Katalonia!

Martikainen, Tyyne - Jatkosodasta Lapin sotaan. Oikeasti aika hyvä ja kansanomainen dokumenttiteos.

Joku Tolstoi joskus kirjoitti sodasta ja rauhasta. Sitä luen parhaillaan.

Joskus nuorempana tuli paljon luettua sukellusveneistä kertovia sotakirjoja.
 
Mä mietin tässä yksi päivä, että miksi monet veteraanit (ainakin minun tuntemat) lukevat tai lukivat paljon sotakirjoja? Nimenomaan Suomen sodista kertovia. Kai se oli jonkinlaista traumojen käsittelyä, etsimistä syytä siihen minkä takia sodassa tuli oltua. Ehkä se elämässä edelleen läsnä oleva ruudin tuoksu voimistui kirjoja luettaessa ja suussa maistui veri ja palanut isänmaa.

Offtopic kumpi on parempi no vanhan kokonaan nähnyt ja uudesta pätkiä. ja kyllä niin on että vanha parempi.
 
Mä tykkään kyl vuosi vuodelta aina vaan enempi siitä kasariversiosta. Vanhakin on kyllä hyvä, mut täysin erilainen elokuva; liian "kesäteatterimainen" mun makuuni (niinku toki monet muutki ton ajan filmit) ja "pojat" vähä liika vanhoja kaikki, erityisesti "naistenmies" Rahikaisessa tää vika oikeen paistaa läpi. Nehän pitäs siinä sodan alkaessa jotain semmosia parikymppisiä olla, uudemmassa leffassa vastaa näyttelijöiden iät ees vähä paremmin tätä näkemystä.
 
en tykkää sotaelokuvista/sotakirjoista/sodasta.
 
Enkä mä, just muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.
 
Joo, ja sori vielä offtopic.

Charles Messenger/Robin Cross/H.P Willmott - Toinen Maailmansota