Aloittelijat ›

Hei Pelimannit!
Olen itse harrastanut pianonsoittoa jo jonkun vuoden. Kysymys kuuluu:
Kun säestätte laulajaa, ettehän te silloin soita melodiaa, vaan..
Kun katsoo nuotteja, niistä puuttuu monestakin ns "svengi".
Soinnut tunnen, mutta miten neuvoisitte niitä käyttämään, säestäessänne laulajaa, niin että hyvä "meininki" syntyy ja biisi svengaa..
 
Minä olen kyllä pääasiassa kitaristi-laulaja, mutta pianolla säestäessäni soitan oikealla kädellä sointuja ja vasemmalla kädellä usein biisin bassolinjoja... Tämä lienee yksi mahdollinen tapa. Muut kertokoot lisää.

Kun katsoo nuotteja, niistä puuttuu monestakin ns "svengi".
 
Joo, niinhän se taitaa olla. Nuoteissa on usein vain tahtilaji merkittynä ja sitten niitä nuotteja peräkkäin. Joskus on tietysti ohjeita, että miten pitää soittaa ... 4/4 saattaa olla rokki, humppa tai marssi....
 
Kyllä se, miten paperille merkitty musiikki muutuu ääneksi, on nimenomaan soittajasta ja soittajan tyylitajusta kiinni, ... mikä on oikeastaan ihan hyvä asia.
 
Mikäpä siinä kuin kokeilemaan: Samaa piisiä vähän eri tyylisesti ja eri painotuksilla, jos vaikka saat jostain koneesta erityyppistyä rytmiä tastalle, niin tulee mielikuvia.
 
-- Ja sitten (tämä on erityisen tärkeää) kappaleen rakenne olis osattava hahmottaa sinn soittamiseen: Pääsäkeistön voi soittaa vähän eritavalla kuin kertosäkeen. Onko säkeiden välissä taukoja ja etuiskuja, joilla laitetaan uusi lause "käyntiin"? (Jos ei ole merkitty, niin kokeile!)

Nuotit pitäis olla popmusassa enemmänkin sävelkorkeutta varten opasteena, kuin sitä rytmiä/svengiä varten.
 
Tärkeintä säestyksessä on se, että bassosävel soi (useimmiten vasurin pikkurilli ja melko matalalta se nuotti. mua harmittaa kun monet alottelijat pelkää matalia säveliä), mutta voihan sitä monella kuviolla tai arpeggiolla soittaa vaikka soinnun säveliä ja itse kyllä usein soitan oikean käden reunimmaisilla sormilla itse melodiaa (ja ainakin peukulla/etusormella soinnun säveliä), koska jos soitan melodiaa, niin silloin vokalistin on helpompi saada siitä melodiasta kiinni.
 
Jos haluaa "kompata", niin voi ajatella tyylin mukaan vaikka rumpusettiä. Popissa usein bassorumpu (matala bassosävel) lyö 4/4 tahdin ekalla ja kolmannella iskulla ja virveli tokalla ja neljännellä (korkeampia soinnun säveliä). Rauhallisemmassa musassa kovin isku on usein tahdin eka isku.

Nuotit pitäis olla popmusassa enemmänkin sävelkorkeutta varten opasteena, kuin sitä rytmiä/svengiä varten.
 
Tärkeintä säestyksessä on se, että bassosävel soi (useimmiten vasurin pikkurilli ja melko matalalta se nuotti. mua harmittaa kun monet alottelijat pelkää matalia säveliä), mutta voihan sitä monella kuviolla tai arpeggiolla soittaa vaikka soinnun säveliä ja itse kyllä usein soitan oikean käden reunimmaisilla sormilla itse melodiaa (ja ainakin peukulla/etusormella soinnun säveliä), koska jos soitan melodiaa, niin silloin vokalistin on helpompi saada siitä melodiasta kiinni.
 
En väitä, etteikö tuokin voisi olla yksi tapa. Vertailukohtana kysyttäköön, että monessako biisissä joku soitin soittaa jatkuvasti melodiaa laulun takana? Lähtökohta on se, että laulajan täytyy osata se melodia ilman apuja.
Treenaaminen on tietenkin asia erikseen.

En väitä, etteikö tuokin voisi olla yksi tapa. Vertailukohtana kysyttäköön, että monessako biisissä joku soitin soittaa jatkuvasti melodiaa laulun takana? Lähtökohta on se, että laulajan täytyy osata se melodia ilman apuja.
Treenaaminen on tietenkin asia erikseen.
 
Ymmärsinköhän tuon kysymyksen nyt oikein... Siis kai mä nyt vähän kapeamielisesti kirjoitin tuon :P Kunnon studioäänitteissä ja harjoitelluissa esityksissä yleensä vain solisti/kuoro laulaa sitä laulumelodiaa ja piano vetää vaan soinnun mukaan jotain kuviota tai arpeggiota eikä soita sitä laulumelodiaa.
Mutta mitä itse oon päässyt nuorena harrastelijana säestämään joillain ripareilla niitä riparilauluja tai koulun juhlissa vaikka yhteislaulua, niin aina oon joko omasta tai opettajan tahdosta sitä melodiaakin soittanut. Laulajat saa helpommin kiinni melodiasta ja kuulee virheensä helpommin.

Ymmärsinköhän tuon kysymyksen nyt oikein... Siis kai mä nyt vähän kapeamielisesti kirjoitin tuon :P Kunnon studioäänitteissä ja harjoitelluissa esityksissä yleensä vain solisti/kuoro laulaa sitä laulumelodiaa ja piano vetää vaan soinnun mukaan jotain kuviota tai arpeggiota eikä soita sitä laulumelodiaa.
Mutta mitä itse oon päässyt nuorena harrastelijana säestämään joillain ripareilla niitä riparilauluja tai koulun juhlissa vaikka yhteislaulua, niin aina oon joko omasta tai opettajan tahdosta sitä melodiaakin soittanut. Laulajat saa helpommin kiinni melodiasta ja kuulee virheensä helpommin.
 
Olet aivan oikeassa. On paljon tilanteita, joissa on pakko soittaa laulumelodiaa.
 
Ymmärsin vain aloittajan kysymyksestä, että haettiin svengaavaa soittotyyliä sellaisiin tilanteisiin, joissa laulaja tietää mitä tekee.

Hei Pelimannit!
Olen itse harrastanut pianonsoittoa jo jonkun vuoden. Kysymys kuuluu:
Kun säestätte laulajaa, ettehän te silloin soita melodiaa, vaan..
Kun katsoo nuotteja, niistä puuttuu monestakin ns "svengi".
Soinnut tunnen, mutta miten neuvoisitte niitä käyttämään, säestäessänne laulajaa, niin että hyvä "meininki" syntyy ja biisi svengaa..
 
Kannattaiskohan tutustua johonkin vapaan säestyksen opukseen? Esim Varpaman Jassen "Vapaa säestys ja improvisointi" on aika helposti lähestyttävä.

Jos sellaista laulajaa säestää, joka osaa piisin, ei saa soittaa melodiaa, jotta antaa laulajalle tilaa tulkintaan.

Jos sellaista laulajaa säestää, joka osaa piisin, ei saa soittaa melodiaa, jotta antaa laulajalle tilaa tulkintaan.
 
Aivan! Ja jos soittaa bändissä niin ei välttämättä kannata tapailla bassolinjaakaan.
 
nimi.m. "saako toisen tontille rakentaa"

Aivan! Ja jos soittaa bändissä niin ei välttämättä kannata tapailla bassolinjaakaan.
 
nimi.m. "saako toisen tontille rakentaa"
 
Nimimerkki "Ei saa rakentaa tietenkään" sanoo: Kyse oli lalulajan säestämisestä:)
 
Mutta mitäpä väliä sillä, koska aloittaja tuskin enää kommentoi asiaan yhtään mitään...