Kitarat: soittaminen ›

Minulla menee päässä hienoja melodioita (ainakin luulen niin) mutta en saa niitä kitarasta ulos kuin kovan yrittämisen ja erehdyksen kautta.
 
Kokeile tämmöistä:
 
Ajattele joku fraasi, ja laula se. Niin, laula se. Tämä on konsti saada se melodia päästä ulos. Ilman kitaraa se onnistuu aluksi helpommin näin.
 
Sama homma, mutta nyt soita samalla kun laulat sitä fraasia.
 
Seuraavaksi, kun tämä toimii, kokeilet suoraan soittaa ja laulaa sitä fraasia joka soi päässä. Sitten, ilman että etukäteen mietit fraaseja, laulat samaan aikaan mitä soitat.
 
Saattaa aluksi tuntua, ettei hommasta tule hevon hemmettiä, mutta kyllä se alkaa vähitellen toimia. Ihan takuulla arvokasta ja hyödyllistä treenaamista.
 
Ja miten on improvisoitujen soolojen kanssa? Meneekö teillä melodia päässä ja soitatte (tai yritätte soittaa) sitä vai soitatteko "antaa mennä vaan sinnepäin" asenteella?
 
"Totaali-improvisoijia" on maailmassa tavattoman vähän. Kun kuuntelee melkeimpä kenen tahansa soittajan sooloja, huomaa että ne koostuvat aikalailla pitkälti lickeistä ja fraaseista jotka on treenattu etukäteen. Samat jutut toistuu ja toistuu ja toistuu... Ei siinä tosin ole mitään pahaa.
 
Tuohon kysymykseen voisi sanoa, että osaaminen ja tietäminen antavat liikkumavaraa. Yksikään soolo tässä maailmassa ei tipu taivaan sinestä, vaan siellä taustalla on treenaamista ja miettimistä ja kokeilua ja elettyä elämää. Sitä mukaa kun noita on hallussa, niitä ei enää tarvitse isommin soittaessa miettiä. Sitten sitä vaan antaa mennä, mutta sen ei tarvitse enää mennä vaan sinnepäin.