Aloittelijat ›

niin kuinka olette kehittäny tota soittokorvaa , ku meikäläinen kuuntelee paljon musiikkia ja opettelee jatkuvasti otelautaa ja näin päispois, ja youtuubista kattelen hyviä biisejä joita yritän korvakuulolla soittaa esim leevi and the leevingsin kappaleita, okei.. mutta aina se vaan menee sivusta tai saan pari säveltä kohdilleen.. ku katton lopuksi tota tabsia instrumenttini on basso
 
muutama syy voi olla miksi ei toimi , niin että alkuperäinen esittäjä on eri virees, ja mulla on standardi.. olen yrittäny kattella mahdollisimman tavallisia kappaleita.
 
pitäiskö oppia laulamaan ?

Kuuntelet vaan kuviota lyhyen pätkän kerrallaan, ja haet palan kerrallaan ihan äänen mukaan. Sillä vireelläkään nyt niin väliä ole kunhan se vaan on mahdollista soittaa eri vireellä.
 
Jos tuntuu vaikealta niin otat vaikka vaan 3-5 ääntä kerrallaan kuulomuistiin ja sitten vaan haet niitä niin kauan että ne löytyy. Sitten sauraavat.
Siinä mitään otelautaakaan tarvii tuntea, se pitää vaan oppia kuulemaan se sama ääni sieltä.
 
Tabit on paholaisen juoni jättää soittajien korvat kehittämättä :)
Kun oppii kuuntelemaan niin oppiminen on sata kertaa helpompaa kuin lappujen lunttaaminen. Ja oikeasti oppii jotain muutakin kun lukemaan..
 
Sitäpaitsi 80% tabeista on päin persettä tehty..

Viisi askelta korvakuulolta soittelun kehittämiseen:
 
1. Kuuntele ja soita
2. Soita ja kuuntele
3. Soita ja kuuntele
4. Kuuntele ja soita
5. Soita ja kuuntele
 
Toista x^2 kertaa.
 
Ainiin, muista soittaa; ja kuunnella.

korvakuulolta soittaminen: hyvä
nuoteista soittaminen: hyvä
tabeista soittaminen: eijjumalauta...
 
Tabit ovat niinkuin suurin osa TV-ohjelmista: ne tekevät ihmisistä (tässä tapauksessa muusikoista) typeriä ja passiivisia. Korvakuulo on ehkä muusikon tärkein työkalu, jota ilman pystyy ehkä (basisti ainakin) feikkaamaan jonkun aikaa, mutta jonka puute latistaa musiikkinautintoa sekä soittajalta että kuuntelijalta. Nuotinlukutaito taas on erittäin hyödyllinen kyky, sillä vuosisatojen saatossa nuottikirjoitus on kehittynyt sille tasolle että sillä kyetään tarkasti ilmaisemaan suurin osa tarvittavasta musiikillisesta informaatiosta.
Tehokkain tapa kehittää molempia taitoja on kuunnella musiikkia, lukea kyseisen kappaleen nuottia ja soittaa mukana - kaikkia vieläpä yhtäaikaa. Näin eri osa-alueet saa selkeästi liittymään toisiinsa ja tukemaan toisiaan.
Koska tabi eli ole nuotti eikä äänilevy, vaan usein huonosti ja vieläpä väärin laadittu matalan aidan ylitysohje, sillä kannattaakin heittää persettä tai pyyhkiä vesilintua.
 
T: Jäykkisjauhis

korvakuulolta soittaminen: hyvä
nuoteista soittaminen: hyvä
tabeista soittaminen: eijjumalauta...
 
Tabit ovat niinkuin suurin osa TV-ohjelmista: ne tekevät ihmisistä (tässä tapauksessa muusikoista) typeriä ja passiivisia. Korvakuulo on ehkä muusikon tärkein työkalu, jota ilman pystyy ehkä (basisti ainakin) feikkaamaan jonkun aikaa, mutta jonka puute latistaa musiikkinautintoa sekä soittajalta että kuuntelijalta. Nuotinlukutaito taas on erittäin hyödyllinen kyky, sillä vuosisatojen saatossa nuottikirjoitus on kehittynyt sille tasolle että sillä kyetään tarkasti ilmaisemaan suurin osa tarvittavasta musiikillisesta informaatiosta.
Tehokkain tapa kehittää molempia taitoja on kuunnella musiikkia, lukea kyseisen kappaleen nuottia ja soittaa mukana - kaikkia vieläpä yhtäaikaa. Näin eri osa-alueet saa selkeästi liittymään toisiinsa ja tukemaan toisiaan.
Koska tabi eli ole nuotti eikä äänilevy, vaan usein huonosti ja vieläpä väärin laadittu matalan aidan ylitysohje, sillä kannattaakin heittää persettä tai pyyhkiä vesilintua.
 
T: Jäykkisjauhis
 
Mutta eikös ne tabit kuitenkin oo just korvakuulon kannalta hyödyllisempiä kuin nuotit koska esim. rytmit pitää kuunnella ite sieltä levyltä? Nuotteja lukiessa ei taas tarvi käyttää korviaan yhtään.

korvakuulolta soittaminen: hyvä
nuoteista soittaminen: hyvä
tabeista soittaminen: eijjumalauta...
 
Kylläpä täytyy myötäillä. Kyllähän ne korva ja soitin ovat soittajalle aikalailla samanarvoisia työkaluja. Ei toista ilman toista. Eli jos soittajalla ei ole korvaa, niin ei se sillä soittimellakaan mitään tee.
 
Nuoteista soittaminen taas ei missään nimessä ole mulle mikään itseisarvo. Itse en ole mikään nuottipuritaani, enkä kyllä tabifanaatikkokaan. Mulle nuoteista soitto on helpompaa, koska niistä näkee melodialinjat, intervallit ja... kaiken. Jos taas jotain täytyy kirjoittaa muistiin, niin kyllä siinä viisiviivainen ja HB on mun valinta. Toisekseen, mun pillisektiot ja kiipparin soittajat eivät ole koskaan olleet oikeen hanakoita soittamaan tabeista (olisi muuten hauska nähdä foni- tai pianotabeja). Musiikissa ja sen tekemisessä on kuulemma olemassa kanssa sellainen pikku sivujuonne kuin teoria. Mun käsittääkseni sen kanssa pelaamisesta on jotain hyötyä oman muusikkouden kehittymisen kannalta. Kai se jotenkin onnistuu sointuteorian ja sen sellaisen pähkääminen tabien kanssa. Pitäisi vissiin kokeilla joskus.
 
Itse tabeihin ja niistä soittamiseen mulla oli joskus melko jyrkkä suhtautuminen. Ihan vähällä en ala vieläkään itse niistä raapimaan, sillä mielummin valitsen asemat ja sormitukset itse. Eniten nuotteja ja niistä soittamista tuntuvat arvostelevat tämän lajin lukutaidottomat. Mutta eihän niitä ole mikään pakko osata, eikä niiden osaaminen tuo siihen itse soittoon mitään lisäarvoa. Sinänsä sillä ei ole mitään väliä, vaikka joku on oppinut soittamaan vaikka Sudenpentujen käsikirjasta, jos vaan homma toimii. "Sudenpentukitaristin tai -basistin" kanssa työskentely noin pitemmän päälle on vähän työlästä.
 
Mutta eikös ne tabit kuitenkin oo just korvakuulon kannalta hyödyllisempiä kuin nuotit koska esim. rytmit pitää kuunnella ite sieltä levyltä?
 
Kyllä. Hyödyllisiä, mutta ei ehkä sentään hyödyllisempiä. Entä jos ei ole levyä?
 
Nuotteja lukiessa ei taas tarvi käyttää korviaan yhtään.
 
Voiko tähän enää lisätä mitään?

korvakuulolta soittaminen: hyvä
nuoteista soittaminen: hyvä
tabeista soittaminen: eijjumalauta...
 
Tabit ovat niinkuin suurin osa TV-ohjelmista: ne tekevät ihmisistä (tässä tapauksessa muusikoista) typeriä ja passiivisia. Korvakuulo on ehkä muusikon tärkein työkalu, jota ilman pystyy ehkä (basisti ainakin) feikkaamaan jonkun aikaa, mutta jonka puute latistaa musiikkinautintoa sekä soittajalta että kuuntelijalta. Nuotinlukutaito taas on erittäin hyödyllinen kyky, sillä vuosisatojen saatossa nuottikirjoitus on kehittynyt sille tasolle että sillä kyetään tarkasti ilmaisemaan suurin osa tarvittavasta musiikillisesta informaatiosta.
Tehokkain tapa kehittää molempia taitoja on kuunnella musiikkia, lukea kyseisen kappaleen nuottia ja soittaa mukana - kaikkia vieläpä yhtäaikaa. Näin eri osa-alueet saa selkeästi liittymään toisiinsa ja tukemaan toisiaan.
Koska tabi eli ole nuotti eikä äänilevy, vaan usein huonosti ja vieläpä väärin laadittu matalan aidan ylitysohje, sillä kannattaakin heittää persettä tai pyyhkiä vesilintua.
 
T: Jäykkisjauhis
 
Ei noi tabit musta mikään paholaisen juoni ole. Hyvä työkalu siinä missä nuotitkin. Sitäpaisti tabithan on vanhempi keksintö kuin nuotit. Ongelma niissä on lähinnä se, että ne on päin mäntyä tehty, eli useimmiten korva kertoo totuuden, ei tabit.

Kokeile levyn mukana soittamista.

Mutta eikös ne tabit kuitenkin oo just korvakuulon kannalta hyödyllisempiä kuin nuotit koska esim. rytmit pitää kuunnella ite sieltä levyltä? Nuotteja lukiessa ei taas tarvi käyttää korviaan yhtään.
 
Kuinka moni soittaa primavistaa tabeista...

Kuinka moni soittaa primavistaa korvakuulolta?
 
Siis ensinäkemältä... Mutta mm. minä itse soitan useinkin ensikuulemalta...

Siis ensinäkemältä... Mutta mm. minä itse soitan useinkin ensikuulemalta...
 
Suoraan päälle, nuotilleen.

Kiitos vastauksista, mulla on semmonen epävarmuus tosta korvakuulolla soittelusta että onko se ny sitte "oikea ääni" ku esim otetaan vaikka ramonesin spider-man teemakappale
 
http://www.youtube.com/watch?v=i5P8lrgBtcU
 
siinä pitäisi olla selvä "duuri kolmisointu naputtelu" taitaa olla D , Fis ja Gis ainakin näin alkuun sitte se menee samaa kuviota ehkä A-duuri hmm.. ? mutta ?