Laulaminen ›

Mä en ainakaan saa tota kuulumaan millään keinolla.

Alkaa tämä korkeampi rääkyminen jo jotenkuten taas onnistua. Koitan saada joskus äänitettyä ja laitettua nettiin tätä örinääni.

Matalaa örinäähän saa tuotettua muutenkin kuin kurkulla niinkuin tässä ketjussa on monesti mainittu, mutta ainakin omien havaintojeni mukaan on vähän vaikeampi rääkyä yhtä kurkkuystävällisesti, vai onko joku keksinyt siihen sopivan jipon?
 
http://uk.youtube.com/watch?v=YulTtmyopNQ Neigen laulutyyli tässä biisissä on siis aika lailla sitä mitä meinaan rääkymisellä ja ainakin kuulon pohjalta veikkaisin että tuo on vedetty aika kovalla niin että ääni särkyy. Itse koetin joskus aikoja sitten opetella death metalmaista ilmaisua ja muistaakseni päivän harjoituksella sain hiljaisella volumella tuotettua matalaa murinaa ilman että tein sen kurkulla.
 
Nyt kun olen yrittänyt harjoitella enemmän tuon laittamani linkin kaltaista rääkymistä(en siis Neigen kopioimista, mutta samalla tavalla "tunteella" vetämistä) niin se soundi jonka saan muodostuu ihan eri tavalla ja moninkertaisella volumella. Tavallaan koetan rääkyä ikäänkuin särön läpi niin että ääni hajoaa muuttumatta kuitenkaan ihan kirkumiseksi. Suurimman ongelman tuottaa varmaan se etten osaa laulaa käytännössä ollenkaan(tosin normilaulukin tuntuu parantuneen vähän rääkymisen harjoittelun myötä), joten homma meinaa mennä siihen että luen tekstiä hitaasti rääkymällä sen sijaan että "laulaisin". Muutenkin mitä enemmän keskittyy tuskaisen soundin saamiseen, niin sitä hitaammaksi lausuminen muuttuu.
 
En tällä hetkellä omista kuin kämäisen kannettavan(tietokoneen) mikin, mutta katsoo jos kehtaa jonkun pätkän jonnekin esille laittaa. Hapen loppuminen on itsellänikin ongelma, mutta se on varmaan tulosta yliyrittämisestä ja aliosaamisesta niinkuin on yleistä.

http://boomp3.com/listen/bzmyn8n1y_x/r%C3%A4%C3%A4ky
 
Tossa äsken tehty biisinalku jossa vaan rummut ja kitara koneella tehtynä ja sitten laulu ilman mitään efektiä varmaan jonkun verran kovemmalla, kun mitä se lopullisesti tulee olemaan. Tolla sivulla ei kai voi säätää äänenvoimakkuutta, joten suosittelen laittamaan kajareita vähän normaalia pienemmälle.

Karjut vaan vidudukset pois.

Löysin itsestäni tässä ihan uuden saundin, tuollaisen korkean kiljumisrääkymisen, joka ilmeisesti tulee sitten falsettia käyttäen. Ihan mielenkiintoinen tekniikka, jolla tuntuisi saavan jotain sävelkorkeuttakin messiin.

Löysin itsestäni tässä ihan uuden saundin, tuollaisen korkean kiljumisrääkymisen, joka ilmeisesti tulee sitten falsettia käyttäen. Ihan mielenkiintoinen tekniikka, jolla tuntuisi saavan jotain sävelkorkeuttakin messiin.
 
Ns mummoääni?

Ns mummoääni?
 
Heh, ehkä vähän sellanen. At the Gatesin laulaja ääntelee varmaankin samaan tyyliin.

Karjut vaan vidudukset pois.
 
Miltä tuntuu kurkussa?

Hei osaisko joku sanoo tähän vähä neuvoja: kun harjottelen rääkymistä, joko sisäänpäin tai ulospäin niin ensin sisäänpäin rääkyminen onnistuu aivan hyvin ja saundaa hyvin mutta jos sen jälkeen kokeilen maatalaa perus ulospäin örinää ja sen jälkeen taas sisäänpäin niin se ei onnistu enää ulospäin örisemisen jälkeen... tai ei ainakaan saundaa LÄHELLEKÄÄN nii hyvin.
 
Toinen juttu on että mistä johtuu että perusörinässä ääneni ei käheydy mutta kun hörppään vettä, alkaa ääni käheytymään eikä se enää onnistu niin hyvin sen jälkeen kun eihän sen niin kuuluisi mennä?

Huomenia.
 
Olen tässä pohtinut: opittuani örinän/huudon/rääkymisen n. vuosi sitten, mutta pitkien treenien jälkeen ääneni "käheentyy" eli ääni "menee", mutta mitään kipua ei ole. Onko tämä oire väärästä tekniikasta vai onko tämä vain tavallista? Ääni palaa viimeistään yön aikana ja ei vaikuta laulamiseen mitenkään.

Kyllä silloin varmaan jotain väärin tekee. Paremmat äänenavaukset kehiin, enemmän nestetankkausta ja varovaisempaa äänenkäyttöä. Mulla ei ainakaan ääni käheydy örinätreenien jälkeen.

Olen tässä pohtinut: opittuani örinän/huudon/rääkymisen n. vuosi sitten, mutta pitkien treenien jälkeen ääneni "käheentyy" eli ääni "menee", mutta mitään kipua ei ole. Onko tämä oire väärästä tekniikasta vai onko tämä vain tavallista? Ääni palaa viimeistään yön aikana ja ei vaikuta laulamiseen mitenkään.
 
Riippuu, kuinka pitkät treenit. Tuntikaupalla jos vetää niin varmasti on pelkkää väsymystä. Kantsii kuitenkin tarkkailla sitä omaa jaksamista treenien aikana: Yleensä, jos alkaa jo väsyä ja silti paahtaa täysillä, alkaa tekniikka kärsiä ja se vaikuttaa ääneen sitten jollain tavalla.
 
Useimmiten ääni 'vaan menee' (ja tulee takaisin levon jälkeen), toisinaan vaan kuulostaa vähän puolittaiselta, toisinaan taas saattaa olla jotain pahastikin pieleen menossa (mitä enemmän 'väärällä tekniikalla' laulaa, sitä paremmin 'väärä tekniikka' jää lihasmuistiin).

Mulla yleensä sellaisen tunnin-parin treenien jälkeen on pientä kutinan tyylistä tunnetta kurkussa, johon tekee mieli juoda teetä ja se helpottaa. Ääni ei kuitenkaan mene, eikä varsinaista kipua tunnu.

Kiinnostaisi niin perkeleesti osata rääkyä,mutta ei ole oikeestaan MITÄÄN tietoa miten se toimisi. En osaa laulaa yhtään joten onko se tällöin ihan mahdotonta? Saan kurkusta joskus ihan komeankin kuuloista röhinää mutta sattuu niin ettei sitä voi tehdä 5sec kauempaa. Jos joku osaisi antaa näin alkuun ''pientä'' vinkkiä miten koko homma edes toimii niin olisin TODELLA kiitollinen. Selasin muutamat ekat sivut mutta niiltä ei löytynyt oikeestaan mitään ohjeita ihan aloittelijoille.

En ole mikään hyvä opettaja, mutta sanoisin että yritä ottaa ilmaa tuohon ylävatsaan (eli palleaan) ja sitten laula/sano säröisesti. Kuullosti minullekkin alussa hankalalta käyttää palleaa. Joku parempi selittäjä voi auttaa vähän enemmän vielä.

Kuvittelen jotenkin pusertavani ilmaa vatsalla ylöspäin. Jossainpäin tätä ketjua sanottiin osuvasti, että prosessi on samanlainen, kuin vessanpöntöllä pinnistäessä suusta pääsevä pihinä :). Sitten särötys liitetään tähän kurkussa samalla osalla, jossa kurlataan vettä. En osaa sitä sen paremmin selittää. Melissa Crossin ohjeiden mukaan voi myös yrittää matkia vihaista koiraa ja hakea örinän muodostaminen sitä kautta.
 
Kannattaa tehdä tavallisille laulajille suunnatut äänenavaukset ennen örisemistä. Tältäkin palstalta varmasti löytyy hyviä äänenavaustreenejä. Lisäksi veden runsas nauttiminen jo hyvissä ajoin ennen treeniä on suotavaa. Ja heti kun ääni menee tai tuntuu pahalta niin pitäisi lopettaa, mutta itse olen huomannut että pidemmän tauon jälkeen ensimmäinen treenipäivä on tuskallinen, mutta kun treenaa korkeintaan muutaman päivän välein, niin rutiini säilyy.

Kiinnostaisi niin perkeleesti osata rääkyä,mutta ei ole oikeestaan MITÄÄN tietoa miten se toimisi. --- Jos joku osaisi antaa näin alkuun ''pientä'' vinkkiä miten koko homma edes toimii niin olisin TODELLA kiitollinen.
 
Minkä tahansa äänenkäytön osaaminen lähtee kropan hallinnasta (hengitys, tuki, ääntöväylän asettelu oikeaan asentoon) ja fiiliksestä.
 
Ensin opettelet hengittämään hyvin ja tehokkaasti sekä opettelet tukemaan ääntä kropalla. Eli opettelet toisin sanoen säätelemään keuhkoista kurkunpäähän (ja äänihuuliin) tulevan ilman määrän ja paineen sopivaksi äänentuottoon nähden.
 
Sen jälkeen mietit että haluatko öristä vai käyttää ääntä kuten säröisellä äänellä laulettaessa. Säröisessä laulussa on sama tekniikka kuin korkeampaa rääkymisessä, rääkymisessä vaan on niin paljon säröä, ettei sävelkorkeus enää välttämättä erotu. Ördäily ei ole itelläni vielä niin hyvin hanskassa, että osaisin sitä opettaa.
 
Särölaulussa ja rääkymisessä on kyse siitä, että supistaa tilan kurkun yläosassa niin pieneksi että ääni säröytyy. Käytännössä sama juttu kuin laittaisit peukalon vesiletkun päälle - paine kasvaa kun äänen ulostulokanava pienenee ja siinä samalla syntyy särö. Fysiologisesti selitettynä taivutat kurkunkantta alaspäin, siis samaa läppää joka estää ruuan menemisen niellessä henkitorveen. Maalaisjärjellä selitettynä voit kokeilla ikään kuin litistää kielen takaosaa kitalaen takaosaa kohti. CVT:n termein laitat ääneen niin paljon twangia, että ääni säröytyy. Sano twang (jenkkiläisittäin ääntämällä) ja lopeta ng-kohdalle, jätä äänielimistö siihen asentoon ja laula voimakkaalla äänellä.
 
Aloittelevat rääkyjät mokaa yleensä siinä, että yrittää vaan huutaa niin lujaa, että ääni särkyy. Pidemmän päälle sillä konstilla hajottaa äänensä. Säröä saa ääneen melko pienelläkin volumella, ja yleensä se löytyy helpommin korkeisiin kuin mataliin ääniin. Lopputulos kuulostaa sitten särön kanssa paljon matalammalle kuin pelkkä puhdas ääni. Säröisesti laulettu ääni on yleensä myös hiljaisempi kuin tavallinen täysillä laulettu ääni. Ollakseen uskottavaa rääkyminen vaatii tietysti fiiliksen ja asenteen oikean tekniikan lisäksi.
 
Sattua ei saa. Jos sattuu tai yskittää niin teet jotain väärin. Tod.näk. et tue tarpeeksi, jännität vääriä lihaksia tai et vaan ole löytänyt kurkulle sitä optimaalista asentoa missä särö syntyy. Alkuun voi kyllä vähän ääni ja lihakset väsyä, varsinkin silloin kun vielä hakee sitä oikeaa säröasentoa kurkunpäälle ym. ja myös limakalvot voi vähän ärtyä kovasta ilmanpaineesta. Kannattaa treenata vähän kerrallaan.

Olis ihan kiva tietää jotain hyviä hengitys treenejä. Happi riittää hyvällä onnella kahteen sekuntiin kun yrittää öristä matalemmalta.