Rummut: rumpukamat ›

No niin, löytyihän se. Kadotin tälläisen http://muusikoiden.net/dyn/users/44060.jpg joskus hölmöyttäni, mutta onneksi löytyi hyvä yksilö tilalle. Sorry huono kuva, siis Ludwig 13x03 vaahtera piccolo.

Toi on niin pieni että hukkuu helposti.

"Joo tosi kivat pannut on hei jea ou vuk okei. Mikkä ne o?"
 
Ne on pearl Forumit Remon renaissance kalvoilla.

Kertokaa nyt jo,...MIKÄ niissä kumuissa on muka muka niin ihmeellistä?
Ihan hyviä joo, mutta ; ohut koivurunko, väreissä on suht rajattomat mahikset, älyttömän hintaisia verrattuna isojen rumpuvalmistajien kirkaslakattuihin setteihin ,( en ymmärrä , miksi yli 2 tonnin 3-osaisia settejä voi olla olemassa jollain hiton vahapinnalla tms. hinta ei mielestäni sovi tähän yhtälöön) On niitä tietyillä muillakin valmistajilla, ja yhtä outoa, mielestäni. ???

Ohut koivurunko EI ole maailman monipuolisin runkomateriaali, ja siksi varmaan tuota humppa/folk-jengiä kumuilla pääasiassa näkyy vetelevänkin.
Poikkeuksia on, mutta tyylillisesti aika tasapäisiä settejä näkyy Kumun sivuilla asiakassetteinä olevan 90%. Yksilöllisiä...jep ja juu.

(OFF-topic, mutta kun oli pakko, kun tuntuu, että Kumu parantaa jo syövänkin eräiden mielestä.) Ei mulla ole Kumuja vastaan mitään, mutta en millään löydä niistä mitään keskivertoa parempaakaan. Anteeksi, jos satutin.=)=)
 
Joku sentään ajattelee samalla tavalla. Hienoja rumpuja kumut ovat, MUTTA niin ovat myös esim. Premierin, Sonorin, Pearlin, Taman ja DWn huippusetit. Näillä muilla merkeillä saa valita huomattavasti tarkemmin settinsä kuin Kumulla. Esim. Pearlin masterworks rummut saa suunitella itse eri puulajeja yhdistelemällä ym. Ja värivaihtoehtoja on lähes loputtomasti eri viimeistelytyylien mukaan. Tietääkseni ainakin Sonorilla on samanlaisia mahdollisuuksia? Sekä DWllä?
Vai olenko väärässä? Joten minkä takia se Kumu on niin ainutlaatuinen? Ymmärrän sanan SUOMI!! Ja tämän takia itsekkin meinasin Kumu virvelin hankkia. Kumut ovat varmasti hyviä ja hienoja rumpuja mutta eivät parempia kuin muut, kun niitä todella tunnutaan ylistävän yli kaikkien muiden merkkien ja ohut runkoinen koivusetti on se ainut oikea! Miksi?
Jos joku haaveilee kumuista ja suomalaisuudesta niin anna mennä ja osta setti, mutta haluan muistuttaa että rumpuihin kannattaa tutustua paremminkin kuin vain että se on suomalainen ja se on paras ja parantaa syövän koska se on se kumu joka on vaan se paras...
Foorumeilla on niin liikaa kommentteja tyyliin: Ostin hyvän uuden virvelin merkkiä DW maksoi 600e! Vastaus: Miksi! Tuollahan olisi jo saanut kumun. Ja ym. jossa kumuja vertaillaan paksuihin rumpuihin ym...

No niin, löytyihän se. Kadotin tälläisen http://muusikoiden.net/dyn/users/44060.jpg joskus hölmöyttäni, mutta onneksi löytyi hyvä yksilö tilalle. Sorry huono kuva, siis Ludwig 13x03 vaahtera piccolo.
 
Näyttää tutulta ;) Toivottavasti pääsee rumpu soittoon.

MUTTA niin ovat myös esim. Premierin, Sonorin, Pearlin, Taman ja DWn huippusetit. Näillä muilla merkeillä saa valita huomattavasti tarkemmin settinsä kuin Kumulla. Esim. Pearlin masterworks rummut saa suunitella itse eri puulajeja yhdistelemällä ym. Ja värivaihtoehtoja on lähes loputtomasti eri viimeistelytyylien mukaan. Tietääkseni ainakin Sonorilla on samanlaisia mahdollisuuksia? Sekä DWllä?
 
Lauantaina Iisalmen olusilla oli peräkkäin Egotripin Sampo & Ludwig ja sen jälkeen Paulan Koivuniemen Sami? ja Kumut. Kyllä Ludwigin setti oli taivaallisen hyvän kuuloinen hyvin soundaavaan Kumuun verratuna. Ludwig on kai näistä mainituista lisäten kuitenkin vähiten kustomoitava setti. Vaikka timantteja upotettaisiin, on soundi tärkein. Ulkonäkö olkoon jo toisena.

Joku sentään ajattelee samalla tavalla. Hienoja rumpuja kumut ovat, MUTTA niin ovat myös esim. Premierin, Sonorin, Pearlin, Taman ja DWn huippusetit.
 
Ainoastaan kaksi-kolme kertaa Kumuja testanneena, voin yhtyä näihin kommentteihin. Toisaalta kuitenkin mietityttää, miksi niin moni Suomen huippukannuttajista turvautuu nimen omaan Kumuun (esim. A. Nykänen, S. Kuoppamäki, J. Lukkarinen). Noiden kannuttajien ammattitaitoon luottaen tulee väkisinkin sellainen fiilis, että onko niissä pöntöissä jotain niin hienoa, mitä itse ei vain ymmärrä... Voipi olla näinkin, mutta itse luotan valaistumista odottaen Premieriin, DW:iin, Yamahaan ja Ludwigiin.

Ainoastaan kaksi-kolme kertaa Kumuja testanneena, voin yhtyä näihin kommentteihin. Toisaalta kuitenkin mietityttää, miksi niin moni Suomen huippukannuttajista turvautuu nimen omaan Kumuun (esim. A. Nykänen, S. Kuoppamäki, J. Lukkarinen). Noiden kannuttajien ammattitaitoon luottaen tulee väkisinkin sellainen fiilis, että onko niissä pöntöissä jotain niin hienoa, mitä itse ei vain ymmärrä... Voipi olla näinkin, mutta itse luotan valaistumista odottaen Premieriin, DW:iin, Yamahaan ja Ludwigiin.
 
No, tekeehän se tietysti oman säväyksensä kun setti on pienemmältä valmistajalta ja vielä itselle "mittojen mukaan" tehty. Käyttöarvolla ja soundilla ei välttämättä tarvitsekaan olla asian kanssa mitään tekemistä. Ja onhan tuo samalla kotimaisen tuotannon tukemista jne.

Lauantaina Iisalmen olusilla oli peräkkäin Egotripin Sampo & Ludwig ja sen jälkeen Paulan Koivuniemen Sami? ja Kumut. Kyllä Ludwigin setti oli taivaallisen hyvän kuuloinen hyvin soundaavaan Kumuun verratuna. Ludwig on kai näistä mainituista lisäten kuitenkin vähiten kustomoitava setti. Vaikka timantteja upotettaisiin, on soundi tärkein. Ulkonäkö olkoon jo toisena.
 
Olit vaan niin mehuissas Paulasta, ettet pystynyt keskittymään muuhun!! Laittakaas nyt välillä niitä kuvia älkääkä verratko kikkeleitänne.

Olit vaan niin mehuissas Paulasta, ettet pystynyt keskittymään muuhun!! Laittakaas nyt välillä niitä kuvia älkääkä verratko kikkeleitänne.
 
En ollut mehuissa enkä Paulassa, mutta Sampo oli päällikkö muutenkin. Todella dynaaminen kaveri ja rumpujen soitto näytti helpolta hommalta. Naama naurussa soitteli keikan ja taas sai minut vakuuttuneeksi sitä, että on yksi tämän maan hienoimmista soittajista.

En ollut mehuissa enkä Paulassa, mutta Sampo oli päällikkö muutenkin. Todella dynaaminen kaveri ja rumpujen soitto näytti helpolta hommalta. Naama naurussa soitteli keikan ja taas sai minut vakuuttuneeksi sitä, että on yksi tämän maan hienoimmista soittajista.
 
Totta, diggailin myös kaverin soitosta Lahden öissä viikko sitten.

Lauantaina Iisalmen olusilla oli peräkkäin Egotripin Sampo & Ludwig ja sen jälkeen Paulan Koivuniemen Sami? ja Kumut. Kyllä Ludwigin setti oli taivaallisen hyvän kuuloinen hyvin soundaavaan Kumuun verratuna. Ludwig on kai näistä mainituista lisäten kuitenkin vähiten kustomoitava setti. Vaikka timantteja upotettaisiin, on soundi tärkein. Ulkonäkö olkoon jo toisena.
 
Pahoittelut Ludwigin unohtamisesta listaan:) Hienoa että muitakin asiaa pohtineita löytyi foorumilta. Kumut on kumut ja hyvät rummut mutta se ei tarkoita sitä ainoaa oikeaa joka on ylitse muiden. Itse olen muutamaa kumun settiä soitellut ja en todellakaan valitsisi näitä raskaampaan musiikkiin, mutta kevyempään musiikkiin varmasti hienot ja hyvä soundiset rummut.
Mutta sitten asiaan kumun alhaisista hinnoista. Jos katsotaan Kumun lakattujen settien hintoja esim. pearlin masters, reference ja masterworks setteihin verrattuna, voidaan selvästi huomata, etteivät nämä mitään sen halvempia ole. Vahapintaiset ovat halvempia, mutta ainakin minä haluaisin custom settini lakattuna. Mutta kaikki haluavat sen mitä haluavat...
Mutta kuitenkin painotan sitä, että mitenkään en halua haukkua Kumuja, mutta ihmettelen tätä ylistystä ylitse muiden...

Mulle kelpaisi endorsement-diili Helasen Pekan kanssa. Ja koska sillä on näyttäviä mannekiineja, jotkut ostaa ihan isollakin rahalla. Ja onhan se aito custom-paja, tottakai hinnat on erilaisia kuin tehtaiden ns. "custom" rummuilla.

Mutta kuitenkin painotan sitä, että mitenkään en halua haukkua Kumuja, mutta ihmettelen tätä ylistystä ylitse muiden...
 
Jonkun verran tulee luettua juttuja täällä ja en ole pahemmin törmännyt Kumujen ylistämiseen yli muiden? Enemmänkin täällä on Ludareita ja Sonoria ylistetty. Kumuhan on ainutlaatuinen, ei ole muita Kumuja! En lähtisi edes vertaamaan Kumun pajaa isoihin merkkeihin, jotka on tekee myös paskoja rumpuja hyvän brandinsä varjolla. Minun rehellinen mielipide on että Kumut on mun paras setti tähän mennessä, muttei varmasti paras mikä tulee olemaan.

Onko suurien tehtaiden (Pearl Masterworks varsinkin) Custom setti vain jotenkin "ns.custom" verrattuna kumuun, joka on "aito" custom paja? Mitä muuta customia kumuissa on, kuin, että paja on pieni, värin ja syvyyden saa valita? Puuvanteet/jonkun muun tekemät teräs/peltivanteet, vaha/lakkapinta ovat sitten vissiin toisi kustomointia.?
 
Runkoihin ei voi vaikuttaa mitenkään, siis paksuuden tai materiaalien osalta, niin kuinka asiakaslähtöistä kustomointia tämä nyt sitten on?
 
Eivät suuret (Sonor,Pearl,) niiden sarjojen osalta, joissa asiakas voi itse päättää rumpujensa rakenteen, ole ainkaan Kumua vähempää customia, vaikka siis isoja valmistajia ovatkin.
Tamalla, Yamahalla,Premierillä jne. on kyllä 2-3 eri puista koottuja runkoja tietyissä seteissään, mutta asiakkaalla ei ole materiaaleihin sanomista.
 
Hyvä, jos rumpujensa omistajat ovat sitä mieltä, että rahalle on saatu vastinetta oikeassa suhteessa. Merkistä riippumatta.

Mun rummut on iham paskat kun en saanut valita kuin yhdestä mateliaalista, väristä ja koista. Soundaa ne kuitenkin aika jees. =D

jotka on tekee myös paskoja rumpuja hyvän brandinsä varjolla. Tämä jyrsii minuakin. Kiinan pajalla painettu Ludwig tai Sonor eivät ansaitse kunniakasta logoaan millään muotoa. Saisivat ottaa oppia Gibsonista, jonka USA:n ulkopulella tehdyt ovat Epiphoneja.

Mun rummut on iham paskat kun en saanut valita kuin yhdestä mateliaalista, väristä ja koista. Soundaa ne kuitenkin aika jees. =D
 
Tulee, mitä sattuu tulemaan :-) En minäkään ole kustomina tilannut yhtään settiä. Olen ostellut uusia ja käytettyjä, kun on mukavan oloinen setti kohdalle tullut.
 
Jumalauta, mikä päänsärky tuli, kun yritin speksata Sonorin SQ2-settiä... Liikaa vaihtoehtoja. "KISS" sopii mulle.

Ittekin tänään säädin SQ2-konfiguraattorin kanssa. Vain kaksi värivaihtoehtoa oli yli muiden. HW meni värin mukaan, joko kromina tai mustattuna kromina. Rokkikattaus ei ollut ejes hirveän pahan hintanen... Hmmmmmm. GAS(P).