Studiotyöskentely ›

Mihinkään taiteisiin liittyvään ei pidä lähteä sitä edellyttäen, että siitä tienaa leipänsä. Jos niin sattuu käymään, on se mukava bonus elämän arpajaisissa.
 
No niin no. Ehkei kannata ottaa 100 000 euron velkaa ja lähteä "tekemään uraa olemalla ihana itsensä siellä missä muutkin on, ilman työ/koulupaikkaa/kontakteja, ja tehdä omaa juttua sohvan reunalla ja yrittää päästä ryyppäämään mogulien kanssa jeah!". Mutta:
 
-elämä heittelee
-hyville on kysyntää
-tuo "taiteisiin liittyvää" pitää sisällään aika paljon ns. sisätyötä, josta on ehkä glamour kaukana mutta toimeentulo on jonkinlainen.
 
Ite oon laittanut käytännössä kaiken yhden kortin varaan enkä oo katunut päivääkään. Itse en IKINÄ uskaltaisi. En ikinä. Mutta siksi musta ei tullutkaan mitään.

Mä neuvoisin kanssa, jos nimenomaan studio/äänitöistä olet kiinnostunut, niin elektroniikka-asiat haltuun. Sitä arvostetaan, ja duunia varmasti irtoo helpommin. Sitten pitää olla myös nää kontaktit, tuntea soittajia... että kun baarissa laulaja ja basisti keskustelee kännissä siitä kuka tän levyn äänittäisi, niin sun nimi saattais tulla esiin. Tää ala elää kyllä mielenkiintoisia aikoja, levymyynti laskee, levyjen budjetit laskee, ihmisiä koulutetaan liikaa suhteessa töiden määrään...
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=2&t=163565
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=1&t=167598
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=1&t=167348
 
Tossa pari viestiketjua joita lukemalla voi ainakin jotain päätellä.
 
Mutta joo, kyllähän sitä pärjälee, vaatii vaan välillä pitkää pinnaa ja jonkinlaista kutsumusta asiaan että hommassa olisi järkeä.