Kitarat: kitarakamat ›

en tiedä mutta nauroin ainaki niin_perkeleesti
 
Mua lähinnä alko huolestuttaa mihin tää m.net on menossa...

niin muakin
 
katoin just ihan sama missä puhuu niin joka paikas on yli 10 vit.... kommenttia
 
aikasemmat jutut oli vaan ehdotuksia
 
ps. haistakaa pitkä pas..... ja sähköposti ja muut tiedot ja gal,kom ei näy enään poistin näkyvistä. En ole trolli tiedoksi

niin muakin
 
katoin just ihan sama missä puhuu niin joka paikas on yli 10 vit.... kommenttia
 
aikasemmat jutut oli vaan ehdotuksia
 
ps. haistakaa pitkä pas..... ja sähköposti ja muut tiedot ja gal,kom ei näy enään poistin näkyvistä. En ole trolli tiedoksi
 
kirjotappa aluks tekstiä jossa on enemmä asiaa vähemmän ihmeellistä jauhamista. kiitos anteeksi ja näkemiin

Mä henk.koht suosittelisin jotain stratomallista bodya alottelijalle. V:n kanssa on aika nihkeää soittaa istuvilteen, kun sitä pitää pitää jalkojen välissä ja lespa on todella takapainoinen. alussa oikean soittoasennon oppiminen on kuitenkin tärkeää ja jos energiaa ja keskittymistä menee siihen että pitää pitää kitaraa vielä sylissä, niin innostus saattaa lopahtaa helposti.
 
Ihan perus Squierilla pääsee pitkälle. Jacksonin JS sarja toimii myös. Ibanezilta saa myös hyviä alottelijalle soveltuvia, hyvältä soundaavia laitteita. Epiphone on Gibsonin omistama ja aloittelijalle sekin sopii hyvin. Pahimmat purkkaviritelmät jättäisin väliin, jos kitarassa kaula on kiero tai muuten pilalla (kuten halvoissa siihen on suurempi todennäköisyys), saattaa soittointo lopahtaa tyystin, kun luulee että vika on soittajassa vaikka se onkin ollut koko ajan soittimessa.
 
Käytettyä ostaessa on syytä tiettyyn varovaisuuteen, mutta tässä auttaa huomattavasti jos tuntee jonkun joka tietää kitaroista muutakin kuin että ne ovat kielisoittimia. Käytettynä saa luonnollisesti parempaa laatua halvemmalla, kitaroiden soitettavuus kun ei vuosien myötä juurikaan huonone - tämän huomaa myös siitä, että hyvien käytettyjen jälleenmyyntiarvo lähentelee uuden hintaa ja osan on jopa korkeampi (luonnollisesti rakennusmateriaalit vaikuttavat myös).
 
Hanki myös elektroninen viritysmittari ja pidä se kitara vireessä *aina*. korva oppii kuitenkin kuulemaan pikkuhiljaa että milloin se kitara on epävireessä ja jos opettelee soittamaan epävireisellä, niin korvakin oppii "väärin". Floyd Rose -talla saattaa vaikuttaa aluksi hankalalta virittää, joten ehkä kiinteätallainen tai joku vastaava string through on hyvä ratkaisu.
 
Jos on laittaa jopa 500€ kitaraan, niin suosittelen tätä (käytettynä vielä parempi diili):
http://www.jacksonguitars.com/products/search.php?partno=2911006585
http://guitar24.de/de/kat.php?k=1769
 
Mitä paremman kitaran hommaat alkuun, sen varmemmin takaat innostuksen jatkumisen ja sen pidemmän ajan päästä haluat uuden. Hyvä kitara on myös kuin laittaisi rahaa pankkiin - sen saa myös kaupaksi uudelleen innostuksen mahdollisesti lopahtaessa (luonnollisesti pienellä omavastuuosuudella, niin sanoakseni).

- osta sellainen kitara joka on käytetty ja osta se joltain "tutulta" nimi merkiltä täältä niin se varmasti säätää sen sinulle hyväksi samaan rahaan toisin kuin musakaupat.
- osta sellainen kitara jossa on hubukkerit jos haluat soitella heviä.
-Merkeistä sanoisin sen että ibanez on hinta laatu suhteessa parhaita saimoin ESP:t noiden suurin ero on kaula profiileissa toinen tykkää muhkummasta...

Ja
 
- suhtaudu aina varuksella täällä oleviin kirjoituksin sillä moni kirjoittaja perustaa kirjoituksensa mutu tietoon ja enemmän omiin mielipiteisiin kuin faktaan.
 
Mikä oli todistettavaa.
 
1. Ainakin ne liikeet missä olen itse asioinut ovat säätäneet kitaran kysyttäessä ilmaiseksi takuutyönä - eli jos ei ole homma toiminut niin takaisin ja uusi säätö samaan rahaan.
 
2. Alottelijan on todennäköisesti aika vaikea päätellä eroa humbuckerin ja single coilin välillä - ja tiedoksesi että myös singleillä lähtee hyvää hevisoundia (tosin tämänhän sä jo tiesitkin fiksuna kaverina).
 
3. ESP:illä ja LTD:llä on yhtä paljon yhteistä kuin Epiphonella ja Gibsonilla, tai Squierilla ja Fenderillä. Aloittelijalla tuskin on varaa ESP:iin, tai no miksei olisi, onhan niitä Gibsonin lespojakin aloittelijoilla, mutta ymmärsit varmasti mitä ajoin takaa? Listaan "hyviä merkkejä aloittelijoille" voisi lisätä huoletta myös Epin, Jacksonin, Squierin, Fenderin, Gibsonin ja niin edelleen. Jokaiselta löytyy kitara jonka hinta ei huimaa päätä, mutta soitettavuus on vähintäänkin keskitasoa.

Hanki myös elektroninen viritysmittari ja pidä se kitara vireessä *aina*. korva oppii kuitenkin kuulemaan pikkuhiljaa että milloin se kitara on epävireessä ja jos opettelee soittamaan epävireisellä, niin korvakin oppii "väärin".
 
Tosin jotkut ihmiset kuulevat vireisyyden luonnostaan. Itsekin lukeudun niihin tapauksiin.

Tosin jotkut ihmiset kuulevat vireisyyden luonnostaan. Itsekin lukeudun niihin tapauksiin.
Juu, ja jotkut syntyvät Suomenruotsalaiseen miljonääriperheeseen ja saavat Gibsonin Lespan kun täyttävät 12 vuotta. Muut joutuu valitettavasti näkemään vähän enemmän vaivaa. ;)
 
edit
(ts, absoluuttinen sävelkorva on kuitenkin niin harvinainen että tuo sinunkin puffisi taisi olla enemmän oman egon pönkitystä kuin realistinen lisä tähän keskusteluun. Vaikka itse kuulisitkin sävelet oikein, niin miksi kommentoida viritysmittarin tekstiä kun 95% ei niitä kuule?)

Juu, ja jotkut syntyvät Suomenruotsalaiseen miljonääriperheeseen ja saavat Gibsonin Lespan kun täyttävät 12 vuotta. Muut joutuu valitettavasti näkemään vähän enemmän vaivaa. ;)
 
Noh, itse lähinnä ihmettelen niitä jotka eivät osaa vertailla äänien korkeuksia ja erottaa niitä toisistaan. Sitä luulisi, että kyseessä on melko yksinkertainen asia.

Noh, itse lähinnä ihmettelen niitä jotka eivät osaa vertailla äänien korkeuksia ja erottaa niitä toisistaan. Sitä luulisi, että kyseessä on melko yksinkertainen asia.
 
Niinhän sitä luulisi. ja kyllähän se onkin yksinkertainen asia. Aloittelijan (jota varten tämä viestiketju on perustettu) ei vain ole niin yksinkertaista virittää sitä kitaraa *oikein*. tekniikka ehkä pelaa, osataan ehkä jo vähän ajan päästä se miten sen pitäisi mennä, mutta mistä esim puhdas A vertailuun? -Nojoo, ainahan sitä voi virittää esim Metallican Nothing Elsen mukaan.
 
Se että minä osaan jotain, ei tarkoita että kaikki osaavat. Tämä olisi syytä pitää mielessä - varsinkin aloittelijoiden kanssa keskusteltaessa. Jotkin asiat, jopa ihan yksinkertaiset sellaiset saattavat vaatia oivallusta ennen osaamista. Ja tämä mielessä pitäen olla nostamatta sitä omaa hyvyyttään tarpeettomasti esille, asioista neutraalisti ja kärsivällisesti keskustellen.
 
Eikö?

Niinhän sitä luulisi. ja kyllähän se onkin yksinkertainen asia. Aloittelijan (jota varten tämä viestiketju on perustettu) ei vain ole niin yksinkertaista virittää sitä kitaraa *oikein*. tekniikka ehkä pelaa, osataan ehkä jo vähän ajan päästä se miten sen pitäisi mennä, mutta mistä esim puhdas A vertailuun? -Nojoo, ainahan sitä voi virittää esim Metallican Nothing Elsen mukaan.
 
Se että minä osaan jotain, ei tarkoita että kaikki osaavat. Tämä olisi syytä pitää mielessä - varsinkin aloittelijoiden kanssa keskusteltaessa. Jotkin asiat, jopa ihan yksinkertaiset sellaiset saattavat vaatia oivallusta ennen osaamista. Ja tämä mielessä pitäen olla nostamatta sitä omaa hyvyyttään tarpeettomasti esille, asioista neutraalisti ja kärsivällisesti keskustellen.
 
Eikö?
 
Oikein! Noin yleisesti koko foorumilla tämä ongelma nostaa vähän väliä päätään, kun ei tajuta, ettei toi alottelija ole minä.

Oikein! Noin yleisesti koko foorumilla tämä ongelma nostaa vähän väliä päätään, kun ei tajuta, ettei toi alottelija ole minä.
 
Ja ongelmaa lisää vielä se, että tuhotaan aloittelijoiden suuri alkuinnostus vittuilemalla heti ensimmäiseenkin kysymykseen asiasta kun ollaan olevinaan itse oltu alusta asti ammattilaisia, jota tuskin läheskään kaikki m.netin käyttäjät ovat!

Ja tämä mielessä pitäen olla nostamatta sitä omaa hyvyyttään tarpeettomasti esille
 
Sanoin vain, että jotkut osaavat virittää korvakuulolta eli en usko, että viritysmittari on siinä tapauksessa mikään pakollinen ostos. Anteeksi nyt jos mainostin omaa erinomaisuuttani. Menen nurkkaan häpeämään.

Tämä vahvistin:
 
http://www.dv247.com/invt/47618/
 
Heavymetal soundit ja tuolta sivustolta kun tilaa (on luotettava, itse tilasin tänään VOX AD50VT:n) niin saa melko reilusti halvemmalla kuin Suomesta, vaikka lähetyskulutkin tulevat vielä kaupan päälle. Suosittelen!

Sanoin vain, että jotkut osaavat virittää korvakuulolta eli en usko, että viritysmittari on siinä tapauksessa mikään pakollinen ostos. Anteeksi nyt jos mainostin omaa erinomaisuuttani. Menen nurkkaan häpeämään.
 
Niinpä, ei tuo korvakuulolta virittäminen mitään salatiedettä ole. Usein ainakin itse saan tarkemman tuloksen korvalla kuin mittarilla (riippuu kylläkin mittarista) ja voipi halutessaan ottaa huomioon sävellajin.

Noh, itse lähinnä ihmettelen niitä jotka eivät osaa vertailla äänien korkeuksia ja erottaa niitä toisistaan. Sitä luulisi, että kyseessä on melko yksinkertainen asia.
 
Joo, mutta sehän on eri asia kuin kuulla absoluuttinen sävelkorkeus ilman referenssiääntä. Kuka tahansa normaalikorvainenhan saa helposti kitaran kielet vireeseen KESKENÄÄN, eli kykenee vertaamaan ääniä toisiinsa, mikä tietysti riittää jos yksin soittelee, samoin vähänkin soittanut ihminen kuulee vaikkapa sointuja soittaessaan ovatko kielet keskenään vireessä. Mutta väittäisin että ne jotka kuulevat että onko se A oikeasti 440 Hz vai ei ilman että vertaavat sitä vaikkapa äänirautaan, pianoon, syntikkaan tai muuhun tunnettuun sävelkorkeuteen ovat aika harvassa. Eli vaikka viritysmittari ei aloittelijallekaan ehkä ihan välttämätön ole, kätevä tosin, niin ainakin joku sävelkorkeusreferenssi olisi oltava. Niitä, samoin kuin softaviritysmittareita (esim. AP Tuner) kyllä taitaa löytyä ihan netistäkin, joten ostaa ei tarvitse jos tietokoneen ja äänikortin omistaa.

Jokin musiikkilevy?
 
Niin tai kuuntele lankapuhelimen linja vapaa ääntä.. on kuulemma melko lähellä A:ta.
 
Eli siis nyt sinne viritysmittarikauppaan. Säästyy aikaa ja hermot. Itse aloittaessani viritin kitaraa pianon avulla, mutta ei aloittelijan kannata keskittyä tuollaiseen turhaan näpertämiseen. Kaikesta vähimmällä selviää kun ostaa sen parin kympin mittarin ja keskittyy itse asiaan eli soittamiseen. Totesin tämän noin kahdessa viikossa.

Eipä sillä eri kielten vireellä sinällään ole juuri merkitystä yksin soitellessa, kunhan ovat keskenään vireessä. Aloittelijalle viritysmittari on toisaalta ehdottoman helpottava peli. Varsinkin jos levyjen ym. "kanssa" meinaa skulailla.

Mikäs sen ehanampaa kun kuunnella aloittelevaa bändiä jonka soittajat ovat pättäneet etteivät mitään **tun mittaria tarvi, eikä mitään ***keleen intonaatiota kannata säätää......

näinpä. Ja jos viritysmittarin neula heiluu siinä hujakoilla eikä ota asettuakseen, niin on parempi tehdä vireestä mieluummin aavistuksen ylävireinen kuin alavireinen.
 
(ja ei, nyt en siis puhu sävelaskelista, vaan lähinnä hertseistä...)