Laulaminen ›

Äänenvärin muuttamisesta: Ensin olis hyvä olla ihan perusteet kunnossa, siinä vaiheessa kun lähdetään äänenvärillä kikkailemaan niin liikutaan sellaisella alueella joka jo vähän edellyttää muutakin kun sitä että osaa hengittää sisään ja ulos. Opettaja on ehkä se paras vinkki - kuten edellä mainitsin, sitä kuulee harvoin itse, onko lopputuloksessa mitään järkeä ja opettaja kuulee lisäksi, kiikutaanko siinä rajoilla että rasitetaan ääntelyelimistöä liikaakin. CVT (http://www.completevocalinstitute.com/default.asp?) selittää kohtuullisen selkeästi noista saundikikkailuista, mutta todellakin, jos sulla on vaan mahdollisuus niin nappaa ihmeessä jotakuta opettajaa hihasta kiinni.
 
Nojoo ei mulla tässä vielä mitään suurempaa kiiretää oo ku oon 16 nii ääni saattaa viel jonkin verran muuttua vuosien varrella(TOIVOTTAVASTI!).
 
Joo totta että ei sitä kuule omalla korvalla että miltä se oikeasti kuulostaa. Ite teen silleen et nauhoitan laulua koneelle. Sitten sen vasta kuulee miltä se oikeasti kuulostaa. Ja olen samaa mieltä siitä että mitä rumemmalta se omaan korvaan kuulostaa sitä paremmalta se kuulostaa radiosta. Sellainen känninen laulu kuulostaa hyvältä. Myös aamuisin ääni on parempi, matalampi, ja syvempi(?)
 
Mulla on aika pieni kallo kai mutten tajua miten se kallon suuruus siihen vaikuttaa? Onko se joku kaikukoppa vai? Ja mihin ikään saakka kallo sitten kasvaa?
 
Mutta toisin kuin naisilla, harvan miespuolisen ihmisen ääni tosin vielä tässä iässä kuulostaa kuunneltavan hyvältä kun tarkemmin miettii. Äitilläni on tosi hyvä lauluääni ja hänelle on monesti sanottu että on väärällä alalla - laulajaksihan sinut on luotu. Isäni ääntä en muista hän lauleli lähinnä virsiä :D.
 
Mutta onhan se sääli jos minua ei lauluäänella siunata koska osaan laulaa.(Tai niin uskon) Kai pitäisi odottaa muutama vuosi ja katsoa sitten uudestaan mutta odottavan aika on pitkä.

Äänenväriimme vaikuttaa ääntöväylämme koko ja muoto. Näin esimerkiksi suurikalloisella ihmisellä on monesti tummempi äänenväri. Äänenväriään voi muokata kuitenkin laulaessa paljonkin. Näin esimerkiksi vaaleaääninen laulaja voi tummentamalla äänenväriä kuulostaa siltä, miltä normaalisti tummempiääninen kuulostaa tavallisesti. Tiedän erään lyyrisen sopraanon, joka harjoitteli tummempaa äänenväriä tavoitteenaan kokeilla, saisiko altto-osan eräästä teoksesta. Ja saihan hän.
 

 
Henkilökohtaisesti vihaan vihaan vihaan vihaan tuommoista, että ääntä tummennetaan keinotekoisesti. Klasarilaulussa tulos on yleensä jotain kammottavaa, epäselvää ja epämiellyttävää huminaa. Harmittavan yleinen tekniikkavirhe kyllä tuo "alttoilu".
 
Ja sille, joka tuommoisen keinotekoisesti kikkailemalla ääntään tummentavan laulajan ottaa töihin, tulisi tehdä pahoja asioita.
 
Avautuminen päättyy.

Henkilökohtaisesti vihaan vihaan vihaan vihaan tuommoista, että ääntä tummennetaan keinotekoisesti.
 
Samoilla linjoilla. Omalla kohdallani ne ääntään keinotekoisesti tummentavat vastaantulijat ovat yleensä iskelmään ja erityisesti tangoon hurahtaneita oppilaita, jotka haluavat karaoke-kisoista menestystä kuulostamalla Olavi Virralle, Simo Silmulle, Marita Taavitsaiselle tai Anne Mattilalle... vaikka oma ääni ois miten heleä ja kirkas tahansa. Koeta siinä nyt sitten kääntää aikuisen ihmisen pää, että entäs jos kuitenkin laulaisit omalla kauniilla soundillasi, joka olisi paljon luontevamman kuuloinen kuin tahallinen äänen taakse sijoittaminen ja fraasien loppujen hönkäily vibraton toivossa...
 
Toki äänellään voi kikkailla ja soundia muutella mielin määrin. Oppilaiden kanssa haetaan usein omasta äänestä laulusoundin ääripäät ihan pelleilemällä ja överiksi vetämällä, jolloin oppilas saa käsityksen siitä mitä kaikkea hän periaatteessa voi äänellään tehdä. Siitä on sitten helpompaa hakea kultaista keskitietä omaan ilmaisuun. Uskon, että itsensä voi saada kuulostamaan melkein miltä vaan, mutta mikä sitten on tyylikästä eikä mene parodian puolelle, on asia erikseen.

Onko mitään vinkkejä sitten että miten tuota lauluäänen väriä voi tekniikan avulla muuttaa? Kysyin noilta laulutunteja ottaneilta ja mm. Charonin laulaja on sanonut ottaneensa paljonkin mutta ei kuulemma ole vaikuttanut ääneen millään lailla. Pelkästään vähemmällä työllä saa hommansa hoidettua kun on tekniikka hallussa.
 
Äänenväriä voi muuttaa säätämällä ääntöväylän kokoa ja muotoa. Tätä voi tehdä kuudesta paikasta (vaalea-tumma):
 
1. selkeä twang - tarpeellinen twang (fokus)
2. kurkunpää ylhäällä - alhaalla
3. pehmeä kitalaki alhaalla - ylhäällä
4. leveä kieli - "puristeinen kieli" (käytetään lähinnä klassisessa)
5. hymy - rennot suunpielet
6. nenäkäytävä auki - kiinni
 
Helpoiten äänen tummentaminen kokemukseni mukaan yleensä onnistuu nostamalla pehmeää kitalakea tai laskemalla kurkunpäätä. Kannattaa pitää kuitenkin huolta, ettei vähennä twangia ja menetä äänen "fokusta".
 

 
Mulla on aika pieni kallo kai mutten tajua miten se kallon suuruus siihen vaikuttaa? onko se joku kaikukoppa vai? Ja mihin ikään saakka kallo sitten kasvaa?
 
Mutta onhan se sääli jos minua ei lauluäänella siunata koska osaan laulaa.(Tai niin uskon) Kai pitäisi odottaa muutama vuosi ja katsoa sitten uudestaan mutta odottavan aika on pitkä.
 
Kallon koko antaa vain osviittaa siitä, onko ääni tumma vai vaalea, koska helposti suurempikalloisella (ja muutenkin "suurempiluisella") ihmisellä on suurempi ääntöväylä, siis tummempi äänenväri. Älä huolehdi turhaan äänenväristäsi tai soundistasi. Jokaisen ihmisen soundi on ainutlaatuinen ja maailma on täynnä hyvin erilaisilla äänillä menestyneitä laulajia. Yritä vain nauttia laulamisesta ja unohtaa, mitä kuvittelet muiden siitä ajattelevan.
 

 
Henkilökohtaisesti vihaan vihaan vihaan vihaan tuommoista, että ääntä tummennetaan keinotekoisesti. Klasarilaulussa tulos on yleensä jotain kammottavaa, epäselvää ja epämiellyttävää huminaa. Harmittavan yleinen tekniikkavirhe kyllä tuo "alttoilu".

Ja sille, joka tuommoisen keinotekoisesti kikkailemalla ääntään tummentavan laulajan ottaa töihin, tulisi tehdä pahoja asioita.
 
Ongelma syntyy yleensä siitä, että tummentaessaan ääntä, laulaja menettää twangin. Miksi moittia kapellimestaria tai ketä tahansa sellaisen laulajan valitsemisesta, joka on hänen mielestään paras? Eihän tämä edes tiedä laulajan laulavan normaalia tummemmalla äänenvärillä.
 
Olen hieman harmistunut siitä, että näissä keskusteluissa ollaan kovin hanakoita esittämään kaikenlaisia rajoituksia ja varoituksia laulajille. Opiskeltuani Complete Vocal Techniquea olen vakuuttunut siitä, että halutessaan on mahdollista oppia laulamaan mitä tahansa juuri niin kuin itse haluaa. Itse olen oppinut parin vuoden aikana paljon ja samalla nauttinut opiskelusta valtavasti. En usko, että kukaan vahingoittaa ääntään kokeilemalla eri äänenvärejä. Riittää, että muistaa kultaisen säännön "jos laulaminen sattuu tai kutittaa kurkussa, se on väärin". Eli jos laulaminen ei satu tai kutita, se ei ole väärin. Jos tämä ohjenuora mielessä antaa itselleen mahdollisuuden kokeilla uusia asioita eikä vaadi itseltään välitöntä onnistumista, antaa itselleen myös mahdollisuuden kehittyä juuri sellaiseksi laulajaksi kuin itse haluaa.

Olen hieman harmistunut siitä, että näissä keskusteluissa ollaan kovin hanakoita esittämään kaikenlaisia rajoituksia ja varoituksia laulajille... En usko, että kukaan vahingoittaa ääntään kokeilemalla eri äänenvärejä. Riittää, että muistaa kultaisen säännön "jos laulaminen sattuu tai kutittaa kurkussa, se on väärin". Eli jos laulaminen ei satu tai kutita, se ei ole väärin.
 
Otan piikin vastaan, pahoittelen harmistumista. Puhut asiaa, sitä en kiellä, mun pointti tässä rajoittamisessa ja varoittelussa on lähinnä se, että sinänsä tarpeettomista äänihäiriöistä kärsineenä olisin ollut kiitollinen siitä, jos joku olisi itselleni nämä samat varoitukset ja rajoittamiset tölväissyt päin naamaa kun intopiukalla treenasin aikanani suoraa lopputulosta enkä sitä, mitä sen lopputuloksen pitkäjänteinen ja monipuolinen käyttö edellyttää. Uskoisin, että olisin monelta oravanpyörältä, hermostumiselta, lääkärikäynniltä ja väärinkäsitykseltä säästynyt. Please, älä BetterTaste ota seuraavaa mitenkään henkkoht hyökkäyksenä tai jonain CVT -vastaisuutena, koska sellaiseksi sitä ei ole tarkoitettu (tiedän, että nykyisin jengi Suomessa jakautuu pro-CVT ja antipatia-CVT-jengiin aika voimakkaasti, itse olen enemmän pro kuin antipatia).
 
Itse olen harmistunut siitä, että äänen 'tummentaminen' tai 'vaalentaminen' todennäköisesti kuulostaa laulutekniikasta mitään tietämättömän lukijan korviin 'oikotieltä onneen'. Useamminkin tullut nimittäin tapauksia vastaan, jossa halutaan vaikkapa Aretha Franklinin saundi, ja yritetään sitä omin voimin saavuttaa sitten vääntelemällä naamaa ja kurkkua joihinkin ihme asentoihin, vaikka ammattiopettajan korva kuulisi, että saundi saavutettaisiin esim. rentouttamalla leuka tai käyttämällä 'tukea' tehokkaammin. Useimmiten nämä oppilaat sitten kieltäytyvät tekemästä opettajan suosittelemia ihan perusteknisiä harjoituksia, koska lopputulos on 'pintaa korjailemalla' (ääniväylän manipulointi) 'heti' kuultavissa. Ääniongelmat alkavat usein parin vuoden päästä, kun ollaan puristettu ilman kropan tukea nielulihaksilla ääntä ulos ja sitten itketään samalle opettajalle että opetit mua päin h*ttiä.

Aika moni treenaa sitä unelmiensa saundia vaikka miten sattuisi tai kutittaisi. Mun kokemuksen mukaan tieto lisää kokeilunhalua ja jos lopputulosta haluaa tarpeeksi palavasti, unohtuu järki päästä sangen nopeasti. Ihmeessä saa ja PITÄÄKIN leikkiä äänellään ja hakea siitä uusia ulottuvuuksia - eihän sitä koskaan tiedä mitä kaikkea sieltä suusta voi tulla jos ei kokeile. Ongelmat tulevat siinä vaiheessa näkyviin, kun halutaan että oma ääni on tietynlainen ja unohdetaan, että hei, ääni on kuitenkin aikalailla uniikki soitin, etkä voi muuttaa sitä jonkun muun ääneksi a.k.a kannattais ehkä hyödyntää se oma saundi täyspainoisesti. Äänestään saa toki irti eri laulajilta KUULOSTAVIA asioita, mutta nähdäkseni täydelliseen toisen ihmisen saundin matkimiseen tähtäävä treenaaminen ei ole kovinkaan järjellistä toimintaa, ellei aio tehdä uraa imitaattorina. Voin tuottaa Axl Roselta kuulostavaa laulua, mutta miksi tuottaisin, jos oma ääneni kuulostaa Axl-saundia enemmän itseltäni? Voin toki lainata herra Ruusulta juttuja, joiden katson olevan eduksi sille asialle, mitä laulaessani tuon esille, mutta nähdäkseni kenenkään täysipainoinen imitointi ei tee tulkinnalle palvelusta.
 
Jos tämä ohjenuora mielessä antaa itselleen mahdollisuuden kokeilla uusia asioita eikä vaadi itseltään välitöntä onnistumista, antaa itselleen myös mahdollisuuden kehittyä juuri sellaiseksi laulajaksi kuin itse haluaa.
 
Todellakin. Hyvin sanottu.

Mun mielestä hyvä laulaja on luova, tulkitessaan jotain uutta kappaletta. Edellytyksinä tälle tietenkin, että perusasiat ovat kunnossa.
 
Jos kuulostaa hyvälle, on hyvä.
 
Sen jälkeen, kun luovuin aktiivisemmasta laulamisesta, vapauduin enemmän biisin vietäväksi, kuin että olisin katsonut sitä suoritteena. Mun laulaminen parantui selvästi sen jälkeen.
 
Noi muutamat laulutunnit, joita elämäni aikana olen saanut, avautuivat vasta parin vuoden päästä. Kun oikeesti oivaltaa sen, että ääni lähtee alhaalta, helpottuu laulu tosi paljon =)

Noi muutamat laulutunnit, joita elämäni aikana olen saanut, avautuivat vasta parin vuoden päästä.
 
Niinhän siinä silti usein käykin. Sitä voi opettajan johdolla vetää yhtä harjoitusta ihan vaan rutiininomaisesti, kunnes joskus vasta pitkän ajan päästä oikeasti sisäistää sen, miksi sitä tehdään, mihin se auttaa tai missä sen kuuluu tuntua. Sen oon laulua opiskellessani oppinut, että loppujen lopuksi kaikki on kiinni susta itsestäsi. Ei auta vaikka kuinka joku siinä vieressä koittaa paukuttaa sulle niitä asioita päähän, ellet itse oikeasti mieti niitä ja keskity siihen mitä teet.
 
Tiedän kyllä, että tää on jo hyvin kaukana itse topicista, mut menenpähän vaan virran mukana :D

Huomasin juuri että sitä yrittää automaattisesti matkia idoleitaan, siis ihan alitajunnasta. Olen kuunnellut monta vuotta tietyntyylistä laulua ja yrittänyt imitoida sitä tietämättä sitä. Kun kokeilin toisen tyylisiä lauluja huomasin että ääneni sopi paljon paremmin. Oletteko itse huomanneet mitään vastaavaa?

* Otsikon mukaisesti, nuotin vierestä... *
 
Jos laulunopettajaksi sattuu perinteinen maestro tyyliin Elisabeth Schwarzkopf, voipi koulutus olla kovaa eikä se välttämättä sovi herkkänahkaisille taiteilijasieluille.
 
Allaoleva tv-sketsi ("eikö Hollannista löydy laulajia?") kuvaa niin osuvasti viimesyksyisiä kokemuksiani yksinlaulukurssilta.
 
http://www.youtube.com/watch?v=ZWNvmqMBAoQ (n. 1.00-5.25)
 
P.S. Syyskuussa menen taas ilomielin kuritettavaksi.

Huomasin juuri että sitä yrittää automaattisesti matkia idoleitaan, siis ihan alitajunnasta. Olen kuunnellut monta vuotta tietyntyylistä laulua ja yrittänyt imitoida sitä tietämättä sitä. Kun kokeilin toisen tyylisiä lauluja huomasin että ääneni sopi paljon paremmin. Oletteko itse huomanneet mitään vastaavaa?
 
Kyllähän lapsikin oppii äänenkäyttönsä (puheääni) lähinnä vanhemmiltaan... ainakin näin väitetään, ja pitää monen kohdalla paikkansa, including me. Joten helposti kai lähtee idoleitaankin matkimaan. Mulla kesti kauan oppia puhumaan kropalla, saati sitten laulamaan.

Kyllähän lapsikin oppii äänenkäyttönsä (puheääni) lähinnä vanhemmiltaan... ainakin näin väitetään, ja pitää monen kohdalla paikkansa, including me. Joten helposti kai lähtee idoleitaankin matkimaan. Mulla kesti kauan oppia puhumaan kropalla, saati sitten laulamaan.
 
Näin varmasti on ja sen takia laulajan kannattaa kiinnittää huomiota myös puheäänenmuodostukseensa - ainakin mun mielestä.

Minua on siunattu suht laajalla äänialalla, eli ei tarvitse poppakonsteja päästäkseen tiettyihin soundeihin, mutta itse en ymmärrä, että vaikka joku toinen on tehnyt biisin joka kuulostaa hyvältä, niin miksi sen, joka laulaa sen seuraavaksi pitää kuulostaa samalta?
 
Hyvänen aika, silloinhan nimike pitäisi olla imitaattori eikä laulaja. Jos oikeasti haluaa kunnioittaa sitä joka on ko. kappaleen alunperin tehnyt, tekee siitä itsensä kuuloisen tai esittää sen luontevasti, jolloin esitys on uskottava.
 
Jos itse esimerkiksi laulan - no - vaikkapa nyt Päivänsädettä ja menninkäistä, äänialani on paljon korkeampi kuin Helismaan, mutta pehmeämpi kuin vaikkapa Lindholmin. Miksi? -No, koska itseltäni tuon laulaminen onnistuu parhaiten siten.
 
Hyvä esimerkki itsensä kuuloisesti coveroimisesta on vaikkapa Knockin' on heavens door. Gunnarit muutti koko tyylilajin, laulutyylin, ym, ja teki sen hyvin koska tekivät sen itselleen oikealla tavalla.
 
Jos haluan imitaatioita, menen katsomaan vaikka Jopea, Puotilaa, Laitilaa, Myllyveräjää tai Tammista.
 
Ja siis en nyt taas halua provosoida vaikka tämän ehkä niinkin voi tulkita - kuten se aikanaan hyvin sanottiin, opinions are like assholes - everybody's got one and they all stink.

En oo kuullu Helismaan versiota "Päivänsade ja Menninkäisestä",onneksi,nimittäin Helismaalla oli kauhea ääni.
 
Tapsa sensijaan vetää sen hienosti.

Joo, Tapsalla on ihan komea vedos. Alunperinhän säv ja san siis Repe, ja oon jossain joskus kuullut Helismaan vedoksen siitä.

"tekee siitä itsensä kuuloisen tai esittää sen luontevasti, jolloin esitys on uskottava."
 
Entä jos haluaa kuulostaa hyvältä? :)

" tai esittää sen luontevasti, jolloin esitys on uskottava."
 
Entä jos haluaa kuulostaa hyvältä? :)
 
Jos esityksen pääpointti on siinä että "haluaa kuulostaa hyvältä" eikä siinä että "haluaa ilmaista itseään", laulusta tulee helposti "teennäisen" kuuloista. En sit susta tiiä, mut itte ainakin mielummin kuuntelen ihmistä jolla tuntuu olevan jotain sanottavaa kun sellaista joka haluaa että diggaan sen äänestä yhtä paljon kun se itte - oli sitten kyse laulajasta tai poliitikosta :)