Rock, pop, alternative ›

Miten täällä on ollut näin hiljaista? Tällainen legenda kyseessä kerta...
 
Mä olen suuri Hendrix -fani. Siis pieni, mutta faneus on suuri. Ja ihailu hänen musiikkiaan kohtaan erityisesti. Jimi herätti mut kitaramaailmaan ja luulenpa etten täältä ainakaan elävien kirjoissa kovin hevillä ulos kävele saatika konttaa. Aikaisemman ainaisen väkinäisen vääntämisen tilalle olen löytänyt viimein sen jutun, minkä takia tätä on pakko jatkaa. Kiitos siis Jimi.
Vitsi, tuli tuossa vähän aikaa sitten telkkarista Monterey pop ja Woodstock. Ei siitä pääse mihkään, että herra on vaan niin omaa luokkaansa. En mitenkään halua halventaa muita muusikoita enkä sano, että muut eivät saisi minussa samanlaisia fiiliksiä aikaan, mutta Jimi on mahtava. Näihin sanoihin.

herra on vaan niin omaa luokkaansa. En mitenkään halua halventaa muita muusikoita enkä sano, että muut eivät saisi minussa samanlaisia fiiliksiä aikaan, mutta Jimi on mahtava. Näihin sanoihin.
 
Oikeassa olet.

Jimin nerous ja loistava melodiantaju tulee hienosti ilmi varsinkin May this be loven soolossa. Mistä juuri Jimin kohdalla pidän, on se rosoisuus ja särmä; pidän sitä paljon suuremmassa arvossa kuin sliipattua ja viimeisteltyä tatsia.

Hendrix pyrki hienosti yhdistämään mustan ja valkoisen musiikin etenkin vuosien 1969 ja 1970 tuotoksissaan. Just tommosta musaa, niin kun "Freedom", "Power of Soul", "Message to Love" ja "Straight Ahead" ois kaivattu lisää, mutta paska musabisnes ei kannustanut tietenkään tämmöiseen vaan halusi, että porukat tekee perushuttua (esim Chicin perustajat olisivat alun perin halunneet tehdä funk rockia, mutta eivät päässeet levyttämään). Hendrixin perintö on silti kantanut pitkälle, kun monet ovat tarttuneet noihin ideoihin vielä vuosienkin päästä.

Jahas, tiedä kuninkaasta kun niin hirveän erilaisia keppipoikia tulee fanitettua mutta ainakin omassa rangingissa kärjen tuntumassa. Taisin olla 15 vuotias kun ihastuin Jimin musiikkiin korvia myöten ja siitä asti miehellä on ollut erityinen paikka sydämessäni.
Parhaasta biisiistä en osaa sanoa mitään enkä jaksa moista alkaa edes miettimään kun parhaan levynkin nimeäminen ei ole itsestäänselvästi helppoa. Electric Ladyland noussee kuitenkin hieman muiden yläpuolelle, vaikkakin esim myös Are You Experienced? ja Axis ovat parhaita rokkilevyjä mitä koskaan on tehty. Tykkiä tavaraa.
 
Onkos kukaan lukenut Liken julkaisemaa Jimi Hendrix Mies, musiikki ja totuus kirjaa?
 
Ja onhan tästä keskusteltu aiemmin aika hemmetin monta kertaa.
 
Tässä ei nyt haluaisi nostattaa mitään naisasianäkökulmaa, mutta onhan kirjan kirjoittaja nainen? Mua jotenkin kosketti kaikki siinä kuvattu musiikin ulkopuolinenkin Hendrixiin liittyvä. Huolehti itse hienoista esiintymisasuistaan ja silitti niitä ennen esiintymisiä hotellihuoneissa. Ja järjesteli huonettaan siivoojankin puolesta. Että Hendrixissä on jotain hirveen feminiiniä. Haaveili kotonatehdyistä kakuista ja mansikoista. Sen veljessä on samoin mieletöntä herkkyyttä, varmaan äidinsuvun peruja. Hiiteen ukulelet!
 
Niin, olishan voinut ajatella, että Hendrix hylkäisi musiikillisen kunnianhimonsa ja soittelisi vaan mennen tullen "as a living jukebox". Ja soittaisi vieläkin. Mutta selvähän se oli että tilanne alkoi olla umpikujamainen.
 
On aivan upeata elää sen tietoisuuden kanssa että ainahan voi kuunnella Hendrixiä, jos maailma mättää.

Että Hendrixissä on jotain hirveen feminiiniä
 
Tämän voi melkeinpä kuulla kappaleistakin, kuten "May This Be Love" ja "Little Wing"
 
Niin, olishan voinut ajatella, että Hendrix hylkäisi musiikillisen kunnianhimonsa ja soittelisi vaan mennen tullen "as a living jukebox". Ja soittaisi vieläkin. Mutta selvähän se oli että tilanne alkoi olla umpikujamainen.
 
Miten niin tilanne alkoi olla umpikujamainen?

Miten niin tilanne alkoi olla umpikujamainen?
 
En tiedä aiotko lukea tuon Lawrencen kirjan mutta umpikuja siinä mielessä että -tunnetko tamahtumasarjan? - tuo lentäjälasinen manageri joka mm lavasti kid-nappauksen josta sitten pelasti sidotun Hendrixin -uskomatonta! -lisätäkseen Hendrixin kiitollisuutta hyväntekijäänsä kohtaan ja sitten aiemmin tehdyt levytyssopimukset sekä sekopäiset naiset ja siipeilijät ja muu yksityiselämän sählinki, SEKÄ Lawrencen mukaan ennakkoperinnön toivossa oljehtiva ukulele-isukki muodostivat ikäänkuin noidankehän, josta ei päässyt irtautumaan studiosessioihin vasta avattuun studioon ja kiljuva tai aggressiivinen yleisö alkoi kai siinä vaiheesa tuntua aika rankalta kokemukselta "rauhaa ja rakkautta" -julistamalla aloittaneelle kitaristille. Isle of Wight -konsertissa näyttää aika väsähtäneeltä, eikä enää hehkuttanut Vietnamin sodan vastaisuuttaan. Machine Gun -osuus on kuitenkin pitkä.
 
Se, että Hendrix niputetaan "niihin muusikoihin" jotka kuolivat huumeisiin on suurenmoista soopaa! Käsittääkseni Hendrixin huumeidenkäyttö oli melko keskimääräistä senaikaisissa kuvioissa. Huumeiden yliannostus oli vain kuolinsyy.
 
Sekin voi olla mainitsemisen arvoista että Miles Davis arvosti kahta rock-muusikkoa ylitse muiden, Hendrixin lisäksi Iggy Popia. Ja Iggyhän taas on yleisöeläin, toisin kuin Hendrix.
 
Kirjaan liittyen. Lawrence puhuu tuosta Englannissa nauhoitetuista ihastuttavasta blues-sessiosta akustisen kitaran kanssa. Waiting for a Train on "a film about Jimi Hendrix" -dokumentissa. Mutta onkohan koko nauhoitetta nähtävissä missään?

En tiedä aiotko lukea tuon Lawrencen kirjan mutta umpikuja siinä mielessä että -tunnetko tamahtumasarjan? ... Isle of Wight -konsertissa näyttää aika väsähtäneeltä, eikä enää hehkuttanut Vietnamin sodan vastaisuuttaan. Machine Gun -osuus on kuitenkin pitkä
 
On kai sitä suuremmistakin vyyhdeistä selvitty. Ainakin hyvää musiikkia syntyi loppuun asti (siis studiossa, Isle of Wightiä en pitänyt kauheen hyvänä konserttina).
 
Se, että Hendrix niputetaan "niihin muusikoihin" jotka kuolivat huumeisiin on v...nmoista paskaa! Käsittääkseni Hendrixin huumeidenkäyttö oli melko keskimääräistä senaikaisissa kuvioissa. Huumeiden yliannostus oli vain kuolinsyy.
 
Unilääkkeiden

Se, että Hendrix niputetaan "niihin muusikoihin" jotka kuolivat huumeisiin on suurenmoista soopaa! Käsittääkseni Hendrixin huumeidenkäyttö oli melko keskimääräistä senaikaisissa kuvioissa. Huumeiden yliannostus oli vain kuolinsyy.

 
Niin, enempi kai se johtui paniikin vallassa olleesta Monika Dannemanista, joka myös panikoi siksi että kaikki puhtaat jauhot pussissa ei ollut vielä poissa näkyviltä...
 
Mutta tohon Jimin huumeiden käyttöön, ainakin Setting the record straightin lukeneena, Jimin kollegat kertoo Jimillä olleen taipumusta siihen, että vedetään aina enemmän kuin toiset. Ja huhujen mukaan myös Woodstock-keikka jouduttiin siirtään maanantaille artistin ollessa ei niin soittokunnossa.
 
Mutta toi kuolinsyy ei välttämättä ollut sinällään huumeisiin liittyvä.

Niin, enempi kai se johtui paniikin vallassa olleesta Monika Dannemanista, joka myös panikoi siksi että kaikki puhtaat jauhot pussissa ei ollut vielä poissa näkyviltä...
 
Mutta tohon Jimin huumeiden käyttöön, ainakin Setting the record straightin lukeneena, Jimin kollegat kertoo Jimillä olleen taipumusta siihen, että vedetään aina enemmän kuin toiset. Ja huhujen mukaan myös Woodstock-keikka jouduttiin siirtään maanantaille artistin ollessa ei niin soittokunnossa.
 
Mutta toi kuolinsyy ei välttämättä ollut sinällään huumeisiin liittyvä.
 
Joo, näinhän se meni. Vaikka onhan niitä keikkoja siirrelty artistin soittokunnottomuuden vuoksi maailman sivu. Mutta Woodstockista on vallalla tämmöinenkin käsitys, että sanokaa minkä bändin? järjestelyissä oli pulmia ja jäsenet vielä katuvat nyt jälkeenpäin heidän vuokseen tapahtunutta aikataulun muutosta.

Vastaan itse. Grateful Deadin.

Kirjaan liittyen. Lawrence puhuu tuosta Englannissa nauhoitetuista ihastuttavasta blues-sessiosta akustisen kitaran kanssa. Waiting for a Train on "a film about Jimi Hendrix" -dokumentissa. Mutta onkohan koko nauhoitetta nähtävissä missään?
 
Kyseessä on tämä akustinen versio Jimin paljon keikoilla soittamasta Hear My Train A Comin'-biisistä:
 
http://www.youtube.com/watch?v=wCQBbgb_Lvo

Kyseessä on tämä akustinen versio Jimin paljon keikoilla soittamasta Hear My Train A Comin'-biisistä:
 
http://www.youtube.com/watch?v=wCQBbgb_Lvo
 
joo hienoa. tottakai youtubessa. Muitakin akustisia.

woodstockin keikan vanhan 1-cd:n julkaisun kansitekstien mukaan hendrix oli kuumeessa saavuttuaan paikalle
 
kyllähän se tykkäs huumeita käytellä, muttei mitään riippuvuutta ilmeisesti kehittäny

kyllähän se tykkäs huumeita käytellä, muttei mitään riippuvuutta ilmeisesti kehittäny
 
Eikö käyttäminen juuri kerro riippuvuudesta. Miksi sitä muuten käyttäisi.

Eikö käyttäminen juuri kerro riippuvuudesta. Miksi sitä muuten käyttäisi.
 
Asioita voi käyttää, vaikkei niistä olisi riippuvainen. Jos juo silloin tällöin kaljaa, ei ole siitä välttämättä riippuvainen.
 
Monet huumeet ei aiheuta fyysistä riippuvuutta eikä kovin voimakasta psyykkistäkään (tosin vaarallisimmat heroiini ja kokaiini aiheuttaa nopeasti usein hyvin voimakkaan riippuvuuden).

Asioita voi käyttää, vaikkei niistä olisi riippuvainen. Jos juo silloin tällöin kaljaa, ei ole siitä välttämättä riippuvainen.
 
Monet huumeet ei aiheuta fyysistä riippuvuutta eikä kovin voimakasta psyykkistäkään (tosin vaarallisimmat heroiini ja kokaiini aiheuttaa nopeasti usein hyvin voimakkaan riippuvuuden).
 
Hendrixin ruumiinavauksessa ei löydetty huumausaineita verenkierrosta. Hednrix ei ollut riippuvainen heroiinista. Mikä on ihme sinänsä, sillä kyllähän hän heroiinia joskus käytti.

Hendrixin ruumiinavauksessa ei löydetty huumausaineita verenkierrosta.
 
Olisko ollu unilääkkeitä ja punaviiniä. Oksennusta ja punaviiniä keuhkoissa, yrjönny sammuttuaan ja tukehtunu siihen. Tais Bonham olla sama juttu, ja Keith Moon ja lukematon määrä puliukkoja joita ei kukaan tunne tai kaipaa.

En ole oikestaan nähnyt koskaan Hendrixiä kitarasankarin valossa. Mutta aivan loistavan piisintekijän valossa kyllä.
 
Meikä aattelee sillai et hää oli loistava ja taitava muusikko, mitä se ikinä onkaan se muusikkous. Tykkäs kait paljon jammailla ihan lennosta hyvien soittajien kanssa. Pelimanni.
Edit. joo, ja hyvin tuotti Electric Ladyland levyn, et kyl se nappuloitten vääntelykin onnistu.
Eli ei oikeestaan ollu kitarasankareitten kuningas ollenkaan. Se oli vaan sivujuonne soittohommissa se kitarasankarius.