Aloittelijat ›

Tarkoituksena olisi laajentaa sointu tuntemusta. Ongelma onkin, etten tiedä, että mistä lähteä liikkeelle. Onko jotain sivua missä kerrottaisiin, että missä järjestyksessä sointuja kannattaisi lähteä harjoittelemaan?
 
Niin, tarkoitus oli opetella niitä ihan tervettä järkeä käyttäen.

Tarkoituksena olisi laajentaa sointu tuntemusta. Ongelma onkin, etten tiedä, että mistä lähteä liikkeelle. Onko jotain sivua missä kerrottaisiin, että missä järjestyksessä sointuja kannattaisi lähteä harjoittelemaan?
 
Pelkkiä sormituksia on turhaa opetella miljoonaa.
 
Opettele ensin miten soinnut muodostetaan eli mitä ääniä ne sisältävät. Sitten opettele mihin mitäkin käytetään ja miten.
 
Sen jälkeen voit tsekata taulukoista aina tarvittavat otteet, tai rakentaa ne itse.
 
Ensin tietty opettelet duuri- ja mollisoinnut. Siihen lisäksi molliseiska, duuriseiska ja maj7.
Sus4, sus2 vähennetty ja ylinouseva ois sit ehkä seuraavat.
Siitä sit laajentamaan 6, 9, maj9, 11 jne...
 
Ikuinen rojekti tietty, mut pikkuhiljaa.

Tuli joskus itse pähkäiltyä ja opeteltua jotain juttuja näin:
 
Vaikkapa G-duuri 3. nauhalta, mutta unohdetaan nyt barré pois ja sormitetaan:
 
E|---|---|---|---|---|---
B|---|---|-2-|---|---|---
G|---|---|---|-3-|---|---
D|---|---|---|---|-4-|---
A|---|---|---|---|---|---
E|---|---|-1-|---|---|---
 
Meiniki olis, että vain painetet äänet soivat, muut dempataan. Sitten
Gmaj7:
 
E|---|---|---|---|---|---
B|---|---|-2-|---|---|---
G|---|---|---|-4-|---|---
D|---|---|---|-3-|---|---
A|---|---|---|---|---|---
E|---|---|-1-|---|---|---
 
Seuraavaksi G7
E|---|---|---|---|---|---
B|---|---|-3-|---|---|---
G|---|---|---|-4-|---|---
D|---|---|-2-|---|---|---
A|---|---|---|---|---|---
E|---|---|-1-|---|---|---
 
Sitten G6
E|---|---|---|---|---|---
B|---|---|-3-|---|---|---
G|---|---|---|-4-|---|---
D|---|-1-|---|---|---|---
A|---|---|---|---|---|---
E|---|---|-2-|---|---|---
 
...Ja sama homma takaisin, siis G6, G7, Gmaj7, G
Seuraavasi voisi kokeilla samaa juttua molleilla, eli Gm, Gmmaj7, Gm7, Gm6
Seuraavaksi vaikkapa sisäkielisettillä (A,D,G,B) vaikkapa
C duuri
E|---|---|---|---|---|---
B|---|---|---|---|-4-|---
G|---|---|---|---|-3-|---
D|---|---|---|---|-2-|---
A|---|---|-1-|---|---|---
E|---|---|---|---|---|---
 
Cmaj7
E|---|---|---|---|---|---
B|---|---|---|---|-4-|---
G|---|---|---|-2-|---|---
D|---|---|---|---|-3-|---
A|---|---|-1-|---|---|---
E|---|---|---|---|---|---
 
C7
E|---|---|---|---|---|---
B|---|---|---|---|-4-|---
G|---|---|-1-|---|---|---
D|---|---|---|---|-3-|---
A|---|---|-1-|---|---|---
E|---|---|---|---|---|---
 
C6
E|---|---|---|---|---|---
B|---|---|---|---|-4-|---
G|---|-1-|---|---|---|---
D|---|---|---|---|-3-|---
A|---|---|-2-|---|---|---
E|---|---|---|---|---|---
 
ja taas sama homma takaisinpäin ja sama mollissa.
 
Tietysti nämä pitää ajaa läpi kaikilla mahdollisilla perusäänillä.
 
Tämän homman ideana on saada sormet "elämään omaa elämäänsä". Toinen poinntti tässä on se, että opitaan näkemään sointuäänet, alkajaisiksi maj7, 7 ja 6. Aika pian oppii hahmottamaan muutkin intervallit perusääneen nähden.
 
Mutta kyllä tässäkin varmaan pätee se, että kannattaa osata eikä vaan muistaa. Kannattaa opetella duuriasteikot yhteen asemaan niin, että perusääni on joko 5. tai 6. kielellä. Sen lisäksi, että opettelee äänet, kannattaa ajatella äänet asteikon järjestyslukuna. Soinnut kun tupaavat rakentumaan (duuri)asteikon parittomille äänille. Siis:
Duuri: 1,3,5
Maj7: 1,3,5,7
7: 1,3,5,b7
9: 1,3,5,b7,9 (joista 5 jätetään tavallisesti pois)
jne, jne...
Sitten näitä ääniä pitäisi hakea eri kieliseteiltä - samaan tapaan kuin noissa esimerkeissä ylempänä - ja ripotella eri järjestyksin eli tehdä erilaisia käännöksiä niistä. Nämä oppii vain opettelemalla ja soittamalla ja kokeilemalla. Ei ole pahtteeksi jos vaikka muutaman tunnin ottaisi, niin muutama mutka saattaisi oieta.
 
Vaikuttaa pässiäksiisiltä, ja joskus se onkin sitä. Mutta kannattaa.

Tarkoituksena olisi laajentaa sointu tuntemusta. Ongelma onkin, etten tiedä, että mistä lähteä liikkeelle. Onko jotain sivua missä kerrottaisiin, että missä järjestyksessä sointuja kannattaisi lähteä harjoittelemaan?
 
Niin, tarkoitus oli opetella niitä ihan tervettä järkeä käyttäen.
 
Oisko tyhmä idis että opettelisit sointuja siinä järjestyksessä kun sun mielimusassa uusia sointuja tulee vastaan?

Opettele se sointuteoria. Ei se ole kovin vaikeata, jos duuriskaalan osaa (2+2+1+2+2+2+1=12). Mä olen siitä yrittänyt jorista muutamassa viestissä täällä: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=62355&o=20

Oisko tyhmä idis että opettelisit sointuja siinä järjestyksessä kun sun mielimusassa uusia sointuja tulee vastaan?
 
Niinpä, itte opettelin noin ja lisäksi ihan vaan rämpyttämällä jotain koulun musakirjoja tai muita vastaavia (nuorten veisukirja, laululupa, kultainen laulukirja...) läpi. Aika monessa on ne yleisimmät peruskaurat ekaksi ja sitten pikkuhiljaa alkaa niitä vaikeampia tulla mukaan tipotellen. Toivelaulukirjoja ja vastaaviahan voi kans rämpytellä läpi mut niissä saattaa olla vaikeita sävellajeja ja otteita koska ne on tehty sillä idealla että soinnut jo osataan. Jos kitarasta kyse niin helpointa opetella ensin avosoinnut, sitten vasta barret. Ja tietty semmonen vois olla aika kätsä et harjottelee niitä yleisimpiä sointukulkuja (I-V-I, I-IV-V-I, I-VI-IV-V, I-II-V-I...) eri sävellajeista.

Niinpä, itte opettelin noin ja lisäksi ihan vaan rämpyttämällä jotain koulun musakirjoja tai muita vastaavia (nuorten veisukirja, laululupa, kultainen laulukirja...) läpi. Aika monessa on ne yleisimmät peruskaurat ekaksi ja sitten pikkuhiljaa alkaa niitä vaikeampia tulla mukaan tipotellen. Toivelaulukirjoja ja vastaaviahan voi kans rämpytellä läpi mut niissä saattaa olla vaikeita sävellajeja ja otteita koska ne on tehty sillä idealla että soinnut jo osataan. Jos kitarasta kyse niin helpointa opetella ensin avosoinnut, sitten vasta barret. Ja tietty semmonen vois olla aika kätsä et harjottelee niitä yleisimpiä sointukulkuja (I-V-I, I-IV-V-I, I-VI-IV-V, I-II-V-I...) eri sävellajeista.
 
Just peruskiertojen haltsaaminen on tärkeetä. Samoin niiden hahmottaminen eli siis korvakuulolta niiden löytäminen. Aina ei oo sitä 17kpl toivelaulukirja-asrkistoa messissä ;)
 
Toivelaulukirjoissa on se hyvä puoli, et soinnut on usein vähän monimutkasempia kuin duuri molli ja seiska sekä sävellajit on ufompia kuin C, G, A tai D. Saattaa olla huonokin puoli, mut vähän pidemmälle mentäessä hyvä.
 
Toivelaulukirjojen piisien "helpottaminen" on myös kehittävää. Eli poimii ne olennaiset soinnut sieltä, joilla pärjää. Jokaista dimiä ei tarvii soittaa...
Samoin sävellakien helpottaminen on kehittävää transponointireeniä. Bbstä menevän piisin voi hyvin vetää Asta ja Ebstä menevän Dstä. Isommatkin tranposet tosin käy taidon kehittyessä.
Just toi mutkien suoristelu on tosi hyvä taito. Itellä kitaran kanssa taidot on melko puutteelliset, mut väitän pystyväni uiskentelemaan minkä tahansa piisin (lukuunottamatta hurjimpia jazzhäröilyjä) mukana soittaen sieltä sen olennaisen ilman turhia krumeluureja.
 
EDIT: toivelaulukirjojen sovitukset eivät siis ole hyviä sen takia, että niissä voi sit fuskata, vaan fuskata voi ennenku osaa ne dimit ja ysit sieltä ottaa...

Tuli joskus itse pähkäiltyä ja opeteltua jotain juttuja näin:
 
Vaikkapa G-duuri 3. nauhalta, mutta unohdetaan nyt barré pois ja sormitetaan:
 
E|---|---|---|---|---|---
B|---|---|-2-|---|---|---
G|---|---|---|-3-|---|---
D|---|---|---|---|-4-|---
A|---|---|---|---|---|---
E|---|---|-1-|---|---|---
 
Meiniki olis, että vain painetet äänet soivat, muut dempataan. Sitten
Gmaj7:
 
E|---|---|---|---|---|---
B|---|---|-2-|---|---|---
G|---|---|---|-4-|---|---
D|---|---|---|-3-|---|---
A|---|---|---|---|---|---
E|---|---|-1-|---|---|---
 
Seuraavaksi G7
E|---|---|---|---|---|---
B|---|---|-3-|---|---|---
G|---|---|---|-4-|---|---
D|---|---|-2-|---|---|---
A|---|---|---|---|---|---
E|---|---|-1-|---|---|---
 
Sitten G6
E|---|---|---|---|---|---
B|---|---|-3-|---|---|---
G|---|---|---|-4-|---|---
D|---|-1-|---|---|---|---
A|---|---|---|---|---|---
E|---|---|-2-|---|---|---
 
...Ja sama homma takaisin, siis G6, G7, Gmaj7, G
Seuraavasi voisi kokeilla samaa juttua molleilla, eli Gm, Gmmaj7, Gm7, Gm6
Seuraavaksi vaikkapa sisäkielisettillä (A,D,G,B) vaikkapa
C duuri
E|---|---|---|---|---|---
B|---|---|---|---|-4-|---
G|---|---|---|---|-3-|---
D|---|---|---|---|-2-|---
A|---|---|-1-|---|---|---
E|---|---|---|---|---|---
 
Cmaj7
E|---|---|---|---|---|---
B|---|---|---|---|-4-|---
G|---|---|---|-2-|---|---
D|---|---|---|---|-3-|---
A|---|---|-1-|---|---|---
E|---|---|---|---|---|---
 
C7
E|---|---|---|---|---|---
B|---|---|---|---|-4-|---
G|---|---|-1-|---|---|---
D|---|---|---|---|-3-|---
A|---|---|-1-|---|---|---
E|---|---|---|---|---|---
 
C6
E|---|---|---|---|---|---
B|---|---|---|---|-4-|---
G|---|-1-|---|---|---|---
D|---|---|---|---|-3-|---
A|---|---|-2-|---|---|---
E|---|---|---|---|---|---
 
ja taas sama homma takaisinpäin ja sama mollissa.
 
Tietysti nämä pitää ajaa läpi kaikilla mahdollisilla perusäänillä.
 
Tämän homman ideana on saada sormet "elämään omaa elämäänsä". Toinen poinntti tässä on se, että opitaan näkemään sointuäänet, alkajaisiksi maj7, 7 ja 6. Aika pian oppii hahmottamaan muutkin intervallit perusääneen nähden.
 
Mutta kyllä tässäkin varmaan pätee se, että kannattaa osata eikä vaan muistaa. Kannattaa opetella duuriasteikot yhteen asemaan niin, että perusääni on joko 5. tai 6. kielellä. Sen lisäksi, että opettelee äänet, kannattaa ajatella äänet asteikon järjestyslukuna. Soinnut kun tupaavat rakentumaan (duuri)asteikon parittomille äänille. Siis:
Duuri: 1,3,5
Maj7: 1,3,5,7
7: 1,3,5,b7
9: 1,3,5,b7,9 (joista 5 jätetään tavallisesti pois)
jne, jne...
Sitten näitä ääniä pitäisi hakea eri kieliseteiltä - samaan tapaan kuin noissa esimerkeissä ylempänä - ja ripotella eri järjestyksin eli tehdä erilaisia käännöksiä niistä. Nämä oppii vain opettelemalla ja soittamalla ja kokeilemalla. Ei ole pahtteeksi jos vaikka muutaman tunnin ottaisi, niin muutama mutka saattaisi oieta.
 
Vaikuttaa pässiäksiisiltä, ja joskus se onkin sitä. Mutta kannattaa.
 

 
Noi on ehkä hiukan liian vaikeita iha alottelialle itekkii alotin ihan Am A A7 H7 C C7 Dm D D7 Em D D7 Em E E7 F G G7 tollee noita perus sointui kunnes osaan ne silleen että sanoo vaan D nii se on siinä ja sitten jotai barre sointui ja tälläst.
 
Mul on joku Hal Leonard Kitara Koulu Will Schimid joku tollanen kirja nii siin on iha kaikkee alottelioille.

oho noita sointui tuli pari samaa :D

Mul on joku Hal Leonard Kitara Koulu Will Schimid joku tollanen kirja nii siin on iha kaikkee alottelioille.
 
Hyvä pointti! Tämä ON hyvä kirja aloittelijalle. Lähtee tarpeeksi alkeista. Enpä itte muistanut. Nämä kun on hallussa, niin sitten kannattaa aloittaa niiden laajempien harmonioitten pohtiminen. Rockway kannattaa kanssa tsekata.

Ja tuli mieleen, että löytyi joskus tuommonen taulukko. Siitä voi tsekkailla ja pähkäillä itestään, jos ei ole opettajaa.
 
http://www.shoshinsha.com/guitar/guitercord/cordselector_en.html#

Minä ainakin ymmärtäisin niin, että nuo ovat nopeampi versio tablatuureista. Jos haluat helpommin luettavissa olevat nuotit, piirrä nuottiviivasto ja aloita tablatuurien kirjoittaminen niin, että ensimmäisenä olevat tulevat matalimmille kielille ja siitä sitten ylöspäin. Ja luonnollisesti sointukohtaiset äänet päällekkäin, koska ne soitetaan samanaikaisesti. Ja eikös tuo tuolla esiintyvä x tarkoita sitä, että sen äänen kohdalla et paina kieltä mihinkään vaan vain pidät sormea kevyesti kielen päällä. Kaikkeen minusta ei nyt ollut apua, mutta toivottavasti jotain aukeni.

Minä ainakin ymmärtäisin niin, että ...
 
Hyvä selitys! Jos taas tuo tabulatuuriajatus ei ole tuttu, niin otetaan vielä vähän pakkia;
 
Siinä numerosarjassa vasemmanpuoleinen numeron paikka vastaa kitaran (alinta, paksuinta) E- kieltä, ja se itse numero sitä nauhaa (väliä) josta sitä kieltä painetaan. Seuraava on sitten A-kieli samalla meiningillä. jne.
 
Tuo maininta drop-D:stä pitää huomata, eli kitaran alin kieli pitää virittää D:ksi. muuten soinnut ei mene oikein.
 
Se x tosiaan tarkoitaa sitä, että se kieli ei soi, vaan se demppaantuu vaikkapa niin, että naapurikieltä painava sormi "tukahduttaa" sen.