Bassot ›

Mun on paha lähteä puhumaan kovin yleisellä tasolla, mutta kuitenkin...
 
Olen soitellut muutamilla Skujun Jatsareilla (ja presareilla) ja vastaavilla Fenkun malleilla, mm. American series, HW1, Mex, MIJ. Parhaat Squierit (yleensä vähän vanhemmat) ovat olleet samaa tasoa kuin hyvät Mexicaanit tai Japskit. Halvan pään pelit ovat olleet aika kamalia ritsoja. Tässä kohtaa se hintaero kyllä tuntuu selvästi.
 
Mun mielestä suurimmat erot, varsinkin kalliimmassa hintaluokassa, ovat nimenomaan puissa ja akustisessa soinnissa. Jenkkipeli vaan soi pirun nätisti jo ilman vahvistusta. Siitä eteenpäinhän kaikkien muiden komponenttien vaihtaminen on helppoa.
 
Ihan sama vaikka verratessa Gibsonin ja Epiphonen Thunderbirdiä. Toinen on ihan oikea laatusoitin, toinen on kehnohko halpa kopio.
 
(kirjoittajalla on pääasiallisena bassona uudehko American Series Jazz Bass)

Ymmärsinkö oikein, että Fenderin Jazz basson voi melkein yhtä hyvin ostaa uutena, eli ei parane vanhetessaan kuten esim. usein kitarat?
 
Bassot paranee vanhetessaan, yleensä, kun puu kuivuu ja rupeaa resonoimaan paremmin.

Bassot paranee vanhetessaan, yleensä, kun puu kuivuu ja rupeaa resonoimaan paremmin.
 
Kauan puu kuivuu soittimessa? Eli kauan kestää soittimissa käytetyillä puulaaduilla saavuttaa tasapainokosteus? Ilmeisesti nämäkin puut kerran kuivuttuaan eivät ime lähellekään alkuperäistä määrää kosteutta esim. kosteampina vuodenaikoina. Soiko soittimet paremmin kuivilla pakkasilla? Itsellä ei ole niin laadukkaita vehkeitä, että muutoksia voisi tarkkailla luotettavasti.

Kauan puu kuivuu soittimessa?
 
Näähän on vähän henkimaailman bisneksiä. Voi olla että pitkällä aikavälillä kosteuden vaihtelu muuttaa puuta herkemmin resonoivaksi, eikä niinkään pelkkä kuivuminen sinänsä. Ja puun sisällä olevat hartsit ja mitä kaikkea siellä on, niiden rakenne voi muuttua pitkäänkin.

Näähän on vähän henkimaailman bisneksiä. Voi olla että pitkällä aikavälillä kosteuden vaihtelu muuttaa puuta herkemmin resonoivaksi, eikä niinkään pelkkä kuivuminen sinänsä. Ja puun sisällä olevat hartsit ja mitä kaikkea siellä on, niiden rakenne voi muuttua pitkäänkin.
 
Sitä mä vähän epäilinkin, että kun puu kaadetaan ja otetaan ehkä vieläpä sahan kautta sisätiloihin, niin luulisi, että about puolessa vuodessa on se eloperäinen tai mikä lie kosteus haihtunut ja se on sitten siinä. Ettei kukaan myy 60-luvun jassoa sillä, että tämä on tässä ehtinyt jo 40 vuotta kuivua, niin tarttis saada siitä siksi se kolme tonnia. HOHO!

Sitä mä vähän epäilinkin, että kun puu kaadetaan ja otetaan ehkä vieläpä sahan kautta sisätiloihin, niin luulisi, että about puolessa vuodessa on se eloperäinen tai mikä lie kosteus haihtunut ja se on sitten siinä.
 
No mä olen ainakin huomannut vanhempien bassojen resonoivan ja soivan paremmin. :)

Sitä mä vähän epäilinkin, että kun puu kaadetaan ja otetaan ehkä vieläpä sahan kautta sisätiloihin, niin luulisi, että about puolessa vuodessa on se eloperäinen tai mikä lie kosteus haihtunut ja se on sitten siinä. Ettei kukaan myy 60-luvun jassoa sillä, että tämä on tässä ehtinyt jo 40 vuotta kuivua, niin tarttis saada siitä siksi se kolme tonnia. HOHO!
 
Ne jotka asiasta tietävät ovat sitä mieltä että puu kuivuessaan muuttaa solukkorakennetaan vuosikymmeniä kun erilaiset hartsit ja ligniinit häviävät puusta. Jokainen vanhojen huonekalujen, rakennusten ja soittimienkin kanssa puuhastellut tietää ja tuntee tämän ilmiön. lisäksi pintakäsittelymateriaalit muuttavat olomuotoaan vuosien kuluessa kun liuottimet haihtuvat pinnasta. Toki jos käytää oikein vanhaa puuta niin osa venhenemisesta on jo tapahtunut.

Ne jotka asiasta tietävät ovat sitä mieltä että puu kuivuessaan muuttaa solukkorakennetaan vuosikymmeniä kun erilaiset hartsit ja ligniinit häviävät puusta. Jokainen vanhojen huonekalujen, rakennusten ja soittimienkin kanssa puuhastellut tietää ja tuntee tämän ilmiön. lisäksi pintakäsittelymateriaalit muuttavat olomuotoaan vuosien kuluessa kun liuottimet haihtuvat pinnasta. Toki jos käytää oikein vanhaa puuta niin osa venhenemisesta on jo tapahtunut.
 
Sen tiesin, että kuusilaudoitus toimii talojen julkisivussa tuolla periaatteella, mutta piti vaan kysellä, että miten ne soittimissa yleisesti käytetyt puulajikkeet toimii. Kiitti hyvästä vastauksesta.

Sen tiesin, että kuusilaudoitus toimii talojen julkisivussa tuolla periaatteella, mutta piti vaan kysellä, että miten ne soittimissa yleisesti käytetyt puulajikkeet toimii. Kiitti hyvästä vastauksesta.
 
Oma osuutensa tässä hämmennyksessä on vielä silläkin että paljon soitetut puiset soittimet soivat paremmin. Sointi on ns. "auki".

Oma osuutensa tässä hämmennyksessä on vielä silläkin että paljon soitetut puiset soittimet soivat paremmin. Sointi on ns. "auki".
 
Tämä on huomattavissa myös siinä, jos soitinta ei ole soitettu pitkään aikaan. Oma warwicki soi huollon jälkeen nihkeästi pari päivää, kunnes se alkoi taas kuullostaa omalta itseltään. Samansuuntaisia kokemuksia on myös tuolta sellopuolelta.

Tämä on huomattavissa myös siinä, jos soitinta ei ole soitettu pitkään aikaan. Oma warwicki soi huollon jälkeen nihkeästi pari päivää, kunnes se alkoi taas kuullostaa omalta itseltään. Samansuuntaisia kokemuksia on myös tuolta sellopuolelta.
 
Noiden ns. akustisten, eli tässä tapauksessa onttokoppaisten, kanssa tuon ilmiön huomaa tosiaan vielä paljon selvemmin kuin lankkukitaroilla.

Mulla on tässä viimeisen 10 vuoden aikana ollut passiivit 4-kieliset Squier Standard-, MIM- ja jenkkijatsarit.
 
Joitain huomaamiani eroja
- Työnjäljessä ei paljoakaan eroja(Sq ja MIM ehkä hiukan huolimattomammin viimeisteltyjä)
- USA mallissa paras soittotatsi ja soundit
- USA mallissa paras hardware ja elektroniikka (Squierissa heikkoimmat)
- USA malli jämäkin (Squier vähän rimpula, MIM ok)
- Sq vaikeimmin saatavissa hyviin säätöihin (työnjälki?)
 
En puutu puihin, koska en niiden päälle ymmärrä...
 
Kaikki ovat kuitenkin olleet hintansa arvoisia ja täysin soittokelpoisia pelejä.
Squieristakin sai todella hyvän parinsadan lisäeuron panostuksella.

Squieristakin sai todella hyvän parinsadan lisäeuron panostuksella.
 
Juurikin näin. Omasta squier vintage modified jazz bassosta halkesi otelauta. Kaularauta ei toiminu, lavan päässä oleva säätömutteri tykkäsi kaivautua puuhun.
Kattokaa vaikka omakuvasta jos ette usko :)
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/45396.jpg
 
Saksasta ostettu sika säkissä tietenkin... Luovuin palautusrumbasta ainoa bassoni kun oli kyseessä, ja tilasin warmothilta niin hyvän kaulan mitä n.250 eurolla saa. Ja sillä saikin todella paljon.
 
Semmonen kokemus.

Juurikin näin. Omasta squier vintage modified jazz bassosta halkesi otelauta. Kaularauta ei toiminu, lavan päässä oleva säätömutteri tykkäsi kaivautua puuhun.
Kattokaa vaikka omakuvasta jos ette usko :)
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/45396.jpg
 
Saksasta ostettu sika säkissä tietenkin... Luovuin palautusrumbasta ainoa bassoni kun oli kyseessä, ja tilasin warmothilta niin hyvän kaulan mitä n.250 eurolla saa. Ja sillä saikin todella paljon.
 
Semmonen kokemus.
 
Kuvan perusteella viimeistelyyn ei ole uhrattu aikaa, eikä vaivaa. Toisin oli ennen, kun JV Squjut tehtiiin Japanissa....

Juurikin näin. Omasta squier vintage modified jazz bassosta halkesi otelauta. Kaularauta ei toiminu, lavan päässä oleva säätömutteri tykkäsi kaivautua puuhun.
 
MOI
 
Nuo ohuet 70-luvun JB A-vaahterakaulat (tai kopiot) ovat monasti niin lerppuja, että kaularautaa kiristettäessä on avitettava kaularautaa jopa puristimilla ja sellaisella puutuella. Dan Erlewinen "Guitar Player repair guide"-kirjassa on asiasta varoitus, sekä ohje. Tuo on niitä juttuja, jotka on hyvä antaa suosiolla bassokorjaajan tehtäväksi.

Joo. Toden totta tuli googletettua aiheesta sillon kun passo alko paukahtelemaan. :)

Mun '77:ssä on ainakin hirvee neck gappi ja body on varmaan sadasta palasta saarnia.
 
Jos tuo tarkoittaa, kuten luulen, kaulaliitoksessa olevaa rakoa kaulan ja rungon välissä, mun JV Jazzissakin on sitä aikalailla. Just siinä, jonka olisit halunnu ostaa. :)