Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Te kokeneemmat varmaan osaatte kertoa mulle kuinka lisään ledin tuohon kytkentään, itse en niin hirveästi elektroniikasta tiedä. Kytkennässä siis PIC16F84 piiri ohjaa relettä ja haluaisin ledin palamaan aina kun rele on käytössä. Käyttäisin kirkasta lediä. Linkissä kuva kytkennästä. Kiitoksia paljon.
http://dgw1aw.bay.livefilestore.com … haWassthBR74S95tAb3zj5is/Kytkis.jpg

Käyttäisin kirkasta lediä.
 
Millaista kirkasta lediä ?
 
Kytke ledin etuvastus suoraan vcc:hen. Sitten kytket ledin toisen jalan etuvastukseen, huomioiden että suunta tulee oikein ja toisen jalan Q2:n ja D2:n yhteiseen pisteeseen.
 
Ledin etuvastuksen mitoitus jätetään harjoitustehtäväksi, koska se riippuu mm. käytettävästä ledistä ja sen kynnysjännitteestä ja halutusta kirkkausasteesta. Vinkki: käytä googlea, ryhmä sfnet.harrastus.elektroniikka.
 
Huomioi se, että Q2:n yli jää jonkin verran jännitettä, mikä pitää huomioida siten että vähennät sen käyttöjännitteestä. Käytännössä siis 5V - noin 1V = noin 4V.
 
Tietysti, jos et jaksa säätää niin 1k 1/8W tai 1/4W on hehtaarilla.

Huomioi se, että Q2:n yli jää jonkin verran jännitettä, mikä pitää huomioida siten että vähennät sen käyttöjännitteestä. Käytännössä siis 5V - noin 1V = noin 4V.
 
Tässähän trankku toimii kytkimenä, elikkä kantavirralla trankku ajetaan kyllästystilaan. Ideaalisen trankkumallin mukaan CE-väli on kyllästystilassa oikosulussa, eli kollektorin ja maan välinen jännite on 0V. Todellisuudessa tämä jännite on kyllästystilassa muutamia voltin kymmenysosia. Ideahan tässä kytkennässä on kytkeä tuon releen vetokäämin toinen pää maihin, elikkä saata se vetämään.
 
Jos tuo rele on ylen ronkeli vetojännitteestään, niin käyttöjännitteen ja vetokäämin väliin on turha LEDiä laittaa. Kirkkaalla LEDillä kynnysjännite on jotain 2.2V luokkaa. Tämähän meinaa sitä, että käyttöjännite, eli se +5V jaetaan releen vetokäämin ja LEDin kesken. Jos rele suostuu vetämään pikkuisen alle 3V jännitteellä, niin mikäpäs siinä.
 
Sitten tuo virta. LEDin kirkkaus virran funktio, eli pieni virta vähän valoa - iso virta paljon valoa. Jos käytetään virran arvona näppisääntöistä 10mA, niin saadaan jonkilainen loimu siihen LEDiin. LEDin etuvastus saadaan nyt:
 
(5V - 2.2V)/10mA = 280 Ohm
 
Esimerkiksi Omronin piirilevylle asennettavalla 5V releellä vetokäämin resistanssi on 50Ohm. Tämähän meinaa sitä, että laskettu etuvastus pienenee tämän verran, joten sen arvoksi tulee 230 Ohm. Vakioarvoista voisi ottaa 220 Ohm, ei se LED siitä pahastu.
 
NYT KOITTAA TOTUUDEN HETKI:
 
Trankku saa ohjauksen ja menee kyllästystilaan, kollektorivirta on 10mA, LED palaa ja... rele EI VEDÄ... Tämä hiivatin rakkine tarvitsee 100mA vetääkseen! Jos rele vaatii yli 20mA vetääkseen niin unohdetaan tämä tutkintälinja...
 
ENTÄ JOS...
 
Siis PIC16F84. Sen ulostulon rinnalle voisi laittaa suoraan merkkivalon. Siis tuon äsken lasketun etuvastuksen kanssa. Eli haaroitat tuon 4.7k vastuksen PIC:n puoleisesta päästä 270 Ohm (vakioarvo) vastuksen kautta LEDin anodille. Katodi maihin ja siinäpä se sitten olikin. Rele vetää joka kerta kun trankku saa ohjauksen, siis plussaa kannalle. Samalla syttyy se LEDkin...
 
Trankun ohjaukseen tärvääntyy noin 0,9mA, LED ottaa sen 10mA. Yhteensä luokkaa 11 mA. PICin lähtö kestää kurittaa 25mA:lla.
 
Näin minä sen tekisin.

Tässähän trankku toimii kytkimenä, elikkä kantavirralla trankku ajetaan kyllästystilaan. Ideaalisen trankkumallin mukaan CE-väli on kyllästystilassa oikosulussa, eli kollektorin ja maan välinen jännite on 0V. Todellisuudessa tämä jännite on kyllästystilassa muutamia voltin kymmenysosia.
 
Voipi olla. En jaksa tarkistaa käppyröistä, enkä muista ulkoa.
 
Jos tuo rele on ylen ronkeli vetojännitteestään, niin käyttöjännitteen ja vetokäämin väliin on turha LEDiä laittaa.
 
Enhän minä sitä releen kanssa sarjaan vaan rinnalle... vai tuliko tuohon johonkin typo / aivopieru ?
 
ENTÄ JOS...
 
Siis PIC16F84. Sen ulostulon rinnalle voisi laittaa suoraan merkkivalon. Siis tuon äsken lasketun etuvastuksen kanssa. Eli haaroitat tuon 4.7k vastuksen PIC:n puoleisesta päästä 270 Ohm (vakioarvo) vastuksen kautta LEDin anodille. Katodi maihin ja siinäpä se sitten olikin. Rele vetää joka kerta kun trankku saa ohjauksen, siis plussaa kannalle. Samalla syttyy se LEDkin...
 
Trankun ohjaukseen tärvääntyy noin 0,9mA, LED ottaa sen 10mA. Yhteensä luokkaa 11 mA. PICin lähtö kestää kurittaa 25mA:lla.
 
Näin minä sen tekisin.
 
Varteenotettava vaihtoehto.

Voipi olla. En jaksa tarkistaa käppyröistä, enkä muista ulkoa.
 
Kyllä se näin on
 
Enhän minä sitä releen kanssa sarjaan vaan rinnalle... vai tuliko tuohon johonkin typo / aivopieru ?
 
Rinnankytkennässähän jännite ei jakaannu. Sen jälkeen kun LEDin kynnysjännite on ylitetty, ei sen päästösuuntainen jännite nouse (ok, nousee se muutamia kymmeniä mV, mutta tässä passaa käyttää ideaalimallia. Eli ei nouse.) Releen navoissa on siis vain se 2.2V. Ei vedä 5V rele tällä.
 
Edit:
 
Edelleen huolimatonta lukemista tässä päässä...
 
Muuttuhan se tilanne, jos vetokäämin rinnalle tulee LED JA etuvastus (270 Ohm). No, nyt ei ole virrasta huolta ja vetokäämin jännite on ok. Nyt vaan pitäisi muistaa mikä merkitys vetokäämin rinnalle kytketyllä estosuuntaisella diodilla... Tämä päästösuuntainen LED taitaa nyt mitätöidä sen.
 
En mä väitä, etteikö näin toimisi, mutta:
 
Varteenotettava vaihtoehto.
 
Ja yksinkertainen.

Kiitoksia vastauksista. Ledi PIC:n ulostulon rinnalla toimi hyvin. Eli sillä mennään! :)

Nyt vaan pitäisi muistaa mikä merkitys vetokäämin rinnalle kytketyllä estosuuntaisella diodilla... Tämä päästösuuntainen LED taitaa nyt mitätöidä sen.
 
Öh, siis miksi ? Se alkuperäinen diodihan vain tappaa vastasuuntaisen jännitepiikin kun virta katkaistaan, ei tuo ledi vaikuta asiaan yhtään mitään.
 
Ja yksinkertainen.
 
Toki. Luultavasti paras ratkaisu tähän tilanteeseen. Toki jossain äärimmäisessä tapauksessa superkirkasta lediä käytettäessä picistä loppuu virransyöttökyky. Oma ehdotukseni perustuikin lähinnä siihen etten jaksanut kaivaa picin datalehteä esiin :-)
 
Edit: alkuperäinen kysyjähän jo saikin toimivan ratkaisun, eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Rock on, pidetään kolvit kuumana.

Öh, siis miksi ? Se alkuperäinen diodihan vain tappaa vastasuuntaisen jännitepiikin kun virta katkaistaan, ei tuo ledi vaikuta asiaan yhtään mitään.
 
Järki hoi! Just tuota neg. jännitepiikkiä ajattelin, mutta en näköjään tarpeeksi. Piti oikein labrata MicroSimmillä ja todeta, että eihän se ledi tosiaan vaikuta mitään. Näköjään ajatus pykii aina silloin tällöin...
 
Toki jossain äärimmäisessä tapauksessa superkirkasta lediä käytettäessä picistä loppuu virransyöttökyky.
 
Tuollainen tavan 5mm kirkas (8000 - 25000 mcd) led loistaa aika mukavasti 20mA:lla. Tämän se PIC kestää ihan kakomatta. Kyllähän tuollainen 3W - 10W superkirkas ottaa liki ampeerin myötäsuuntaista, mutta tässähän oli kyse merkkivalosta.
 
Edit: alkuperäinen kysyjähän jo saikin toimivan ratkaisun, eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Rock on, pidetään kolvit kuumana.
 
Ja savun hälvennyttyä tarkistetaan taas kytkentöjä.

Lainataas vähän tätä ketjua...
 
Itellä pyörii tuolla kaapin pohjalla pari superkirkasta sinistä lediä ja tuli tässä töissä tekemisen puutteessa mieleen jospa nuo ledit heittäis kitaraan humppareiden taakse siten että syttyisivät soittaessa palamaan.
 
Mielessä pyöri jonkinlainen kytkentä jossa vaikkapa kitaran keskimikki (jota en pahemmin käytä) ohjaisi transistorin avulla kytkentää jossa ledit olisi sarjassa/rinnan 9v patterista virtaa haukkoen. Johonkin väliin vielä konkka jotta valo sammuisi hitaasti... riittääköhän mikissä potku tuon transistorin avaamiseen ja jos riittää niin syöneekö miten paljon output-tehoja? Onko tässä mitään järkeä muutenkaan?

Lainataas vähän tätä ketjua...
 
Itellä pyörii tuolla kaapin pohjalla pari superkirkasta sinistä lediä ja tuli tässä töissä tekemisen puutteessa mieleen jospa nuo ledit heittäis kitaraan humppareiden taakse siten että syttyisivät soittaessa palamaan.
 
Mielessä pyöri jonkinlainen kytkentä jossa vaikkapa kitaran keskimikki (jota en pahemmin käytä) ohjaisi transistorin avulla kytkentää jossa ledit olisi sarjassa/rinnan 9v patterista virtaa haukkoen. Johonkin väliin vielä konkka jotta valo sammuisi hitaasti... riittääköhän mikissä potku tuon transistorin avaamiseen ja jos riittää niin syöneekö miten paljon output-tehoja? Onko tässä mitään järkeä muutenkaan?
 
Joku tällainen saattaisi toimia: http://muusikoiden.net/dyn/users/44388.jpg
 
Tuo kytky tulee siis mikin rinnalle. Tämän tuloimpedanssi on sen verran iso, ettei pitäisi häiritä mikin tonea (eikä volaa). Mikin signaalille tehdään puoliaaltotasasuuntaus, ja tällä tasajännitteellä sitten auotaan tuota fettiä. Tämä idea on kotoisin limitteri- & kompurakytkyistä. Fetti aukeaa sitä enemmän. mitä isompi signaali mikiltä tulee. Ledin läpi menevä virta kasvaa sen mukaan mitä fetti aukeaa ja palaa sitä kirkkaammin mitä isompi virta on. Ledin kanssa sarjassa olevalla trimmerillä säädetään max virta. Gatella olevan elkon arvo määrää sen, kuinka nopeasti valo hiipuu.
 
J201 kestää sellaisen 20mA, elikkä ledin saa palamaan sillä ihan ok. Täytyy muistaa, että jos ledit kytkee rinnan, on kokonaisvirta ledien lkm * yhden ledin virta. Sarjaankytkettynä ledien tarvitsema jännite on ledien lkm * yhden ledin kynnysjännite.
 
Tätä ei ole labrattu todellisella kytkennällä, mutta kokeilin aikani kuluksi simppa-ohjelmalla. Pitää sanoa, niinkuin Jopet-showssa, että en tiiä toimiiko mutta saapihan tuota kokkeilla. Sen, että onko tässä sitten järkeä kaiken kaikkiaan mä jätän muiden tuomittavaksi.

Tätä ei ole labrattu todellisella kytkennällä, mutta kokeilin aikani kuluksi simppa-ohjelmalla. Pitää sanoa, niinkuin Jopet-showssa, että en tiiä toimiiko mutta saapihan tuota kokkeilla. Sen, että onko tässä sitten järkeä kaiken kaikkiaan mä jätän muiden tuomittavaksi.
 
Muuten suht hyvä, mutta kaipaisi eteensä jännitevahvistusta. Muuten saa paiskoa ja hakata kieliä oikein huolella, että päästäisiin tuon diodin kynnysjännitteen yli.

Tämän tuloimpedanssi on sen verran iso, ettei pitäisi häiritä mikin tonea (eikä volaa).
 
Ei ole, vaan pieni. Nimittäin sen elkon takia - sehän vetää käytännössä kaiken diodin kynnysjännitteen ylittävän suoraan maihin. Jos nyt siis mitään elektroniikasta ymmärrän - näinhän ei välttämättä ole.
 
Tietysti, jos tuon kytkee käyttämättömän keskimikin rinnalle, ei asialla ole mitään merkitystä.
 
Lisäksi, kuten jäsen gasser totesi,
 
Muuten suht hyvä, mutta kaipaisi eteensä jännitevahvistusta. Muuten saa paiskoa ja hakata kieliä oikein huolella, että päästäisiin tuon diodin kynnysjännitteen yli.
 
--> germaniumdiodi. Ja luultavasti paljon pienempi elko kuin kuvassa on. Ja mahdollisesti 68k vastus sarjaan, jos ei halua ilmaista ledeillä kännykän bonanzaa tai veli venäläisen pitkäaaltolähetyksiä.
 
Tietysti voisi alkuperäisen kytkennän eteen heittää tuollaisen:
 
http://www.runoffgroove.com/fetzervalve.png
 
Tuskin toimii näinkään tehden kerrasta niinkuin halutaan, mutta voihan tuota aina viritellä lisää.

Muuten suht hyvä, mutta kaipaisi eteensä jännitevahvistusta. Muuten saa paiskoa ja hakata kieliä oikein huolella, että päästäisiin tuon diodin kynnysjännitteen yli.
 
Riippuu vähän mikistä. Esim EMG 81:llä lähtö on 1,25Vrms, eli huippuarvona liki 1.8V, joka kyllä piisaa. Mutta totta puhut, toinen fetti ennen tasuria ei tekisi pahaa... Mutta niinkuin sanoin, en tiiä toimiiko jne.

Ei ole, vaan pieni. Nimittäin sen elkon takia - sehän vetää käytännössä kaiken diodin kynnysjännitteen ylittävän suoraan maihin.
 
Toinen fetti väliin...
 
Jos nyt siis mitään elektroniikasta ymmärrän Selvästi hyvinkin paljon, näin olen ymmärtänyt.
 
--> germaniumdiodi. Ei paha idea!
 
Ja luultavasti paljon pienempi elko kuin kuvassa on.
 
Aikavakio pienenee, ja ledi hiipuu nopeammin...
 
Ja mahdollisesti 68k vastus sarjaan, jos ei halua ilmaista ledeillä kännykän bonanzaa tai veli venäläisen pitkäaaltolähetyksiä.
 
Tarpeeksi iso konkka, niin eipä seuraa ilmaisimen jännite bonanzan amplitudia...
 
Tietysti voisi alkuperäisen kytkennän eteen heittää tuollaisen:
 
http://www.runoffgroove.com/fetzervalve.png
 
Ei huono ajatus.
 
Tuskin toimii näinkään tehden kerrasta niinkuin halutaan, mutta voihan tuota aina viritellä lisää.
Ehdottomasti!

Okei, oli pakko piirtää tuommoinen: http://muusikoiden.net/dyn/users/44400.jpg
Komparaattoriksi kytketty opari ohjaa tuossa rc-hässäkän läpi trankkua ja ledejä. Trimmerillä säädetään herkkyyttä ja samalla nostetaan invertoiva otto sen verran ylös, että oparin ulostulo menee maihin. Tää on ihan testattu ja toimii. Oparina on toiminut ainakin tl074. Diodilla ei ole kummemmin väliä ja ulostulotrankuksi sopii joku ihan perus piensignaalikikkare.

Okei, oli pakko piirtää tuommoinen: http://muusikoiden.net/dyn/users/44400.jpg
Komparaattoriksi kytketty opari ohjaa tuossa rc-hässäkän läpi trankkua ja ledejä. Trimmerillä säädetään herkkyyttä ja samalla nostetaan invertoiva otto sen verran ylös, että oparin ulostulo menee maihin. Tää on ihan testattu ja toimii. Oparina on toiminut ainakin tl074. Diodilla ei ole kummemmin väliä ja ulostulotrankuksi sopii joku ihan perus piensignaalikikkare.
 
Vaikuttaa viisaalta tämä. Jotain tuollaista komparaattori pohjaista pohdiskelin itsekin (helppohan se nyt on sanoa), mutta mulla oli ajatuksena toteutus mahdollisiman vähin komponentein. Toi on hyvä. Kunhan tuo sisääntulon jännitejaon resistanssit on sen verran isoja, etteivät hämmennä tonea/volaa.
 
Ei ole, vaan pieni. Nimittäin sen elkon takia - sehän vetää käytännössä kaiken diodin kynnysjännitteen ylittävän suoraan maihin.
 
Täytyy vielä palata tähän, ettei jää vaivaamaan mieltä.
 
Se on kyllä totta, että ison konkan reaktanssi on pieni kitarataajuuksilla, mutta
 
Konkan navoissahan ei vaikuta nollan molemmin puolin vaihteleva jännite, vaan ns. sykkivä tasajnnite. Tuo konkkahan ei vedä kaikkea kynnysjännitteen ylittävää maihin, sillä se latautuu jokaisella positiivisella puolijaksolla jännitteeseen, joka on puolet tulojännitteen huipusta-huippuun arvo miinus kynnysjännite. Aina kun tulojännite alittaa tuon arvon, alkaa konkka purkautua aikavakiolla, joka määräytyy C * U(konkka)/kuormavirta. Jos aikavakio on tarpeeksi iso, se konkka ei juuri ehdi purkautua, vaan toimii "tilapäisenä paristona". Tämähän on puoliaaltotasuri, joka tuottaa tasajännitettä. Mitä taas tulee siihen impedanssiin, niin silloin kun konkassa on lataus (joka on kutakuinkin vakio), niin se ei enää olekkaan ihan yksiselitteinen. Ainakaan mulle. Vaatii jatkopähkäilyä....
 
Jatketaan kolvaamista.

Mielestäni olet pähkinyt tuon ihan oikein. Siis tulojännitteen ollessa alle konkan jännitteen (diodin kynnysjännite huomioiden) impedanssi on suuri. Tulojännitteen noustessa yli konkan jännitteen vastaa tilanne (karkeasti) sitä ettei kytkennässsä olisi diodia ollenkaan joten impedanssi on pieni. Toimintaa voisi varmaan luonnehtia epälineaariseksi :-)
 
Ja vielä kerran tästä aiheesta...
 
Kesä ja pitkä kesäloma ja helle (oikeastaan sen odottelu) näköjään rapauttaa mun ajatteluelintä. Ja kun nuo impedanssit on vähän kompelksisia (tahatonta, huonoa ele-huumoria).
 
Tasurin impedanssista tuli mieleen AM-ilmaisimet ja niistä taas sellainen kytky, jossa tuloimpedanssi on käytännössä ääretön. Putkimiehet näitä aikanaan tuusasivat. Ilmaisin tehtiin mitoittamalla yhteisanodikytkentäisen putken katodipiiriin "sopivan" kokoinen konkka & vastus. Eipä kuormittanut, edellistä astetta.
 
Fettihän on putken tavoin jänniteohjattu pipana. Kun sen ohjausvirta on hyvin lähellä nollaa, niin sen Zin= Uin/Iin = kokolailla ääretön. Tasurina se pelaa näin: http://muusikoiden.net/dyn/users/44451.jpg Aikavakio riittävän isoksi, niin tasaista tulee.
 
Eikä ole hämminkiä siitä impedanssista.
 
Jos tämä ei ollut aikaisemmin tuttu, niin olkoon vaikka vaihtari parista hyvästä ideasta... :)

Tasurin impedanssista tuli mieleen AM-ilmaisimet ja niistä taas sellainen kytky, jossa tuloimpedanssi on käytännössä ääretön. Putkimiehet näitä aikanaan tuusasivat. Ilmaisin tehtiin mitoittamalla yhteisanodikytkentäisen putken katodipiiriin "sopivan" kokoinen konkka & vastus. Eipä kuormittanut, edellistä astetta.
...
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/44451.jpg Aikavakio riittävän isoksi, niin tasaista tulee.
 
Eikä ole hämminkiä siitä impedanssista.
 
Enpä muista juuri tuolla tavalla toteutettua nähneeni. Mutta kyllähän tuon pitäisi hyvin toimia.