Aihe: Oletko pysynyt samassa kitaramallissa koko soittourasi ajan?
1 2 3 4 5 6 7 8
J.Hollström
09.08.2008 14:01:14
Landolalla aloiteltiin ja eka sähkis taisi olla joku ihan jonkun oma desing, mutta sen jälkeen tuli strato, joita on ollut varmaan toistakymmentä erilaista, ja kokoajan on joku strato ollut plakkarissa. Eli käytännössä olen pysynyt. Ergonominen muotoilu, hyvä balanssi ja soitettavuus kaikissa asennoissa on straton vahvuuksia.
 
Jos pitäisi valita vain yksi kitara jolla pitäisi pärjätä, olisi se minulle stratocaster. Se on täydellinen kitara.
Karipiirto
09.08.2008 16:07:31
 
 
En ole. Aloitin Squierin Stratokopsulla, hankin rinnalle Tokain LP:n ja nyt Jacksonin Dinkyn. Varmaan valun jossain vaiheessa Stratocasteriin ko se on jotenkin parhaiten mun oloinen soitin.
"There's no roll! They forgot the roll and they only kept the rock. The roll's the whole damn thing dude, the rock is nothing, deal with it, the roll is king. Unfortunately most cats don't get behind the roll." -Keith Richards
jussimus
09.08.2008 16:40:52
Jos pitäisi valita vain yksi kitara jolla pitäisi pärjätä, olisi se minulle stratocaster. Se on täydellinen kitara.
 
Nyt kun vihdoin sain omistukseeni ensimmäisen salonkikelpoisen Straton, niin kummasti vaan tekee mieli kompata Jukia tässä asiassa.
 
Tai no, ois kyllä aika paha valita mun Jaguarin ja Straton välillä, on ne kuitenkin hyvin samankaltaisia...lisäksi tuo mun erikois-Jagge on kyl rankasti tuunattuna aivan lyömätön peli...saako valita kaks kitaraa? :)
pepe__
09.08.2008 21:39:05
En ole pysynyt, ensin soittelin stratomallisellan Yamahan kitaralla. Kun se meni rikki, ostin tilalle ESP-LTD:n hevisuunnikkaan ja myöhemmin sen kaveriksi vielä Jacksonin RR-mallisen kitaran. Nyt mulla tosin on yksi stratomallinen heräteostoskeppi, tosin ne explorer- ja Rhoads-malliset kitarat tuntuu mukavemmilta..
I has a bucket
cuthbert
09.08.2008 23:10:37
80-luvun alussa aloiteltiin Iban valkoisella stratomallisella jouskarilla. Senjälkeen on ollut jos minkälaista suunnikasta ja puolipalloa ja tänäpänä vedellään ESP:n Horisontilla joka on kait sitten superstrato eli alkupisteessä ollaan.
Sik
09.08.2008 23:35:42 (muokattu 09.08.2008 23:36:06)
Mikähän siinä on, etten osaa Lespasta irtautua. Sillä aloitin sähköisen soiton ja sillä se tuntuu mieluiten jatkuvankin. Taloudessa on lisäksi oikea Strato ja PRS-kopio, mutta lespa tulee useimmiten napattua käteen. No sillä mennään, tyytyväinen olen.
 
Tulee Straton kanssa vaan mieleen eräs topic, jossa volumepotikan sijaintia manattiin. Nyt alan ymmärtää todellakin ketjun aloittajaa.
 
e. Typo
"Järvinen omien sanojensa mukaan matkalla Tampereelle joi tavanomaisen yhden viinapullon sijasta kaksi, eikä ollut perille päästyään varsinaisesti soittokunnossa."
joskuu
10.08.2008 01:45:53
Straton ja LP:n välillä on vaihdellut mun muutaman vuoden "uran" aikana. Strato-kopiolla sitä aloteltiin, kun en skeboista mitään ymmärtänyt, eikä muulla ollut väliä, kuin hinnalla. No, tietenkin kaupasta mukaan tuli halvin pakettiratkaisu mukaan. :)
Nyt on soittopelinä Epiphonen LP Custom, vaikkakin haikailen taas stratocasterin perään toiseksi kepiksi.
Nixzar
10.08.2008 12:19:43
Kyllä tuo strato on ollut ja tulee pysymään.
*IHKK #12*
tinde
11.08.2008 09:57:29
 
 
Terve
 
Aikalailla kaikkea tullut kokeiltua, mutta kolme pääsoitinta mulla oikeastaan on ollut.
 
1. AmStd Strato, tällä tuli soitettua monta vuotta ja se oli mun lempikitara pitkään. Hyvä twangi ja itseasiassa aika monipuolinen kitara.
 
Tulee Straton kanssa vaan mieleen eräs topic, jossa volumepotikan sijaintia manattiin. Nyt alan ymmärtää todellakin ketjun aloittajaa.
 
Mulle tää oli kans probleema, niinpä menin kitarakauppaan, ostin uuden tarvikepleksin ja porattuani siihen reiät, siirsin potikat niin alas kuin mahdollista pois plekukäden edestä.
 
2. AmStd Tele, tää tuli sitten luottokitaraksi stratikan jälkeen. Istui paremmin käteen, oli mukavampi soittaa, mutta ei ehkä yhtä monipuolinen kuin strato.
 
3. Stratosonic HH. Se on Fenderin versio Les Paulista, eli mensuuri sama, kaksi humbuckeria samanlaisella mikkivalitsimella, stratomallinen mahonkibody "tone chambereilla". Ihan paras kitara ikinä! Oikeastaan pelkästään tällä soitan nykyisin, Tele & Strato ovat lepovuorossa :-)
Corto
11.08.2008 22:07:46 (muokattu 11.08.2008 22:08:08)
Vaikea sanoa, kun on niin vähän kitaroita tullut tähän mennessä hommattua: yhden käden sormilla nuo kaikki kun voi vielä laskea. Parilla SG-kopiolla aloitin kitarasankarin uraani. Ensimmäinen oli kaikenkaikkiaan kehnohko, 80-lukulainen aasianhalppis, toinen taas kapeakaulainen Ibanezin SG-kopio (GAX-70), jolla ei sointujen nopeahko otanta oikein minulta luonnistunut. Siinä oli liian kapea kaula ollakseen perinteinen SG-mallin kepukka.
 
Myin ne molemmat pois ja hommasin tilalle LP-mallisen kitaran. Ai että sen kaula istuikin nakkisormilleni hyvin! Rakkautta ensisilmäyksellä. Kyllä Lespat on sen mun juttu, kitarassa saa olla painoa ja jämäkkyyttä. LP suorastaan huokuu muhkeutta. Kyllä mä päätoimisesti aion pysyä Les Pauleissa. Voishan sitä joskus sellaisen kunnon SG:nkin hankkia, kun silloin alkuaikoina menin omissa silmissäni pilaamaan tuon varmasti muuten ihan hyvän kitaramallin kepittelemällä niitä vähän kökömpiä SG-klooneja.
 
Yhden pikku syrjähypyn tosin jo ehdin tehdä Tele-leiriin, kun ostin vastikään kotisoittoritsaksi J&D:n halppis-Telen. Kelpo peliltä tuo Telecasterkin tuntuu. Stratoihin en silti koske: mulla taisi jäädä jotain aika traumaattista hampaankoloon niistä yläasteen musiikkiluokan iänikuisista halppisstratoista (ovh. 200mk).
 
Vaan juuri nyt kuumottaisi vuorostaan kokeilla Firebirdiä. Vaikuttaa perin omalaatuiselta linnulta se.
"Float away, little butterfly. Just flutter away. I got a gig in Vegas." -Buddy
Icy-Sun
11.08.2008 22:33:27
Aloittaessa oli mallina ehdoton SG. Greg Bennetin ja Epiphonen virityksiä tuli rassailtua melko pitkään. Stratoakin kerkesin häpeltää, mutta sitten ajauduin Les Pauliin, joka on ollut jo useita vuosia "ainoa" malli, jolla olen soittanut. Tällä hetkellä gibboni.
There ain´t noway out tonight
Vemmy
12.08.2008 09:15:48
Mallit on kyllä vaihdellut laidasta laitaan... Eka sähkis oli Ibanezin metallinhohtopinkki RR, seuraavana taisi tulla Charvelin strato-mallinen tilulilu-keppi (ei siis super-strato, vaan ihan perinteisempi muotoilu lapaa lukuun ottamatta), Tokain LP oli sitten... Epiphonen Dot oli... Ja strato, LP ja Mosrite löytyy nyt. Ei siis voi sanoa että olisi mitään muotoilu-uskollisuutta ollut. Ja teleä ois kiva kokeilla.
Ketä kiinnostaa.
PLing
12.08.2008 09:28:30
En, vaikka tuli aloitettua stratojohdannaisella ja uusin kitara on Fenderin strato, oli välissä elektroakustinen ritsa sekä Gibson Explorer. Olihan siinä vaihtelua, mutta tykkään stratoista silti eniten. :)
Rumat miehet on muotia.
qak
12.08.2008 09:52:23
 
 
No eipä ole mullakaan ollut täysin uskollista linjaa...
 
Aluksi oli Fenkun japsistrato, sitten sen kaveriksi Les Paul Standard, sitten siihen vielä Epiphonen Sheraton, joka vaihtui kivaan PRS-kopioon ja straton tilalle tuli vastikään Peaveyn 5-kielinen basso (tai no... ei se ihan niinkään mennyt).
 
Vahvareiden kanssa on taas ollut vielä enemmän vaihtelua.
__ Ostetaan romua, myydään antiikkia.
Silppuri
12.08.2008 10:11:47
 
 
Itellä on aina ollut "ykköskitarana" strato-tyyppinen. Alko fenkun stratolla ja nyt esp horizon (superstratoko?).
 
Välissä on ollut halpis-flying-V, joka ei kaulapainoisuudesta johtuen sovi mun kouraan mitenkään päin. Tosin kerran testailin 67-mallin oikeaa gibsonia ja se ei ollut läheskään yhtä paha. Näissä flying-V:ssä on myös talla jotenkin eri kohdassa kun seisaalta soittelee verrattuna stratoihin. Lähempänä napaa. Ei hyvä.
 
Nyt on LTD:n EC-malli käsissä ja jostain syystä tällainen les paul -muotoilu ei meikäläisen käteen sovi läheskään yhtä hyvin kun strato-tyyppinen. Jotenkin talla on eri kohdassa tai jotain. Silmää miellyttää enemmän tämä les paul -muoto, mutta soittotuntuma on huonompi.
 
Yleensä suosin floikattomia kitaroita vireen pysyvyyden, ylläpidon helppouden ja ulkonäön takia, mutta kerran omistin hetken aikaa jonku halpis-Jacksonin. Innostuin aivan älyttömästi, mutta olin luvannut sen jo siskon pojalle... Pitää varmaan hankkia jossain vaiheessa toinen halpis-Jaska... :) Näinkin jäykillä sormilla (yhtä luuta?) lähti aivan älyttömiä sooloja, vaikka en niistä yleensä erityisemmin pidäkään... Jotain mystistä näihin soolo-keihäisiin siis liittyy...
 
Omaan käteen siis sopii parhaiten strato-tyyppinen ratkaisu.
"I havent slept since I woke up."
At-Land-is
12.08.2008 15:14:18
Huomasin tässä viikonloppuna että sitä pystyy soittamaan jotain toista "mallia" niin antaamuksella, että soittotuntuma katoaa ainakin osittain jostain aikaisemmin mukavasta mallista.
 
Pitää ilmeisesti ostaa tuplat kaikkia eri malleja mitä haluaa soittaa, treenikselle ja kotiin...
Kitara tykkää, että sillä soitetaan!
Super-Jari
12.08.2008 17:25:19
Tele, strato, explorer, warlock ja les paul on käsissä käynyt. Kaikki on tuntuneet hyviltä käsissä. V ja RR on vielä testaamatta. Ne ei vaan taida istualtaan soittelussa olla ihan makkeimmillaan, mutta eipä tule toisaalta istualtaan soitettuakaan.
Dog Breath
12.08.2008 20:08:46
^Toi oli muuten sellainen juttu jonka luki mielenkiinnolla läpi. Erosi edukseen normaalista kamalistauksesta.
I'm all sixes and sevens and nines
jussimus
12.08.2008 20:11:38
^Toi oli muuten sellainen juttu jonka luki mielenkiinnolla läpi. Erosi edukseen normaalista kamalistauksesta.
 
Joo, on se kyl hyvä että joku sentään jaksaa nähdä vaivaa. Ite en jaksa :/
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)