Yleistä keskustelua musiikista ›

Pakko minunkin on vastata sellaiseksi hetkeksi baarin musiikkituokion, joka on epäilyttävän hevi-painoitteinen. Sitten on gabberit, rotterdamit, freeformit sun muu mörkömusiikki, mutta niihin törmää harvemmin.

Alkuviikosta ei yleensä musiikkia oikein siedä, eikä kyllä paljon mitään muutakaan ääntä.

Jos luonnossa liikkuu, niin ei auto/myuulla matkalla lähtiessä, itse kohteessa tai tullessa huvita vastaanottaa musiikkia lainkaan. Pääsee paremmin kiinni rauhallisuuteen ja saa sen säilytettyä kun ei pistä kahden minuutin fuusioteemoja täyttämään aivojaan heti kun istuu autoon tai tulee sisälle.
 
Nukahtaessa jonkinlainen puppejazz tai vaihtoehtoisesti Opethin Damnation saavat äijän väsyneeksi hyvinkin nopeasti, mutta ennen syvää unta napit aina repii pois häiritsemästä.
 
Kumma kyllä, joskus kun oli nainen vielä niin köyriessä musiikki ei häirinnyt yhtään; päin vastoin se peitti sopivasti naapurihuoneisiin mahdollisesti kantautuvan äänimaton..

Sillon kun on tosi väsynyt.

"Hiljaisuus kauneinta musiikkia on", kuten Pelle Miljoonakin laulaa.

"Hiljaisuus kauneinta musiikkia on", kuten Tumppi Varonen laulaa.

Jos on kuunnellut liikaa musiikkia, ei jaksa kuunnella musiikkia. Meinaan vaikka 7h automatkalla kuunnellut koko ajan jotain niin eihän sitä paljoa jaksa perillä kuunnella. Tai no jaa, sekin riippuu tietenkin.
 
Kankkusessa ei kans yleensä jaksa, mitä nyt jotain vitutushempeilyjä ehkä.
 
edit. Juu ja tosiaan jos pitää ajatella ei voi musiikkia kuunnella. Sillon keskittyy vain siihen musiikkiin ja muu ajattelu jää.

Saunassa lojumisen jälkeen en jaksa hetkeen kuunnella musiikkia. Myös vaativan ajatustyön aikana musiikki ei pauhaa. Jos ulkona ollessa on hiljaista (yöt yleensä, aamut joskus) kuuntelen mielummin oikein luonnon ääniä.

Kun koulupäivä koostuu enimmäkseen soittotunneista, musiikin kuuntelusta ja omasta harjoittelusta on kämpälle mennessä mukavaa olla tunti-pari ihan hiljaisuudessa tai korkeintaan pitää telkkaria auki taustahälynä.

Mulla ei oo vielä tullu sellasta tilannetta kyllä eteen millon ei ois musiikkia sietänyt. Se on ilmeisesti sen verran tärkeä osa tätä hullunmyllyä. Tietysti hiljaisuus on hyvästä Slayer maratonin tai vastaavan jälkeen, mutta pääosin musiikkia siedän aina.
 
E: Tai no ehkä aamun pikkutunteina umpiunesta herääminen musiikin takia voi aiheuttaa ehkä vähän kiroilua.

-Luonnossa liikkuessa (sis. mm. kalastus yms.)
-Keskittyessäni johonkin muuhun oleelliseen kuin mnet-rölöilyyn.
-Silloin jos soiva musiikki on perin paschaa.

Kun tekee mieli nukkua..

Autossa ollessa, kun Radio Rock on päällä. Siis jumalauta joka kerralla pärähtää soimaan se Volbeatin Radio Girl. Argh.

rakentelin himaan kunnon kuuntelu mestat, mutta jotenkin ei ole ehtinyt pitkään aikaan kuunnella musaa silleen ihan vaan kuuntelun vuoksi. Yövuorossa taas jauhoi mp3 soitin 8h, kun radiosta ei siihen aikaan tule oiken mitään fiksua, silloin tulee oikeestaan kuunneltua eniten musaa.
 
Ennen sitä kuunteli levyjä himassa ja luki tekstejä kansivihkosista. Nyt yleensä musa soi vaan taustamusana, esim pokeria pelaillessa, jolloin siihen ei oikeestaan tu kekityttyä yhtään. Huomenna istun sohvalle, laitan levyn soittimeen ja avaan kepun. Siinä sitten kuunnellaan musaa pitkästä aikaa oikein kunnolla. jea, niin teen!!
 
Niin, paha migreenikohtausta muistuttava pääkipu on tila, jolloin haluaa maata pimeässä hiljaa, silloin ei tee mieli kuunnella yhtää mitään

Keikan jälkeisenä aamuna - aamupäivänä - iltapäivänä. Silloin "maistuu" ehdoton hiljaisuus hyvältä. Ja jotenkin pienetkin äänet tuntuu hirveän kovilta.

Keikan jälkeisenä aamuna - aamupäivänä - iltapäivänä. Silloin "maistuu" ehdoton hiljaisuus hyvältä. Ja jotenkin pienetkin äänet tuntuu hirveän kovilta.
 
Krapulaksi myös kutsutaan :)

Tunnelman mukaan. Illalla kämpillä jotain rauhallisempaa.
Juopotellessa fiilistelen aina "vanhoja" suosikkeja.
 
Normaalisti ei tule juuri muutaman vuoden takaisia lemppareita kuunneltua. Ne on kuunneltu ja on vielä niin paljon hienoa musiikkia jota en ole kuullut.
 
Keikan jälkeen ei yleensä jaksa musaa kuunnella, eikä treenien.

Heräämisen jälkeisen puolen tunnin aikana.

Joskus jos on kuunnellut musiikkia koko päivän niin kaikki alkaa kuulostaa niin puurolta korvissa että on pakko pitää väh. parin tunnin tauko. Ei siinä sen kummempia.
Toinen tapaus on yleensä se, kun on kaverilla ja yrittää jutella tai tehdä jotain jonkun kanssa ja kaveri soittaa jotain, mitä ei ole koskaan kuullut. Jostain syystä sitä ei osaa keskittyä sekä itselle uuteen musiikkiin että johonkin muuhun, vaan ne häiritsevät toisiaan. Tykkään itse aina kuunnella uudet levyt ja bändit täysin yksin, omistautuen pelkästään siihen musiikin kuunteluun ja sen lisäksi korkeintaan hyvän asennon hakemiseen.