Aloittelijat ›

Älä muuta virka. Ei sillä reitillä niin väliä, kunhan perille pääsee....
 
Vuiddush, tuli vetastua puukolla kaulakäden peukku remonttiin. Nyt voisikin ehkä ruveta paneutumaan vähän aikaisempaa paremmin sointu-teoriaan ja niihin moodeihinkin. Kiitokset Tissi-Paronille, Zeeboille ja kumppaneille neuvoista. Palaan pian uusien kysymysten kera langoille.
 
-Salamela-

Jaksaisinpa mäkin alkaa opiskelemaan teoriaa.. Mutta kohta sitä joutuu taas koulun penkille muutenkin niin eihän sitä sitten tiedä, vaikka se innostaisi... Joopa joo..

Jaksaisinpa mäkin alkaa opiskelemaan teoriaa.. Mutta kohta sitä joutuu taas koulun penkille muutenkin niin eihän sitä sitten tiedä, vaikka se innostaisi... Joopa joo..
 
Musta teoria on kivaa. Se on joteskin loogista, vähän niin kuin matematiikka tai fysiikka.
Ja ei sen pidä antaa kahlehtia soittoa, soitetaan niin että hyvältä kuulostaa, mutta kun opitaan lisää teoriaa, voidaan saada uusia idiksiä, miten saadaan kuulostamaan hyvältä.

Zeeboo vastasi ihan oikein mutta yksi tapa ajatella on että duuriblues on mollibluesin toinen moodi.
Kun A-molliblues-asteikko aloitetetaan asteikon toisesta sävelestä C saadaan C-duuribluesasteikko.
Toisinpäin ajateltuna, molliblues on duuribluesin kuudes moodi. Kun C-duuriblues aloitetaan asteikon kuudennesta sävelestä A, saadaan A-mollibluesasteikko.
 
Miten ku mun mielestä A-molliasteikko pitäisi aloittaa kolmannesta sävelestä eikä toisesta että päästäisiin C-duuriin asteikkoon? (A=1., B=2., C=3.) Vai olenko taas ymmärtänyt jotain väärin? Samaan tapaan kun toisin päin ajateltuna (C=1., D=2., E=3., F=4., G=5., A=6.)
 
Vai puhutaanko nyt siis todellakin pentatonisesta molli-skaalasta alennetun d5. asteen kera, eli (A=1., C=2) ja toisin päin ajateltuna (C=1., D=2., dE=3., E=4., G=5., A=6.).

Miten ku mun mielestä A-molliasteikko pitäisi aloittaa kolmannesta sävelestä eikä toisesta että päästäisiin C-duuriin asteikkoon? (A=1., B=2., C=3.) Vai olenko taas ymmärtänyt jotain väärin? Samaan tapaan kun toisin päin ajateltuna (C=1., D=2., E=3., F=4., G=5., A=6.)
 
Vai puhutaanko nyt siis todellakin pentatonisesta molli-skaalasta alennetun d5. asteen kera, eli (A=1., C=2) ja toisin päin ajateltuna (C=1., D=2., dE=3., E=4., G=5., A=6.).
 
A-mollibluesasteikko: A - C - D - D# - E - G
C-duuribluesasteikko C - D - Eb(D#) - E - G - A
 
Molli, mollipentatoninen ja molliblues on eri asteikkoja.
Tietysti sama analogia duuripuolella.
 
Edit:
A-mollipentatoninen: A - C - D - E - G
A luonnollinen molli = aiolinen moodi = A - H - C - D - E - F - G

Youtubestakin löytyy varmaan jotain "taustoja" ihan hakemalla sanoilla backing track yms.

"
 
Siis jos kappaleen sävellaji on A-molli. Soinnut menee silloin
Am, Dm, E7 (#9/b9). Perinteinen poppi/ iskelmä, molliblues I, IV, V
.
 
Miksi ei Am, Dm, G7?

Miksi ei Am, Dm, G7?
 
Siksi, että sävellajin ollessa Am, on sen viides aste, eli dominantti E7. Laske A-harmonisesta mollista 5. ääni. A, H, C, D, E,... Nyt kun tälle äänelle rakennetaan sävellajin (ja tämän A-harm. mollin) mukainen nelisointu, niin E7 siitä tulee.
 
Tuo G7 taas on C-duurin dominnttiseptimi, eli sen viides aste.

Palaisin vielä tuohon alkuperäiseen soolo-kysymykseeni. Voisiko joku vielä näyttää parin fraasin mittaisen kouluesimerkit vaikka siitä kun komppaaja suoltaa a-mollia ja soolo-heppu heittää siihen muutaman nuotin a) ihan normaalisti a-molli-skaalasta. b) käyttäen miksolydistä moodia. Ja tämä kaikki ilman mitään kompaa tai ylimääräsitä trickiä?
 
Sitten minua on vielä mietityttänyt tämä: Olen puuhastellut sellaista riffiä a-mollissa joka sisältää voimasointua, tempoja (en tiedä mitä tempo oikeasti tarkoittaa, mutta tässä tarkoitan sillä sitä että kaulakädellä pitää kevyesti kielistä kiinni samalla kun lyö plekulla tahdin tai pari) ja tilulilua. Mielestäni siinä kuulostaa pirun hyvältä se kun otan skaalaa veivatessani väliin kahden nuotin "soinnun" seitsemännestä nauhavälistä (nuotit D ja #F). Tämä korotettu F:hän ei oikein kuulu A-molli skaalaan. Onko minulla korvassa vikaa vai eikö se ole vielä adaptoitunut tähän touhuun? Vai löytyykö tälle joku selitys teoriasta?

Siksi, että sävellajin ollessa Am, on sen viides aste, eli dominantti E7. Laske A-harmonisesta mollista 5. ääni. A, H, C, D, E,... Nyt kun tälle äänelle rakennetaan sävellajin (ja tämän A-harm. mollin) mukainen nelisointu, niin E7 siitä tulee.
 
Tuo G7 taas on C-duurin dominnttiseptimi, eli sen viides aste.
 
Niin tietty 5. aste. Menin sekaisin tuosta kun minä käsitän a-molli skaalan aina naturaalina ja siihen ei mene E7 eihän? Siihen menisi Em7 vai mitä?

Tämä korotettu F:hän ei oikein kuulu A-molli skaalaan. Onko minulla korvassa vikaa vai eikö se ole vielä adaptoitunut tähän touhuun? Vai löytyykö tälle joku selitys teoriasta
 
Tykkäät A-doorisesta!

Tykkäät A-doorisesta! no se käyttämäni skaala ei mun mielestä ihan tarkasti ottaen ole A-dorian, mutta kyllähän siinä toi F# toisaan esiintyy.

no se käyttämäni skaala ei mun mielestä ihan tarkasti ottaen ole A-dorian, mutta kyllähän siinä toi F# toisaan esiintyy.
 
No kerro piruuttas sun asteikkosi sävelet niin mä yritän löytää sille nimen:-)

Tämä korotettu F:hän ei oikein kuulu A-molli skaalaan
 
A, B, C, D, E, F#, G#
 
Melodinen molli, real meodic minor, jazz-molli... Rakkaalle lapselle annetaan paljon nimiä.
 
(Ai niin, mulle H on aina ollut vähän outo, mulle on olemassa B ja Bb)

No kerro piruuttas sun asteikkosi sävelet niin mä yritän löytää sille nimen:-)
 
Se näyttäisi olevan A-pent molli ja siihen lisättynä F#.
 
"kouluesimerkkiä" ei ole muuten vieläkään kukaan esittänyt. Pitänee jatkaa netin tonkimista.

Muuan Steve Vai sanoi joskus neuvona aloitteleville kitaristeillle, että "Opettele ensin ulkoa kaikki skaalat ja niiden jokainen moodi niin, että voit silmät kiinni soittaa ne mistä kohtaa kaulaa tahansa... Vasta sen jälkeen voit alkaa ilmaista tunteitasi kitaralla!" :)
 
Kyllä skaalojen perusteellinen opettelu on minun agendallani ollut koko ajan. En ole hirveästi edes ehtinyt opetella mitään oikeita biisejä. Se on harmi koska ne vähät biisit mitä olen opetellut, ovat kutakuinkin jokainen opettaneet jotain uusia kikkoja etc.

Vielä yksi juttu: Onko tämä ihan yleinen tyyli:
 
Kerry lilittelee normaalisti ylos alas pikaten mutta kieltä vaihtaessa pikkaa kaksi kertaa putkeen alas päin?
 
http://www.youtube.com/watch?v=2FVBN-xidl8&feature=related
Kohta "Spirit in Black"
 
Herra King on muuten yksi omista skitta-suosikeistani.

Se on harmi koska ne vähät biisit mitä olen opetellut, ovat kutakuinkin jokainen opettaneet jotain uusia kikkoja etc.
 
Itseppä sen sanoit! :)
 
Vielä yksi juttu: Onko tämä ihan yleinen tyyli:

Kerry lilittelee normaalisti ylos alas pikaten mutta kieltä vaihtaessa pikkaa kaksi kertaa putkeen alas päin?
 
Se on ergonomiaa ja jokainen tekee sen niinkuin parhaaksi näkee. Jos pikkaa esim. g-kieleltä alaspäin ja sitten opn edessä siirto b-kielelle niin voisi kuvitella, että alaspäin on se luonnollisempi suunta? Kato Ynkän opetusvideo alternative pickingistä:)

Kato Ynkän opetusvideo alternative pickingistä:) En löytäny youtubesta. viittitkö pistää linkin?