Kitarat: soittaminen ›

pitäisi ensi tunnille saada soittoon hieman ns. groovia eli elävyyttä.
 
Osaatko nuottien aika-arvoja? Ota joitain lastenlaulukirjoja ja soita komppia niiden nuottien aika-arvojen mukaan. Minä harjoittelin näin, ja toimii. Mutta aikaahan siihen menee, toki...
 
E: En vissiin vastannut kysymykseesi??

Kitaransoiton opettajan kanssa olen treenannut perus sointukomppausta esim 4/4 tahtiin ihan esim. C, D, G, E, A duureista ja nyt pitäisi ensi tunnille saada soittoon hieman ns. groovia eli elävyyttä.
 
Tähän asti kuulostaa ihan hyvälle.
 
Opettaja mainitsi että pitäisi saada aksentti kolmos tahdille eli virvelin iskulle, joten miten tämä tehdään?
 
Sanoiko ihan varmasti näin? Ei missään nimessä kolmos TAHDILLE vaan iskulle. Sitä paitsi tuollaisessa perus 4/4:ssa virvelin iskut tulee tahdin 2 ja 4 iskuille, eli se "peruskomppi" aksentoidaan: yy KAA koo NEE. (Tämä on muuten yksi syy, miksi en pysty katsomaan suomalaisia musaohjelmia tyyliin Tartu Mikkiin yms, koska yleisö taputtaa tahtia YY kaa KOO nee. Suomalaiset ovat maailman epäsvengaavin kansa aina aika-ajoin)
 
Olen yrittänyt soittaa ensimmäiset kaksi tahtia hieman enemmän bassoa korostaen ja kolmostahdille hieman räväkämpi isku ja neljäs taas ihan perussointu.
 
Yritys on ihan oikeaan suuntaan vaikka nuo termit on vähän hakusessa. Kokeile aluksi vaikka niin, että soitat kaikki iskut dempattuihin kieliin. Eli kaikki iskut tulee alaspäin. Nyt soitat siis 1/4 iskuja, joita tulee tahtiin neljä kappaletta, tietenkin. Laske samalla kun soitat: yy kaa koo nee. Kun tämä menee luontevasti, niin soita myös ne iskut joilla plektra tulee ylöspäin. Nyt soitat 1/8 iskuja. Nyt on tärkeää, että sulla pysyy perustempo koko ajan oikeassa kädessä. Nyt laske (vaikka ääneen) yk-si kak-si kol-ne nel-jä kun soitat. Aina ekalla tavulla lyöt alaspäin ja tokalla ylös.
 
Kokeile sitten vaikka näin tuon äskeisen laskemisidean mukaan:
yy KAA kol-me NEE...
 
Nyt nämä 1:lle ja 3:lle tulevat iskut voi olla hyvin hiljaisia ja 2:lle ja 4:lle tulevat kovempia.
 
Samalla idealla vaikka näin
yk-si KAA kol-me NEE
yk-si KAA kol-me nel-JÄ
yk-si KAK-si kol-me NEL-jä
jne
 
Tämä ei kuitenkaan oikein kuulosta hyvältä vaan jotenkin mekaaniselta suorittamiselta, soittokokemuksellani on kuitenkin osansa tähän.
 
Tämä on aika pitkälti vastaus tuohon sun pulmaan.
 
Voisiko joku selittää hieman mitä tehdä tai jos löytyy joku hyvä biisi tai video josta voisi ottaa mallia niin mahtava homma.
 
Toivottavasti tästä oli jotain hyötyä. Kannattaa keskustella opettajan kanssa siitä rytmiikasta,ettei jää vääriä käsityksiä.
 
EDIT:
 
Ai niin, harjoittele aina metronomin kanssa, jos vaan mahdollista.

Tähän asti kuulostaa ihan hyvälle.
 

 
Sanoiko ihan varmasti näin? Ei missään nimessä kolmos TAHDILLE vaan iskulle. Sitä paitsi tuollaisessa perus 4/4:ssa virvelin iskut tulee tahdin 2 ja 4 iskuille, eli se "peruskomppi" aksentoidaan: yy KAA koo NEE. (Tämä on muuten yksi syy, miksi en pysty katsomaan suomalaisia musaohjelmia tyyliin Tartu Mikkiin yms, koska yleisö taputtaa tahtia YY kaa KOO nee. Suomalaiset ovat maailman epäsvengaavin kansa aina aika-ajoin)
 

 
Yritys on ihan oikeaan suuntaan vaikka nuo termit on vähän hakusessa. Kokeile aluksi vaikka niin, että soitat vaan ne 2 ja 4 iskut, siis ... KAA ... NEE, että ne löytyy luontevasti.
 
Kokeile sitten vaikka näin:
yy KAA kol-me NEE... Kaikki muut iskut on yhtä pitkiä paitsi tuossa iskussa "kol-me". Lyö alaspäin (samanmittaisina), eli yy KAA kol- NEE iskut ja se -me ylöspäin. Toisinsanoen 1, 2, ja 4 on 1/4 mittaisia iskuja ja tahdin kolmannelle iskulle tulee kaksi 1/8 iskua (siitä tämä kol-me). Nyt nämä 1:lle ja 3:lle tulevat iskut voi olla hyvin hiljaisia ja 2:lle ja 4:lle tulevat kovempia.
 
Samalla idealla vaikka näin
yk-si KAA kol-me NEE
yk-si KAA kol-me nel-JÄ
yk-si KAK-si kol-me NEL-jä
jne
 

 
Tämä on aika pitkälti vastaus tuohon sun pulmaan.
 

 
Toivottavasti tästä oli jotain hyötyä. Kannattaa keskustella opettajan kanssa siitä rytmiikasta,ettei jää vääriä käsityksiä.
 
EDIT:
 
Ai niin, harjoittele aina metronomin kanssa, jos vaan mahdollista.
 

 
Hyvä hyvä. tämä oli juuri sitä mitä hain ja termit tosiaan sekoilee, mutta ei anneta sen nyt tässä häiritä. Soitonopettaja opetti kyllä ihan oikein, mutta itse tässä vain sekoitan asiat pienessä päässäni.
 
Lähdempä tästä treenailemaan.
 
Kiitos selvennyksestä.

Käyttääkö kukaan transcribe! ohjelmaa? Auttaako se jos opettelee soittamaan biisejä korvan avulla?

Mitä meinaa "blue note", elikkä sininen nuotti? Liittyy bluesiin, kait...
 
Tuo edellinen vastaus, "e:stä soitettaessa ylennetty a", menee asian vierestä.
Musta blue note on nuotti joka on (e:stä soitettaessa) g:n ja gissin välissä. Pianistit ei pyty taivuttamaan ja tekee trillin usein, kitaralla voi tehdä saman, siis kahden vierekkäisen sävelen nopea vuorottelu näppäämättä välillä. Kuulen sen soundin bluesissa lisäksi a:n ja ylennetyn a:n välissä, Bb:n ja h:n välissä (trillit tai taivutus kolmannella kielellä) ja cis:n ja d:n välissä. Ei sitä opi kuin kuuntelemalla ja kokeilemalla.
 
Mikrointervallien musikaalista käyttöä tämä lienee.
Jos nuo äänet purkaa johonkin sointusäveleen ovat kaikki tyytyväisiä kuulemaansa.

^"Blues-molli poikkeaa pentatonisesta mollista siten, että siinä on "sininen sävel" (vrt. blue note), eli tritonus (tritonus tunnettiin aiemmin nimellä diabolus in musica l. paholaisen sävel sen voimakkaan dissonanssin eli riitasoinnun takia). Tritonus on kvartin ja kvintin välissä oleva kromaattinen sävel, joka mahdollistaa epätoivoisen kuuloisia jännitteitä."

Bb ja h
 
Eikös Bb ole kahesti alennettu H, kun kerta näin suomessa ollaan.. H on se normi ja B on alennettu H. Bb on sitte kaks alennusta eli se on jo A? Ymmärsinkö nyt oikein? Eli periaatteessa kertomuksesi mukaan sen blue noten pitäis olla alennettu H, joka ei sitte passaa muuhun sun kertomaas...
 
E: Anteeksi. ;)

E: tupla basarit

^"Blues-molli poikkeaa pentatonisesta mollista siten, että siinä on "sininen sävel" (vrt. blue note), eli tritonus (tritonus tunnettiin aiemmin nimellä diabolus in musica l. paholaisen sävel sen voimakkaan dissonanssin eli riitasoinnun takia). Tritonus on kvartin ja kvintin välissä oleva kromaattinen sävel, joka mahdollistaa epätoivoisen kuuloisia jännitteitä."
 
Aika lähellä
 
Meillähän on Eurooppalaisessa musiikissa käytössä perinteisesti kaksi tonaliteettia, duuri ja molli. Eli kappaleet menee joko duurissa tai mollissa (jätetään Schönberg aivoituksineen rauhaan, niin hienoja kun ne jutut onkin). Näiden lisäksi on olemassa blues-tonaliteetti, joka sattuu vähän näiden edellisten välimaastoon.
 
Blues-tonaliteetti pohjaa länsiafrikkalaisiin pentatonisiin asteikkoihin, joiden vire poikkeaa länsimaisista asteikoista. Kun sitten yritettiin imitoida puuttuvia ääniä, eli terssiä & septimiä, niin ne kuulostivat olevan likipitäen suuren/pienen terssin ja septimin välissä. Sitten kun melodioita alettiin kirjoittaa muistiin tällä länsimaisella notaatiokonstilla, päädyttiin blues-asteikkoon, jossa (duuriskaalaan verrattuna) kolmas, seitsemäs ja joskus viides ääni olivat puoli sävelaskelta alennettuja.
 
Sitten ne blue-notes. Alun perinhän melodiat laulettiin. Terssi, kvintti ja seiska (niin kuin eurooppalainen ne ymmärtää) saivat erityiskohtelun kun niiden virettä vähän taivuteltiin. Tästä mä olen kuullut termin field cry. Sieltä nämä blue-notes, eli äänet jostain pieni/suuri terssi, vähennetty kvintti/kvintti ja pieni/suuri septimi väliltä siirtyivät ensin puhaltimiin ja jousisoittimiin joilla imitoitiin laulajia. Sitten joskus myöhemmin kitaristien iloksi. Ja vielä myöhemmin tänne meidän ihmeteltäviksi.
 
Pieni terssi on vähän sen länsimaisen pitchin yläpuolella, se tritonus on vähän sen länsimaisen pitchin jommallakummalla puolella, seiskakin kanssa vähän yli
 
Niin kuin eräällä kitaratunnilla joskus poikasena opettajani keskeytti soittoni ja sanoi pienen hiljaisuuden jälkeen: "Dont play that f***ing minor third. Bend it to the blue note if you want it to sound right." Paras opetus bluesin soitosta, jonka olen koskaan saanut.
 
Olkoon tämä sitten hiusten halkomista, mutta #4 ei ole mun mielestä blue note, mutta b5 on jo aika lähellä. Olkoonkin, että ne on enharmonisesti sama ääni.
 
B ja H ja Bb
 
Mulle tuo H on jotenkin kummallinen... (Olen opetellut teorian ja pitkälti soittamisen "amerikaksi"). Tämä on kai alun perin lähtöisin kirjoitus- tai tulkintavirheestä koko H. Muistan jostain kuulleeni, että se H juontaa kauan sitten tapahtuneeseen palautusmerkin tulkintavirheeseen. Oikaiskaa tai vahvistakaa joku jos tiedätte varmaksi.

.. H on se normi ja B on alennettu H. Bb on sitte kaks alennusta eli se on jo A? Ymmärsinkö nyt oikein? Eli periaatteessa kertomuksesi mukaan sen blue noten pitäis olla alennettu H, joka ei sitte passaa muuhun sun kertomaas...
 
Kevyen musiikin vakiintuneessa käytännössä B ja H on sama nuotti, tarkoittaa samaa asiaa. Bb:ssä on yksi alennusmerkki. Selkeintä on käyttää vain B:tä.
 
"Blue notes" nuottien soittoa löytyy kuunneltavaksi vaivatta bluesista ja mustien jazzista, mutta voisi erikseen mainita Muddy Watersin putkellasoittamisen ja laulun, Lightnin Hopkinsin trillien käytön, ja BB King ja T-Bone Walker. Ja onhan SRV tietysti. Jos haluaa että se oikein erottuu soittaessa voi kokeilla soittaa ihan puhtailla tasavireäänillä soolon ja siihen sopivaan kohtaan vaikka yhden sellaisen, paras viimeistellä se fraasi hyvin että kuulostaa tarkoitetulta eikä vahingolta. Nämä yllä ovat mun omia käsityksiä, - mistä ne siniset sävelet tulee, mikä on taustahistoria ja teoreettinen selitys, ei ehkä ole ihan "pikakysymys".

Kevyen musiikin vakiintuneessa käytännössä B ja H on sama nuotti, tarkoittaa samaa asiaa. Bb:ssä on yksi alennusmerkki. Selkeintä on käyttää vain B:tä.
 
Jees. Tiesin tämän, mutta klasariakin soittavana tulin vain pätemään.. :D Tosin kyllä jotkut suomalaiset myös kevyen musiikin ihmiset käyttävät H:ta ja B:tä. Mutta ite kans käytän B:tä ja Bb:tä. H on musta lammas. ;)

Elikkäs etsisin jotain hyviä tarkkuusharjoituksia. Tarkoitan tällä plektran osumista oikeisiin kieliin, ylimääräisten äänien vähenemistä eli tämmöistä puhtautta ja tarkkuutta soittoon. Vai auttaako vain uusien (ja vanhojen) biisien opettelu asiaan?

Elikkäs etsisin jotain hyviä tarkkuusharjoituksia. Tarkoitan tällä plektran osumista oikeisiin kieliin, ylimääräisten äänien vähenemistä eli tämmöistä puhtautta ja tarkkuutta soittoon. Vai auttaako vain uusien (ja vanhojen) biisien opettelu asiaan?
 
Yksinkertainen resepti: Metronomi ja tarpeeksi hidas tempo. Sellaisia asioitahan on mukava treenata, joita jo osaa (omakohtainen havainto), mutta jos meinaa kehittyä, täytyy kiinnittää huomiota harjoittelussa niihin jotka oikeesti kaipaa harjoitusta: Mikä ei mene, miksi ei mene, mitä voisi tehdä toisin että menis. Jos joku tekniikka ei toimi, pitää miettiä onko se oikea tekniikka. Mahdottoman yrittäminen on joissain asioissa ihailtavaa, mutta kitaran kanssa aikalailla turhaa. Tämän arviointiin tarvitaan hyvä opettaja.
 
Yksi juttu kannattaa muistaa: soittaminen ei koostu niistä asioista joita ei osaa, vaan just niistä toisista. Aina silloin tällöin on hyvä pohtia, mikä omassa soitossa on hyvää. Ja olla estottoman tyytyväinen siitä.

Yksinkertainen resepti:
 
Helkutin hyvä resepti! Noin me kokeneemmat autetaan näitä uusia lajin parissa. Ihailtavaa. +

Elikkäs etsisin jotain hyviä tarkkuusharjoituksia. Tarkoitan tällä plektran osumista oikeisiin kieliin, ylimääräisten äänien vähenemistä eli tämmöistä puhtautta ja tarkkuutta soittoon.
 
Mun edellinen vastaus oli vähän yleisluontoinen, mutta otetaan tähän pari sellaista joista on itselleni ollut hyötyä:
 
Komppaamista mä olen harjoitellut erilaisilla strumming-patterneilla ensin dempattuihin kieliin, että saa oikean käden rennoksi. Ideana on lyödä kieliä tarpeeksi isolla liikkeellä, jotta kaikkiin kieliin "osuu" (stratossa hyvä "tähtäyspiste" alaslyönnissä on esim keskimikin tonepotikka). Näihin löytyy esimerkkejä kirjoista & netistä kun pistää hauksi "strumming pattern exercises".
 
Ideana tässä on pitää oikeassa kädessä tasainen liike (alas-ylös) niin, että tahdin iskuille tulevat lyönnit kompissa tulevat alaspäin lyönnillä ja synkoopit ylös. Laske 4/4 tahdin iskut soittaessa harjoitellessa ääneen, ja jokaisen iskun ekalla tavulla lyöt alas ja tokalla ylös: yk-si, kak-si jne. Ei tee pahaa vaikka jokaisen komppitreenin aluksi vatkaa vähän aikaa tätä (dempattuihin kieliin). Nämä kun menee 1/8 iskuilla, niin sitten treenaamaan 1/16 osilla. Tärkeää on pitää oikea käsi rentona olkapäästä ranteeseen asti.
 
Se, kuinka sitten komppi saadaan elämään vasemman käden demppauksilla on oma juttunsa. Ihan lyhyesti en osaa sitä selittää. Vaikea se ei ole.
 
No sitten melodian soitto, tai soolon, ihan miten vaan.
Siihen, kuinka "syvällä" ja missä kulmassa plektra osuu kieliin, ei ole olemassa "oikeaa" tapaa. Itsellä nämä vaihtelee paljonkin tilanteen mukaan. Hyvä lähtökohta voisi olla kuitenkin se, että plektra on samansuuntainen kielen kanssa ja ei mahdottoman syvällä (tarkkaa mittaa ei ole olemassakaan). Nyt sitten vaan kesittyy siihen, että jokainen ääni soi puhtaasti. Tietysti taas käsi pitää muistaa pitää rentona. (Hyvä konsti on aina välillä treenatessa keskeyttää soittaminen ja tietoisesti laskea olkapäitä alas.)
 
Säröillä soittaessa täytyy sitten kiinnittää huomio kahteen asiaan: plektrakäden kämmensyrjä ei saa hinkata kieliä, ja että vain yksi ääni soi kerrallaan. Ja miksikö näin? Dempatuillakin kielillä kaikki ylimääräiset kahinat kuulostaa pahalta, ja jos soitettavan äänen kaverina soi joku ylimääräinen ääni, voi se intervalli kuulostaa todella huonolta. Tuo eka on helppo ottaa haltuun, tuo jälkimmäinen vaati joskus ainakin itselläni jonkin verran harjoittelua.
 
Vai auttaako vain uusien (ja vanhojen) biisien opettelu asiaan?
 
Sanotaan niin, että treenaaminen yleensä auttaa asiaan. Muista metronomi.

Miten saan kitaran Eb vireeseen? En omista cromaattista viritintä.

Miten saan kitaran Eb vireeseen? En omista cromaattista viritintä.
 
Viritä kitara normaalisti, mutta avoimen kielen sijasta paina jokaista kieltä ensimmäisestä nauhavälistä.

Fingerpickingharjoitteita kiitos :)
 
Linkkejä ja tabuja, mistä saa?

Kopsaan tännekin saman kysymyksen kun en tiedä mihin alueeseen oikein kuuluu....
 
Elikkäs tämmöinen kysymys..toivottavasti tuli oikeaan paikkaan.
Miten kohdassa 3.14 kuultava "tilu" kulkee?

http://www.youtube.com/watch?v=szK-3s7OUFQ

Siis sahaako Sambora suoraan pentatonista lun en saa blokattua.
Kuulostaa jotenkin erilaiselta..onko joku moodi vai mikäseoli kyseessä??
Käyttääkö Hammer-onia ym ym...
Sen verran sain itse selville, että biisi on A-sävellajissa, mutta videolla Ab:na.
Elikkäs A-molli pentatonisen toinen perusasema(alennettuna) ja siitä jostain matkalta vaan nopeasti soittaen vai miten?

Ei kuulosta mahdottomalta opetella vrt. pitkät sivuttain juoksevat tilut.
Tämä olis eka nopeampi juoksutus jota alkaisin opettelemaan,
joten apu on tarpeen ja kiitos jo etukäteen!