Rummut: rumpukamat ›

Kannattaa käydä katsastamassa Kaisaniemen F-musiikissa Yamahan Phoenix-setti hybridirungoilla. En ole ikinä soittanut yhtä hyvää settiä. Ekaa kertaa kun kopautin 12"x8" tomia, käyttäytyi se lähes brown noten tavoin, eli p*skat housuun, ja sitten 10" ja 16". Aivan mahtavat!

Kannattaa käydä katsastamassa Kaisaniemen F-musiikissa Yamahan Phoenix-setti hybridirungoilla. En ole ikinä soittanut yhtä hyvää settiä. Ekaa kertaa kun kopautin 12"x8" tomia, käyttäytyi se lähes brown noten tavoin, eli p*skat housuun, ja sitten 10" ja 16". Aivan mahtavat!
 
Sika-hyvät tomit, pakko myöntää! Bassarissakin alkoi olla (japsi-setiksi) muhevuutta.
Yllättävän edullinen.....
 
not!
 
Meneekö Gretchit myyntiin?

Sika-hyvät tomit, pakko myöntää! Bassarissakin alkoi olla (japsi-setiksi) muhevuutta.
Yllättävän edullinen.....
 
not!
 
Meneekö Gretchit myyntiin?
 
---- täytynee miettiä ----

---- täytynee miettiä ----
 
Myyt molemmat setit ja nuo loput Zildjianit niin siinä on sitten hyvä pesämuna Phoenixiin. :)

En kyllä keksi tähän hätään muuta kuin joko omat Signiat tai sitten semmonen Signia Marquis jazz-setti. Riippuu käyttötarkoituksesta.

Kummallista kyllä, Sonorin keskikastin setti, S-Class Maple (saksassa valmistetut).
 
F-musalla testailin joskus pari vuotta sitten kun tällaiset siellä kellarissa pyöri, ja jos olisin ollut varakkaampi niin olisin kyllä kantanut kotiin. Jo ensimmäisestä iskusta lähtien rummut soundasi mahtavalta, vaikka yleensä musaliikkeissä sijaitsevat setit on viritetty päin honkia. Setin tilasta en tänä päivänä tiedä mitään, mutta silloin oli kyllä jo lähes uskonnollinen kokemus testata tätä settiä.
 
Tämän jälkeen on vastaan tullut niin Pearlin, Taman, Kumun ja Premierin settejä kaikista hintaluokista, eikä mikään (omistajien niihin vääntämillä vireillä) ole päässeet lähellekään tämän S-Class Maple -satsin sointia.

Todennäköisesti se on rumpuopettajan Sonor Signature. Tästä vaan on aikaa, hmm, melkein 15 vuotta kun oon niitä soittanut, vaan epäilenpä ja tiedän etten ole parempia soittanut. Enpä kyllä muista niiden soundeista mitään, mutta pakko kait niiden on olla. :)
 
edit: Niin, ja pitkästä aikaa jopa omat Superstarit kuulosti hyvältä kun olin aikani soittanut Pearl Exporteilla Pinstripe kalvoilla. Talk about dead sound.

Siellä F-musiikissa täytyy olla jotain taikaa, kun siellä kaikki kannut upeelle saundaa......
 
Yhdyn noihin F-musa -kommentteihin. Se betonikellari varmaan auttaa vähän voimistaen alapäätä. Sama, mutta voimakkaampi vaikutelma on Kumun kellarissa Hämeenlinnassa. Siellä pienimmätkin pikkubasaritkin kuulostavat ällöttävän tykeiltä, kun seisovat aallot vain jylläävät.
 
Kummallista kyllä, Sonorin keskikastin setti, S-Class Maple (saksassa valmistetut).
 
F-musalla testailin joskus pari vuotta sitten kun tällaiset siellä kellarissa pyöri ja jos olisin ollut varakkaampi niin olisin kyllä kantanut kotiin. Jo ensimmäisestä iskusta lähtien rummut soundasi mahtavalta, vaikka yleensä musaliikkeissä sijaitsevat setit on viritetty päin honkia. Setin tilasta en tänä päivänä tiedä mitään, mutta silloin oli kyllä jo lähes uskonnollinen kokemus testata tätä settiä.
 
Näin siellä tannoin sen S-classin ja ne olivat loistavat rummut, uskomaton basari. Toinen muiden yläpuolelle noussut setti siellä oli Oak Custom. Ne olivat täysin erilaiset verraten keskenään, mutta soundin laatuvaikutelma oli molemmissa yhtä vakuuttava.
 
S-classit valitsisin sellaiseen "hifisonori" hifistelyyn, eli jos perustaisin studiota ja tarvitsisin sinne suht edullisen modernin kuuloisen hyväsoundisen vakiosetin asiakkaille lainattavaksi, olisivat nämä vakavassa harkinnassa.
 
F-musiikilla olleet Yamahan koivusetit olivat myös yllättäen mieleen, varsinkin se paperikuvasetti, puuvanteinen 9000-Washi. Ilman niitä pin stripeja se olisi ollut mahdollisesti kovin koko joukosta. Siellä oli myös Maple Custom jazzsetti silloin. Sen tomeista pidin paljon, mutta basarissa oli etukalvossa iso reikä, eikä se pieni 18" rumpu jaksanut oikein soida ilman ehjää kalvoa. Sinänsä hassua, sillä Maple Customin basarit ja tomit ovat edelleen mielessäni parhaimpia, joita olen ikinä soittanut. Siellä F-musiikilla ollut yksilö ei sitten ehkä ollut kalvojen tai vireen puolesta ihan iskussa.

"Näin siellä tannoin sen S-classin ja ne olivat loistavat rummut, uskomaton basari. Toinen muiden yläpuolelle noussut setti siellä oli Oak Custom. Ne olivat täysin erilaiset verraten keskenään, mutta soundin laatuvaikutelma oli molemmissa yhtä vakuuttava."
 
Hyvä hyvä, Davos myös. Pari vuotta sitten kiertelin S Classien virveli ja tomi kainalossa muutamassa musiikiliikkeessä (Turkua myöten) vertailemassa erimerkkisiä rumpuja, kun vaihto poltteli. Tulokset oli aika laihoja. Keskikastin Sonoreissa, jotka jää hypetyksessä väliinputoajiksi, ei ollut työnlaadun eikä saundin puolesta sittenkään mitään vikaa. Rummut ei vaihtunneet, vaikka vastassa oli muiden merkikien huippumalleja. Tosin täytyy sanoa, että S Classixit on vielä S Classicia siistimmät viimeistelyn puolesta, ne on samaa tasoa Deliten kanssa.
 
Eipä silti, jos katuojasta löytyisi muutama tuhat euroa, voisi soittokämppää koristaa myös SQ2:n koivurummut.
 
Oak Customit vaikuttaa myös hintalappuun tuijottamatta ja pelkkää rumpujen ääntä vertailemalla hyviltä. Yamaha on aiemmin ollut mulle kuin rumpumaailman Toyota, vähän harmaa yleiskone, mutta mielet muuttuu..

Heh. Jos sinä (tai joku muu) haluaa joskus luopua omista S-Classiceistaan niin muhun saa ottaa yhteyttä. Se 1400e niistä ei ollut musta paha pyynti vrt. soundiin. Sillon vaan oli köyhä..

Heh. Jos sinä (tai joku muu) haluaa joskus luopua omista S-Classiceistaan niin muhun saa ottaa yhteyttä. Se 1400e niistä ei ollut musta paha pyynti vrt. soundiin. Sillon vaan oli köyhä..
 
Ihan pätevät kannut, mutta ei niistä todellakaan 1400 € kannata maksa. Aliarvostettuja kun ovat, mm. Force 3000-sarjan ohella, niin näitä löytyy käytettynä todella hyvään hintaan. Pitää vaan silmät auki, niin voi tehdä löytäjä.
 
Paras soittamani setti on Sonorin Designerit. Niissä vain yksinkertaisesti on sellainen outo Saksalaisen teollinen Hifi-viba soundia ja toteutusta myöten, että se vetoaa meikäläiseen.
 
Jazzmiehen mainitsema Phoenix-sarja (PHX) vaikuttaa todella mielenkiintoiselta.

Ihan pätevät kannut, mutta ei niistä todellakaan 1400 € kannata maksaa.
 
Mun mielestä setistä kannattaa maksaa just sen verran minkä itse kokee käyttöarvoksi. Tää hintapyynti on siis parin vuoden takainen minkä muistan koskeneen 22" 12" 13" 16" kattausta.

Mun mielestä setistä kannattaa maksaa just sen verran minkä itse kokee käyttöarvoksi.
 
Mun mielestä ei kannata. Jos joku myy vaikka Yamaha Oak Custom-settiä 2500€:lla ja se on ostajan mielestä sen arvoinen setti, niin ei siitä silti kannata tuota summaa maksaa. Niitä kun saa muualta tonnin halvemmalla.

Mun mielestä setistä kannattaa maksaa just sen verran minkä itse kokee käyttöarvoksi. Tää hintapyynti on siis parin vuoden takainen minkä muistan koskeneen 22" 12" 13" 16" kattausta.
 
Totta kai setistä voi maksaa vaikka 10 000 €, jos on idiootti. Itse kuitenkin pyrin ostamaan mahdollisimman halvalla mahdollisimman hyvää. Jokainen tietenkin tekee kuten haluaa.
 
S Classicit mainitsemassasi kattauksessa eivät maksaneet uutenakaan 1400 €.

Totta kai setistä voi maksaa vaikka 10 000 €, jos on idiootti. Itse kuitenkin pyrin ostamaan mahdollisimman halvalla mahdollisimman hyvää. Jokainen tietenkin tekee kuten haluaa.
 
S Classicit mainitsemassasi kattauksessa eivät maksaneet uutenakaan 1400 €.
 
Joo, no. Typerästi sanottu, mutta tarkoitan siis kommentillani sitä että olematta perillä S Classic Maplejen yleisestä hintatasosta olisin ilomielin silloin maksanut moisesta satsista sen 1400e mikäli olisi sellaista ollut heittää. Tietysti jos löydän jotain mua miellyttävää niin koitan selvittää että mistä sen saisi mahdollisimman edukkaasti. Vähän harkitsematon kommentti..

Joo, no. Typerästi sanottu, mutta tarkoitan siis kommentillani sitä että olematta perillä S Classic Maplejen yleisestä hintatasosta olisin ilomielin silloin maksanut moisesta satsista sen 1400e mikäli olisi sellaista ollut heittää. Tietysti jos löydän jotain mua miellyttävää niin koitan selvittää että mistä sen saisi mahdollisimman edukkaasti. Vähän harkitsematon kommentti..
 
Totta, ymmärsin viestisi väärin. Laadun huomioon ottaen 1400 € ei olisi paha hinta S Classiceista, ostajan kannalta taas on erinomaista, että sarja ei nauti erityistä arvostusta tai keräilyhimoa, vaan todellisia löytöjä voi tehdä.
 
Itseäni kiinnostaa tällä hetkellä Signature Heavyt ja Phonicit. Niitä kun pääsisi testailemaan.

Totta, ymmärsin viestisi väärin. Laadun huomioon ottaen 1400 € ei olisi paha hinta S Classiceista, ostajan kannalta taas on erinomaista, että sarja ei nauti erityistä arvostusta tai keräilyhimoa, vaan todellisia löytöjä voi tehdä.
 
Juuri tätä tarkoitin.
 
Toisaalta osatjalle on hieman hankalaa tuo että sarja ei todella ollut erityisen suuri myyntimenestys (ainakaan suomessa?) ja täällä päin noihin harvemmin törmää. Itse en ole tuon yhden ainokaisen setin lisäksi tavannut ainoatakaan, mutta se on varmaa että jos joskus vielä törmään niin ne tarttuu kyllä mukaan.

Kannattaa käydä katsastamassa Kaisaniemen F-musiikissa Yamahan Phoenix-setti hybridirungoilla. En ole ikinä soittanut yhtä hyvää settiä.
 
Tuo setti on kyllä jotain saakelin maagista. Melkein tekisi mieli ostaa jonkinlainen kattaus. Vaikka 22, 12 14, 16. On oikeasti niin helvetin hienosti soiva setti, että on pakko ihmetellä miten rummuiksi kutsutuista soittimista voidaan saada irti noin erilaisia maailmoja.
 
Melkein tekisi mieli laittaa Oakit myyntiin. Eli, myydään Oak Custom setti: 22, 10, 12, 14... Torille siis...

Tuo setti on kyllä jotain saakelin maagista. Melkein tekisi mieli ostaa jonkinlainen kattaus. Vaikka 22, 12 14, 16. On oikeasti niin helvetin hienosti soiva setti, että on pakko ihmetellä miten rummuiksi kutsutuista soittimista voidaan saada irti noin erilaisia maailmoja.
 
Melkein tekisi mieli laittaa Oakit myyntiin. Eli, myydään Oak Custom setti: 22, 10, 12, 14... Torille siis...
 
Onko se F-musiikin setti vaahtera- vai saarnipinnalla? Hitto muuten, kiinnostaisi todella paljon kokeilla tuota uutta sarjaa. Mikäli ne miellyttäisivät, voisi sitä sitten pistää ysitonniskokoelman lihoiksi, ottaa lainaa ja ostaa moposetin Phoenixia - valkoisena.