Elektroniikka ja soitinrakennus ›

tuli tässä mieleeni että onko ihan normaaleita esim laulumikkejä tehty minkäverran itse? jos jollain on kokemusta tai jotain sivuja tms mistä vois kattoo vinkkejä vois kertoo.

Mä pykäsin elektreettikondensaattorimikin. Yllättävän hyväsoundinen, joskin runkoäänien vaimennus on hankalaa, joten tämä mikki toimii vain studiokäytössä.
 
googleta "diy electret condenser microphone" tai ihan "diy microphone"

Onhan noita ihmiset pykänneet, sekä niin että otetaan valmis kapseli että jopa tehden kapselikin itse. Elektreetti lienee tosiaan sieltä helpoimmasta päästä, kapselit ovat halpoja eikä elektroniikkaakaan kovin paljon tarvita. (edit. jos kytketään esim. tietokoneen äänikorttiin joka antaa käyttöjännitettä ulos, ei tarvita välttämättä mitään elektroniikkaa, pelkkä elektreettikapseli toimii)
 
Tosiaan ääripäänä jotkut jopa tehneet konkkakapseleita ja putkimikkejä itse. Kuukkeli löytää.
 
(dynaamista peruslaulumikkiä ei ehkä kannata ruveta itse värkkäämään, ovat senverran edullisia valmiinakin)

(dynaamista peruslaulumikkiä ei ehkä kannata ruveta itse värkkäämään, ovat senverran edullisia valmiinakin)
 
Mites esim jotain rumpumikkejä? onko järkeä ruveta ite tekemää?

Mites esim jotain rumpumikkejä? onko järkeä ruveta ite tekemää?
 
Jos tarkoitus on äänittää, tai muuten poimia rummun "oikeaa" ääntä, niin ei kannata alkaa rakennella. Sen sijaan triggeripiezojen kiinnitteleminen rumpuihin on kaiketi aika helppoa ja halpaa, jos hakusessa on rumpuaivon ohjaaminen oikeilla iskuilla, eikä haettava dynamiikka-alue ole kovin laaja.
 
Onkos täällä muuten kitaramikin käämijöitä? Hakusessa olisi heksamikki, tai oikeastaan 6 erillistä yhden kielen mikkiä, joko singlecoileja tai humbuckereita, erillisillä ulostuloilla. nykyään noita ei enää taida valmiina saada mistään (toista se oli 70-luvun lopulla) kuin piezoina / midikitara-mikkeinä, ja se ei nyt käy. Hakusessa on oikea sähkökitaran soundi, mutta joka kieli erikseen.

Tosiaan ääripäänä jotkut jopa tehneet konkkakapseleita ja putkimikkejä itse. Kuukkeli löytää.
 
Hyvä ystäväni vuosikymmenten takaa Mika Rintala tekee ainakin putkimikkejä tuolla Tampereen lähellä Nokialla.
 
EDIT: Tässä Mikan laitesivustot: http://verdeaudio.com/
 
Linkki suoraan mikkisivulle:
 
http://verdeaudio.com/index.php?page=noise-of-microphones

Itsellä on jossain kätkossä jostain vanhasta elektroniikkalehdestä repäisty sivu jossa on kitaran heksamikin tekoidea. Ideana on käyttää kasettinauhurin äänipäitä ja niiden sisään käämittyjä keloja. Muistaakseni tuossa piti olla autoreverse tai nelikanavaäänipää vai mikä se nyt oli, voin muistaa väärinkin. Käämit kun kytkettiin sopivasti niin mikrofoni on hurinaa vaimentava. Impedanssi noissa äänipäissä lienee matala, joten sovitukseksi oli laitettu pienikohinainen op vahvistin 5534 muutamalla oheiskomponentilla. Kytkikselle lupailtiin jonkinlaista signaalikohinasuhdetta. Tehokas magneetti piti vielä laittaa jotenkin mikin läheisyyteen, ja koko hoito lähelle tallaa, jossa amplitudi on pieni jolloin mikrofoni saadaan mahdollisimman lähelle kieltä. Voi mennä muutamia päiviä että pystyn kaivamaan kytkiksen esille. Ikinä ei ole tullut kokeiltua mutta äänipäitä lienee vielä joillain kauppiailla poistokoreissa ja kuusikanavainen fuzzi tuollaisen perään voisi olla henkeäsalpaava kokemus.
 
60- ja 70 luvun Tekniikan maailmoissa muistaakseni on ollut ainakin kondensaattorimikin, hiilimikrofonin (Reisin poikkivirtamikrofoni) ja ehkä nauhamikrofonin teko-ohje. Olivat lievästi haastavia eikä sorvaus- eikä muitakaan käden taitoja ole ollut ja kaupasta saa halvalla niin... Se TM juttu oli hieno jossa oli Suzi Quatron kuva ja alussa oli teksti jotenkin että "Sylkeä, hikeä saa pikkumikki kestää päin pärstää, kun 120 desibeliä rautalankaa jytää".
 
Banzai Effectsillä oli ainakin jokin aika sitten laaja valikoima erilaisia elektreettikapseleita harakirihintaan.
 
Justiinsa tuolla Verdeaudion sivulla olevan partakoneen näköisen nauhamikrofonin bändin laulusolisti korjasi kerran purkkapaperilla, joku oli puhaltanut nauhan poikki.

Itsellä on jossain kätkossä jostain vanhasta elektroniikkalehdestä repäisty sivu jossa on kitaran heksamikin tekoidea. Ideana on käyttää kasettinauhurin äänipäitä ja niiden sisään käämittyjä keloja. Muistaakseni tuossa piti olla autoreverse tai nelikanavaäänipää vai mikä se nyt oli, voin muistaa väärinkin. Käämit kun kytkettiin sopivasti niin mikrofoni on hurinaa vaimentava. Impedanssi noissa äänipäissä lienee matala, joten sovitukseksi oli laitettu pienikohinainen op vahvistin 5534 muutamalla oheiskomponentilla. Kytkikselle lupailtiin jonkinlaista signaalikohinasuhdetta. Tehokas magneetti piti vielä laittaa jotenkin mikin läheisyyteen, ja koko hoito lähelle tallaa, jossa amplitudi on pieni jolloin mikrofoni saadaan mahdollisimman lähelle kieltä. Voi mennä muutamia päiviä että pystyn kaivamaan kytkiksen esille. Ikinä ei ole tullut kokeiltua mutta äänipäitä lienee vielä joillain kauppiailla poistokoreissa ja kuusikanavainen fuzzi tuollaisen perään voisi olla henkeäsalpaava kokemus.
 
Matala impedanssi ei sinänsä ole ongelma, ja äänipäitäkin löytyi vielä ainakin muutama vuosi sitten esim Bebekiltä. Veikkaan että hakusessa on ns. 4-raitaisen stereokelamankan äänipää (tai siis 6kpl niitä), ne mankathan ei ole neliraitoja muuta kuin siinä mielessä että yksi raita on 1/16" ja stereoäänopäät sijaitsee mötikän ylälaidassa - loput 2 raitaa saadaan käyttöön kääntämällä nauha lopuksi ylösalaisin niin että b-puoli alkaa punaisesta headerista (eli alkunauhasta), a-puoli vihreästä.
 
Tuotahan olisi mielenkiintoista askarrella, ja varmaan kokoelmista löytyisi joku projektille otollinen kitaranrunkokin (näen jo silmissäni runkoon poratut 6 stratomallista jakkipeltiä kuin intiaanipäällikön sulat heti tallan takana) jolla voisi kokeilla aluksi. Tietysti heti perään pitäis kaivaa Craig Andertonin mainiot kirjat esiin ja rakentaa niiden ohjeiden mukainen heksafuzz...
 
:-D
 
Jäämme odottelemaan. Jos jollakulla on kiinnostusta lähteä kokeilemaan varsinaista rakennustyötä käypään hintaan ja laadukkaammin kuin mun nippuside-zeniläinen tapani koota laitteita, tarjouksia otetaan innolla vastaan.

Hyvä ystäväni vuosikymmenten takaa Mika Rintala tekee ainakin putkimikkejä tuolla Tampereen lähellä Nokialla.
 
EDIT: Tässä Mikan laitesivustot: http://verdeaudio.com/
 
Linkki suoraan mikkisivulle:
 
http://verdeaudio.com/index.php?page=noise-of-microphones
 
Hienoa puuhaa, komeeta että joku jaksaa..

Hienoa puuhaa, komeeta että joku jaksaa..
 
Kyllä, hienoja rakenneinnovaatioita, kuten tässä: http://verdeaudio.com/uploads/images/soittimet/Hela_web.jpg
 
On järeä ja helkutin hienokin. :)

Mä rakensin joskus tossa keväällä putkimikin prototyypin. Käytin kotelona tommosta T-Bone SC300:n muovikuorta mutta sisuskaluiksi tulikin sitten ehta Neumann U87:n kapseli ja itse sovellettu elektroniikka käyttäen 6AK5-putkea. Lisäksi sitten tietysti poweri.
 
Tuli sen verran käyttökelpoinen mikki, että ollaan tehty sillä yhden levyn kaikki taustalaulut (aika pirusti raitoja) ja jonkin verran leadeja. Joskus kun ehtisin, niin tekisin noita lisääkin ja kunnon kupari- tms. putkesta duunattuihin kuoriin. Tommosen muovikuoren ja alumiiniteipin kanssa pelleily harmittaa.
 
Hiton hyvä mikki on myös Gyraf G7: http://www.gyraf.dk/gy_pd/g7/gic.htm
 
Hakusanoilla diy microphone löytyy Googlesta paljon mielenkiintoisia sivuja.

Minua kiinnostaisi yksikelainen humbucker kitaraan eli mikki precision-tyyliin tai niin kuin G&L:n Z-coil. Ainoastaan sillä erotuksella, että nuo kelat saisi valittua yksitellen esim. tallamikki kolmelle ylimmälle kielelle ja kaulamikki punotuille kielille. Tietysti rinnan- ja sarjaankytkentä erikseen valittavissa.
 
Onko tuollaisia mikkejä olemassa? Oliko se Burnsin originaali trisonic tuonkaltainen?

Kumiankka:
Itsellä on jossain kätkossä jostain vanhasta elektroniikkalehdestä repäisty sivu jossa on kitaran heksamikin tekoidea. Ideana on käyttää kasettinauhurin äänipäitä ja niiden sisään käämittyjä keloja.
 
Jos löydät jostain ohjeet, olen enemmän kuin kiitollinen. Äänipäitä tuli tilattua sitten enemmänkin (erilaisia, 6 kpl jokaista tottakai), kun kerran leikkiin ryhdyin, ja seuraavaksi pitäisi kai sitten lähteä testailemaan miten homma niin sanoakseni skulaa, ja millä soundilla.
 
Erityisesti se lisämagneetin sijoitus on mielenkiintoinen kysymys. Varsinainen impedanssimuunnos tuskin aiheuttaa ongelmia joita ei jonkinlaisella opari-erotuksella saisi ratkaistua - varsinaista muunninerotusta tuskin kannattaa lähteä rakentelemaan.

(Varsinaista yksikela-humbuckeria ei ole, se on kahden kelan juttuja..)
 
...tosin se toinen kela voi olla vaikka ensimmäisen kelan alla oleva ns. haamukela, jolla tavalla on mahdollista rakentaa "hum-cancelling single-coil" jossa on yksikelaisen soundi mutta humpparin hurinattomuus.
 
Samoin kahdesta yksikelaisesta mikistä saa rakennettua kytkennän, jossa toinen kela vaikuttaa mahdollisimman vähän soundiin ja silti syö hurinaa. Ihan yksikelaiselta se ei kuulosta, mutta soundi on kuitenkin napakka sellaisella tavalla mihin tavan humppari ei yllä. Erilaisiin stratonmikityksiin tutustuneet tuntevat soundin kyllä.

...tosin se toinen kela voi olla vaikka ensimmäisen kelan alla oleva ns. haamukela, jolla tavalla on mahdollista rakentaa "hum-cancelling single-coil" jossa on yksikelaisen soundi mutta humpparin hurinattomuus.
 
Samoin kahdesta yksikelaisesta mikistä saa rakennettua kytkennän, jossa toinen kela vaikuttaa mahdollisimman vähän soundiin ja silti syö hurinaa. Ihan yksikelaiselta se ei kuulosta, mutta soundi on kuitenkin napakka sellaisella tavalla mihin tavan humppari ei yllä. Erilaisiin stratonmikityksiin tutustuneet tuntevat soundin kyllä.
 
Joo, vaan 2 kelaahan siin on silti, vaikka olis sitte Fenderin Elite Telen tai Elite Straton magneetiton no-load dummykela.. =) Tuota meinasin. Ja toki onhan stacked humppareita ollu kauan Giballakin..

En keksinyt parempaa nimitystä kuin yksikelainen humbucker tuosta mikistä, mutta nähtävästi tulin ymmärretyksi.
 
Mutta toki tuon sun esittämän tavan puitteissa esim Presari-mikeillä, joista se ylempi puolikas on RW-RP siihen tallamikin puoliskaan nähden, jolloin molemmat päällä olis humbucker.
Tuommoinen systeemi minulla oli mielessä. En vain ymmärrä mitä hankalaa tuossa on esim. yläpuoli aina RW-RP bassopuoleen nähden.
 
Olisi jännä nähdä noita Burnsin kytkiksiä, jos jollain tietoa nettiosoitteesta mistä niitä löytyy.

Olisi jännä nähdä noita Burnsin kytkiksiä, jos jollain tietoa nettiosoitteesta mistä niitä löytyy.
 
En muista sitä osoketta, jossa on noita Burns-harrastajia foorumiansa pitämässä.. Ehkä gookkeli auttaa? The Burns Book-kirjassa on jotain, mutta ne on yhtä selkeitä kuin selvänäkijän uni, tosin oli mulle apua, kun keväällä vihdoin viimein sain yhen kaverin TR-2 basson entisöityä. Muistaakseni tuosta Split-Sound -kytkennästä siellä kirjassa oli joku J.O.Burnsin itsensä ruutupaperille piirtämästä kytkiksestä kuva. Varsin huono tosin.

No nyt tuli äänipäitä postissa iso paketti. Onko Kumiankka vielä kehissä? Löytyykö ohjeita?
 
Edit: Internet ei nyt osaa auttaa. Tietysti jos muut tämän palstan gurut keksvät miten magneetti tulisi liittää nauhurin äänipäihin että saadaan 6 erillistä kitaramikrofonia yhteisellä maalla...
 
Kiitoksia etukäteen.

En ole ehtinyt vielä kaivella kaappeja ja komeroita, taas piti olla neljä vuorokautta poissa kotoa tienaamassa ja vielä olis viikon putki että työstä pääsee paremmin vapaalle. Täytyy kaivella helpommat paikat ensin, ja katsastaa vanhan kiintolevyn tiedostot josko olisi tullut otettua skannaus tai valokuva jutun tekstipätkästä.
 
Muistaakseni kyllä olen aika varma että tuo magneettiasia oli melko epämääräisesti vaan selostettu tai mainittu sivulauseessa, eli apua ei paljoa liene saatavissa. Varmaan joutuu kokeilemaan miten saa parhaan lopputuloksen. Vaikka olen jonkun kitaramikrofonin purkanut niin palasiksi ettei sitä enää saanut toimimaan niin sielunelämänsä ja magnetismin salat on hiukan himmeinä kaalissani (monien muiden asioiden lisäksi). Toimisiko vehje yhdellä keraamisella tankomagneetilla vai olisiko paras olla jokaiselle oma magneetti, siinäpä kysymys. Himmeä idea itsellä oli että voisi kokeilla laittaa ne pienet kasettinauhurin äänipäät niin että nauhaa vasten tarkoitettu osa olisi lähellä tallaa mahdollisimman lähellä kieliä, ja magneettitanko kyljessä. Tarvitseeko se vastakkaisen navan vaikka pehmeästä raudasta en tiedä.
 
http://i209.photobucket.com/albums/bb292/Nisus_2007/PICT0005.jpg Kytkis oli tuossa, koitan kaivella kun vähän elpyy