Bassot ›

Miten Muusikoiden.netin basistit harjoittelevat soittoaan. Itse oon aika aloitteleva, harjoittelen siten että otan mielenkiintoisen kuuloisen biisin tabit netistä ja pistän biisin soimaan ja katon tabit läpi ja treenaan niitä niin kauan että menee. :D
 
Systeemi on aika hidas ja nyt haluttais soittaa jotain funkahtavaa (slap)bassottelua. Löytyyköhän netistä mitään oppaita släppäykseen.
 
Miten te harjoittelette?

En harjoittele.

Miten te harjoittelette?
 
Koneella soittelen niitä näitä tai jotain netistä löytyviä harjoituksia tai guitar proota selailen.
Ehkä, ei koneella kuitenkaan saa mitään aikaiseksi. Tänne sitä eksyy kuitenkin aina rölöttämään.
Vinkki aiheeseen liittyen: Myy koneesi ja osta metronomi. :) (edit) Eikun auto tai PA, pääset pändiin soittamaan. (/edit)
 
Koneen ulkopuolella reenaaminen on sitten ihan oikeaa reenausta. Koska en omista metronomia ja sen nakutusta muutenkaan jaksaisi, teen yleensä rumpuraitoja, laitan ne iPodille ja podin vahvistimeen kiinni ja reenailen kuulottimet päässä eri juttuja. Koneella käytän kyllä metronomia ja suunnitelmissa olisi ostaa ihan fyysinenkin laite olkkariin.
 
Reeni vaihtelee vähän sen mukaan, mitä jaksaa / ei ole harjoitellut vähään aikaan / on tarvetta parantaa.
Rytmireeniä ymmärrys ja toteutusmielessä, vuorosormitekniikkaa, stringskippingiä, skaaloja, intervalleja, 1234-harjoituksia, otelaudan opettelua, mitä nyt tulee mieleen.
Olen keräillyt lappuja, missä on harjoituksia auttavia juttuja. Ihan vain skaaloja, että voi vähän luntata jos unohtuu jotain, erilaisia rytmisiä kuvioita, joita sahailen niin kauan, että menee, kaikki 24 vaihtoehtoa, miten 1234-kuvion saa sekoitettua, jonka käyn läpi niin vasemmalla, kuin oikeallakin kädellä ja mitä kaikkea...
 
Intervallireenin olen kokenut itselleni hyväksi ja sitä olenkin viimeaikoina reenaillut ahkerasti.
Soittelen jotain skaalaa jollain intervallihypyllä, esim D-molli tersseillä toonikasta lähtien, D, F, E, G, F, A jne. Eli soitetaan skaalan ensimmäinen aste, sen terssi, siirrytään toiseen, sen terssi jne ja alaspäin sama.
Hyvä varioida, voi vedellä vaikka neljän oktaavin alalta ja suuremmilla intervalleilla alkaa ainakin itselläni olemaan vähän hankalaa.
Pääsee hyvin eroon laatikkoajattelusta, kun joutuu miettimään skaalaa tavallaan kahdesta paikasta samaan aikaan, korva oppii tuntemaan intervallien kuulokuvaa (oikea sana?), oppii sointuasteita ja näppärää sormireeniäkin se on.
 
Sitten vielä teoriaopiskelua kirjasta (tohtori toonika, suosittelen) tai netistä ja nuotinlukua.
 
Pitäisi vielä korvakuuloa kehittää rutkasti, mutta biisien blokkailu on tuskaa perseessä, kun lähtötaso on niin alhainen. Tosin no pain, no gain. :)
 
--
 
Släppäilyyn:
http://wheatsbassbook.org/chapter_select.php?chapter=007
http://www.warwickbass.com/basssurvival101/lesson_home.htm Aika kikkailua osa, mutta on siellä perusasioitakin.
 
Enempää ei kirjanmerkeistä löytynyt äkkiseltään.

Släppiä varten kannattaa ihan youtubesta kattella pätkiä hakusanalla 'bass slap' ja ottaa niistä ideoita omiin släppikuvioihin. Jos tekniikkaa tahdot reenata niin hakusanalla 'bass slap lesson' löytyy varmasti matskua. Voi vielä tarkentaa lisäämällä tageihin 'beginner'.

teen yleensä rumpuraitoja, laitan ne iPodille ja podin vahvistimeen kiinni ja reenailen kuulottimet päässä eri juttuja.
 
Millä ohjemalla teet rumpuraidat? Ite oon pitkään miettiny kans että jotain tämmöstä pitäs kehitellä ja nyt ois uus konekkin alla niin ois paukkuja moiseen.

Itte olen vain aikoinaan reenannut perus molli ja duuriasteikot ja tottakai pentatoniset sellaiset (eli blues musiikissa yleensä kuultavat asteikot.)
 
Sitten vain olen laiskana tabeja selaillut ja treenaillut niitä biisejä mitä bändin kanssa soitettu. Alusta saakka olen bändin kanssa päässyt soittamaan, joten sen kannalta onnekas henkilö. Sitten niitten biisien avulla oppinut hahmottamaan erilaisia juttuja, joita sitten bändin omissa biiseissä aika paljon hyödyntelen.
 
Tabien kanssa kannattaa tietty olla tarkkana ja kuunnella että menevätkö ne yhteen biisin kanssa. Olen sellaisia tavannut paljon, jotka kuurona tuijottavat tabeja eivätkä sitten kiinnitä huomiota sellaisiin asioihin kuten groove tai nyanssit, tai muutenkaan siihen että mitä nuotteja sinne tabeihin on lätkitty. Voi soitosta helposti tulla fiiliksetöntä, konemaista suoritusta jos ei pyri hahmottamaan juttuja.

Eri tavoin, usein joko tabeista guitar prolla (saa muut raidat kuuluviin ja rummut eritoten) tai sitten korvakuulolta.
 
Yksi mitä käytän hyvin usein myös on se, että kuuntelen biisiä ensin ja sen jälkeen rupean etsiskelemään riffejä otelaudalta, tätä tulee käytettyä etenkin jos vire on eri kuin kyseisessä äänitteessä. Mitenkä sitten voin olla täysin varma soitanko oikein? No tosiasiassa en mitenkään, ellen väännä kepukkaa samaan vireeseen ja kokeile sitten siitä.
 
Useimmiten on tullut huomattua, että netistä löytyy hirveästi paskoja tabeja moniin biiseihin, jutut saattaa heitellä ihan ihmeellisesti, vaikka korvalla kuulee heti ettei mene noin. Siksi tulee useammin soiteltua korvakuulolta biisejä. Tällä tavoin myös korva kehittyy ja kaupanpäälle on vielä helpompi ruveta tekemään bändin omiin biiseihin bassokuvioita.
 
Joskus bassoa on hankala kuulla musan alta, mutta usein se alkaa sieltä sitten erottua kun saa kunnolla soittelosta kiinni. Ja kokeilemalla vetää vain päälle, se usein alkaa löytyä.

Yleensä juomalla tuhdisti lonkeroa tai tiukkaa viinaa lantrattuna johonkin sopivaan janojuomaan, snagarilla sinapit rinnuksille, kevyttä vittuilua nuorisolle ja taksilla himaan.

Lahjattomat treenaa

Treeneissä treenataan, muuten ei juuri tule koskettua bassoon ellei jotain satu nauhoittamaan, ja silloinkin yleensä kertaveto improamalla..

Yleensä juomalla tuhdisti lonkeroa tai tiukkaa viinaa lantrattuna johonkin sopivaan janojuomaan, snagarilla sinapit rinnuksille, kevyttä vittuilua nuorisolle ja taksilla himaan.
 
Näillä meilläkin mennään.

Tabulatuureista ja jahkaamalla biisiä pala kerrallaan läpi jolloin tulee ne vaikeat kohdat katottua hyvinkin tarkasti ja kuultua samalla, että mitenkä se biisi oikeasti menee jos tabeissa jotain on pielessä. Toinen on korvakuulolla CD:en tahdissa samallalailla työstäen biisiä pala kerrallaan alusta loppuun. Muuten harjoittelen aika lailla jammaamalla mitä sylki suuhun tuo jolloinka improvisaatiokin kehittyy aimo harppauksin. Tähän muistetaan kans sormitus harjoitukset eli sormimatematiikkaa koko kaulan läpi. Mutta alkuun aina vähän helppoa blues jamia jotta saa sormet lämpimäksi.
 
Treeneissä treenataan, muuten ei juuri tule koskettua bassoon ellei jotain satu nauhoittamaan, ja silloinkin yleensä kertaveto improamalla..
 
Toimii tiettyyn pisteeseen saakka, yleensä ottaen treeneissä pitäisi harjoitella yhteissoittoa, ei omaansa.

Mutta alkuun aina vähän helppoa blues jamia jotta saa sormet lämpimäksi.
 
No niin, virhe.
 
"helppoa blues jamia" ei ole olemassa.

No niin, virhe.
 
"helppoa blues jamia" ei ole olemassa.
 
Blues on mitä helpointa jammailtavaa kun tietää mitä tekee. Voi se kans olla jotain jazz/funk/rock/elämää suurempi bassosoolo jossa tilutusta alkaa tulla hiljalleen jamin loppupuolella jolloin sormet ovat jo lämmenneet tarpeeksi

Bluesissa ei ole olemassa suuretta nimeltä helppous.
 
Tiedoksi.

helppous.
 
Tiedoksi.
 
Asiata voidaan olla montaa mieltä, Bluessia voi soittaa helposti tai erittäin monimutkaisesti mutta pääasiassa Bluessilla on helpointa jammata (kolme sointua, kahdeksan/kaksitoista tahtia, jotkut hurjat soittavat jopa 16 tahtia). Bluessia voi osata soittaa MUTTA sen hallitseminen onkin ihan toinen juttu. Hyvä voi olla mutta mestariksi tuleminen onkin asia erikseen johon menee koko elinikä jotta saa sielunsa sidottua täysin omaan soittamiseensa.

Kaikki mikä vaatii tekniikkaa on tunteetonta paskaa.
 
-Joku ripuliranne

Asiata voidaan olla montaa mieltä, Bluessia voi soittaa helposti tai erittäin monimutkaisesti mutta pääasiassa Bluessilla on helponta jammata (kolme sointua, kaksitoista tahtia). Bluessia voi osata soittaa MUTTA sen hallitseminen onkin ihan toinen juttu. Hyvä voi olla mutta mestariksi tuleminen onkin asia erikseen johon menee koko elinikä jotta saa sielunsa sidottua täysin omaan soittamiseensa.
 
Kaava ja traditio helppo yhtälö. Toteutus maailman vaikein.

Kaava ja traditio helppo yhtälö. Toteutus maailman vaikein.
 
Tämä nimenomaan