Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Veikkaan talon sähkörasioiden olevan ns.nollattuja rasioita,eli varsinaista maakaapelia (ke-vi) ei ole vaan rasioiden maaliuskat on vedetty 0-johtimeen.
 
Ei kai nollaus nyt noin suuria potentiaalieroja aiheuta?

Ei kai nollaus nyt noin suuria potentiaalieroja aiheuta?
 
Vaikea sanoa,varmaan olisi paikallaan sähkärin tehdä kunnollinen tarkistus sähköpäätaulun liitoksiin,monesti näissä on löysiä liitoksia.
 
Mitä tuohon nollaukseen tulee,kannattaa muistaa että se mikä liikkuu 0-johtimessa,liikkuu myös suojamaa-johtimessa tässä tapauksessa.Ja päinvastoin.
Jos huoneiston sähkötaulussa on jotain ongelmia,saattaa tuo nollauksella tehty "suojamaa" olla kaikkea muuta kuin maadoitus.
 
Nykyään sähkötöitä tekee venäläisiä ja virolaisia suomessa,kannattaa olla tarkkana jos omalle kohdalle sattuu tälläinen,itse jouduin puuttumaan kun taloyhtiön toimesta kylppärirempan yhteydessä vaihtoivat IP44-luokitetun pistorasian kosteassa tilassa tavalliseen tusinarasiaan.
 
Pistorasian ja kulutuslaitteen väliin tuleva vikavirtasuoja ei ole pöllömpi hankinta varmaankaan.

Pistorasian ja kulutuslaitteen väliin tuleva vikavirtasuoja ei ole pöllömpi hankinta varmaankaan.
 
Kuinka tehokas tuo vikavirtasuoja on, jos miettii ihan worst case scenarioita...? Oon pitkään suunnitellut semmoisen hankkimista, kun tulee soitettua välillä niin mielenkiintoisissa paikoissa ettei voi ikinä tietää sähköistä.
 
Mitä vikavirtasuoja estää ja mitä se ei estä?

Kuinka tehokas tuo vikavirtasuoja on, jos miettii ihan worst case scenarioita...? Oon pitkään suunnitellut semmoisen hankkimista, kun tulee soitettua välillä niin mielenkiintoisissa paikoissa ettei voi ikinä tietää sähköistä.
 
Mitä vikavirtasuoja estää ja mitä se ei estä?
 
Laitan wikipedian linkin,siellä on aika kattava selitys sen toiminnasta.Itse käytän sitä esim kotona kun kolvailen jotain himmeliä kuntoon.
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vikavirtasuoja
 
Tuo mun käyttämäni malli on Clas Ohlssonin valikoimasta,maksoi alle 20€,ja kotelo on samanlainen kuin kellokytkimissä.Ruotsin "Tukesin" hyväksymä malli.

Vaikea sanoa,varmaan olisi paikallaan sähkärin tehdä kunnollinen tarkistus sähköpäätaulun liitoksiin,monesti näissä on löysiä liitoksia.
 
Mitä tuohon nollaukseen tulee,kannattaa muistaa että se mikä liikkuu 0-johtimessa,liikkuu myös suojamaa-johtimessa tässä tapauksessa.Ja päinvastoin.
Jos huoneiston sähkötaulussa on jotain ongelmia,saattaa tuo nollauksella tehty "suojamaa" olla kaikkea muuta kuin maadoitus.
 
Nykyään sähkötöitä tekee venäläisiä ja virolaisia suomessa,kannattaa olla tarkkana jos omalle kohdalle sattuu tälläinen,itse jouduin puuttumaan kun taloyhtiön toimesta kylppärirempan yhteydessä vaihtoivat IP44-luokitetun pistorasian kosteassa tilassa tavalliseen tusinarasiaan.
 
Pistorasian ja kulutuslaitteen väliin tuleva vikavirtasuoja ei ole pöllömpi hankinta varmaankaan.
 
Joo, kerran tutkittiin erään vanhan maatalousrakennuksen sähköjä. Ensinnäkin siellä oli ulkoseinästä lähtien kaksi erillistä sähköjärjestelmää keskuksineen kaikkineen, toinen tehty joskus 50-luvulla, toinen 70 tai 80-luvulla, jotka menivät vielä "ristikkäin" niin että jossain tilassa saattoi vaikkapa valaistus ja osa pistorasioista olla vanhassa ja loput pistorasiat uudessa systeemissä. Vanhan systeemin nollauksessa oli jotain häikkää, nollajohdossa oli jotain 50V jännitettä maata vasten, tuntui mukavana kihelmöintinä suojamaadoitettuja laitteita koskettaessa. Sitten oli vielä muita kauhujuttuja kuten kannettomia jakorasioita täynnä heinäpölyä, ryhmäkeskuksia joissa oli varokepesien pohjakoskettimet hakattu rikki että voisi käyttää isompia sulakkeita yms. Pieni ihme ettei koko pytinki ollut palanut.

Laitan wikipedian linkin,siellä on aika kattava selitys sen toiminnasta.Itse käytän sitä esim kotona kun kolvailen jotain himmeliä kuntoon.
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vikavirtasuoja
 
Tuo mun käyttämäni malli on Clas Ohlssonin valikoimasta,maksoi alle 20€,ja kotelo on samanlainen kuin kellokytkimissä.Ruotsin "Tukesin" hyväksymä malli.
 
Kiitos linkistä.
 
Kyllähän tuolta olisi sähköstä jotain tietävä asian ymmärtänyt, mutta itse jäin tätä ymmärrystä vaille... :) Kysyn tässä lisää vähän tyhmiä.
 
1. Vaatiiko vikavirtasuoja maadoitetun pistorasian toimiakseen oikein?
2. Onko pistorasian maadoitustavalla merkitystä suojan toiminnan kannalta(maa nollaan/oikea maadotus)?
3. Estääkö vikavirtasuoja sekä sähköverkosta johtuvat, että laitteen rikkoutumisesta aiheutuvat mahdolliset fataalit virtapiikit?

Kiitos linkistä.
 
Kyllähän tuolta olisi sähköstä jotain tietävä asian ymmärtänyt, mutta itse jäin tätä ymmärrystä vaille... :) Kysyn tässä lisää vähän tyhmiä.
 
1. Vaatiiko vikavirtasuoja maadoitetun pistorasian toimiakseen oikein?
2. Onko pistorasian maadoitustavalla merkitystä suojan toiminnan kannalta(maa nollaan/oikea maadotus)?
3. Estääkö vikavirtasuoja sekä sähköverkosta johtuvat, että laitteen rikkoutumisesta aiheutuvat mahdolliset fataalit virtapiikit?
 
1. Ei
2. Ei
3. Ei (Tuota varten on olemassa ylijännitesuojia)

Kiitos linkistä.
 
Kyllähän tuolta olisi sähköstä jotain tietävä asian ymmärtänyt, mutta itse jäin tätä ymmärrystä vaille... :) Kysyn tässä lisää vähän tyhmiä.
 
1. Vaatiiko vikavirtasuoja maadoitetun pistorasian toimiakseen oikein?
 
**Ei vaadi,vikavirtakytkin seuraa vaiheen ja o-johdon välistä "balanssia".
 
2. Onko pistorasian maadoitustavalla merkitystä suojan toiminnan kannalta(maa nollaan/oikea maadotus)?
 
**Ei ,esim Strömforssin uppoasennus rasia jossa on vikavirtakytkin,on asennusohjeessaa maininta että sen voi kytkeä nollatuksi rasiaksi.
 
3. Estääkö vikavirtasuoja sekä sähköverkosta johtuvat, että laitteen rikkoutumisesta aiheutuvat mahdolliset fataalit virtapiikit?
 
**Ei,se vaatii jo oman nippelinsä,näitä piikkejä tulee lähinnä maaseudulla avojohto/ilmajohto (pitkät kaapelivedot ) siirtolinjoilla.

2. Onko pistorasian maadoitustavalla merkitystä suojan toiminnan kannalta(maa nollaan/oikea maadotus)?

**Ei ,esim Strömforssin uppoasennus rasia jossa on vikavirtakytkin,on asennusohjeessaa maininta että sen voi kytkeä nollatuksi rasiaksi.
 
Tuo pitänee paikkansa nykyään, mutta kysyjä lienee tarkoittanut pistorasiaan
liitettävää ulkoista suojaa, ja tällöin maadoitustavalla ei väliä.
(Keskukseen liitettyihin vikavirtasuojasyöttöihin ei saa kytkeä nollattuja rasioita, mutta se onkin asia erikseen.)

Eli varmin tapa suojata itsensä on pistää kitarakamat ylijännite- ja vikavirtasuojan läpi valtakunnanverkkoon?
 
+foliohattu
 
Tuskinpa tulee toteutettua, mutta olisi mukava tietää, kuinka teoriassa suojautua pahimmalta mahdolliselta.
 
Ja vielä kumisaappaat jalkaan ja kumihanskat käteen :-)

Onko joku jo tarkastanut, toimiiko vikavirtasuoja todella maadoittamattomassa rasiassa? Se tosiaan nuuhkii nollan ja vaiheen virran eroavaisuuksia, mutta on ollut juttua, että prosessiin jollakin tapaa liittyy myös suojamaadoitus. Esimerkiksi kaupoissa (ainakin Lidl ja Clas Ohlson) myytävissä pistorasiaan asennettavissa vikavirtasuojissa sanotaan, että laite tulee laittaa vain maadoitettuun pistorasiaan.
 
Huippuvehkeitä nuo ovat kyllä. Eivät maksa juurikaan mitään ja todellakin säästävät henkiä.
 
Nollaus on kyllä ikuinen puheenaihe sähköasentajien keskuudessa. Minulle sanoi yksi todella ison luokan ammattilainen, että hän ehdottomasti suosii nollausta, jos se on ainoa tapa suojamaadoittaa pistorasia. On siinä riskinsä, kuten että kytkettävän laitteen kuoresta tulee virtapiirin osa nollajohdon irrotessa esim. keskuksesta, mutta onneksi näin käy todella harvoin. Paljon useammin ihmiset käyttävät laitteita, jotka vaativat suojamaadoituksen maadoittamattomissa rasioissa, joka muodostaa suuren riskitekijän. Toki haluaisin aina vetää suojamaan rasialle, mutta todella useassa tapauksessa (vanhat omakotitalot yms) on nollaaminen ainoa realistinen vaihtoehto.

Onko joku jo tarkastanut, toimiiko vikavirtasuoja todella maadoittamattomassa rasiassa? Se tosiaan nuuhkii nollan ja vaiheen virran eroavaisuuksia, mutta on ollut juttua, että prosessiin jollakin tapaa liittyy myös suojamaadoitus. Esimerkiksi kaupoissa (ainakin Lidl ja Clas Ohlson) myytävissä pistorasiaan asennettavissa vikavirtasuojissa sanotaan, että laite tulee laittaa vain maadoitettuun pistorasiaan.
 
Eipä ole tullut kokeiltua, mutta en kyllä keksi mitään syytä miksi tuossa tarvittaisiin suojamaata. Liekö huhu peräisin siitä, että helpoin tapa testata vikavirtasuoja on vetää vaihe suojamaahan sopivalla tavalla ? Ja siitä olisi tullut väärinkäsitys testinappulan toimintaperiaatteesta.

Eipä ole tullut kokeiltua, mutta en kyllä keksi mitään syytä miksi tuossa tarvittaisiin suojamaata. Liekö huhu peräisin siitä, että helpoin tapa testata vikavirtasuoja on vetää vaihe suojamaahan sopivalla tavalla ? Ja siitä olisi tullut väärinkäsitys testinappulan toimintaperiaatteesta.
 
Jaa-a, paha mennä sanomaan. Pitäisi melkein ruuvata tuo vikavirtasuoja auki ja katsoa meneekö suojamaaliuska jonnekin kytkentään. Ellei joku sitten käyttöönottomittaria saa lainaan.

Jaa-a, paha mennä sanomaan. Pitäisi melkein ruuvata tuo vikavirtasuoja auki ja katsoa meneekö suojamaaliuska jonnekin kytkentään. Ellei joku sitten käyttöönottomittaria saa lainaan.
 
Täältä löytyy LIDL'in myymän laitteen testi,tämä on sama verme kuin Clas Ohlsoonin myymä.Testaajana Matti Käki joka on tehnyt hyvää työtä penkomalla näitä asioita yleisellä tasolla,ja saanut aiheetta rapaa niskaansa siitä.
 
http://www.mattikaki.fi/laitetestit/vikavirtakytkin.htm
 
Itselläni on tämä Ohlssonilta ostettuna,toiminut ok.
 
Kuvien perusteella suojamaa kulkee pistokkeesta -->pistorasiaan ei siis ole varsinaisen vikavirtakytkimen kanssa yhteydessä.

Itselläni on tämä Ohlssonilta ostettuna,toiminut ok.
 
Kuvien perusteella suojamaa kulkee pistokkeesta -->pistorasiaan ei siis ole varsinaisen vikavirtakytkimen kanssa yhteydessä.
 
Ok, tuo toimii siis myös maadoittamattomassa rasiassa, joten "juttu" oli silkkaa puppua (ainakin tuon laitteen osalta). Minulla on tosiaan Lidlistä ostettu ja se on pelannut moitteetta. Testasin sen vielä käyttöönottomittarilla ostamisen jälkeen ja testitulokset piti.

Ok, tuo toimii siis myös maadoittamattomassa rasiassa, joten "juttu" oli silkkaa puppua (ainakin tuon laitteen osalta). Minulla on tosiaan Lidlistä ostettu ja se on pelannut moitteetta. Testasin sen vielä käyttöönottomittarilla ostamisen jälkeen ja testitulokset piti.
 
Kyllä se näin on. Viisas on immeinen joka keksi vikavirtasuojan. Toki eihän sekään
mikään autuaaksi tekevä sähköturvallisuus mielessä ole. Sen takia niihin on laitettu se testinappula. Ei muuten kannata kokeilla vvs toimintaa kytkemällä vaihe suojamaahan suoralla kontaktilla (joku muutaman kymmenen kilon vastus välissä vois toimia), sulake paukkuu melko varmaan, ei ne ihan niin nopeita ole kuitenkaan. Nm: "Kerran piruuttain testasin"

Ei muuten kannata kokeilla vvs toimintaa kytkemällä vaihe suojamaahan suoralla kontaktilla (joku muutaman kymmenen kilon vastus välissä vois toimia), sulake paukkuu melko varmaan, ei ne ihan niin nopeita ole kuitenkaan. Nm: "Kerran piruuttain testasin"
 
:-)
 
Usein (ei siis aina eikä luotettavasti) vikavirtasuojan toiminnan voi muuten testata kytkemällä _nollan_ suojamaahan. Nimim. "Puolen taloa pimeänä kun asensin ulkovaloa"

Tuosta Vikavirtasuojasta. Olen sen ymmärtänyt siten että itse suoja tarkkailee Vaiheen ja Nollan virtaa, eli menevä ja palaava virta pitää olla yhtä suuria (30mA on suurin ero (laskennallinen) mitä se sallii). Mikäli esim. laitteeseen tulee vuotovika ja jännite pääsee runkoon niin osa palaavasta virrasta (tai kokonaan) kulkee maan eli laitteen rungon kautta ja VVS laukeaa. Jos suojamaa puuttuu, jännite odottaa rungossa niin kauan kunnes se pääsee jotakin reittiä (kitaristin koskettaessa metallista runkoa) maahan. Tässäkin tapauksessa VVS toimii mutta tuntuma on jo saavutettu. Ennen VVS:aa nollattu pistorasia on Bueno, mikäli on käytössä pistorasiaan laitettava malli!

Nuo maadoitusasiat eivät ole vain inssien kuluttajien lompakon tyhjentämiseksi keksittyjä juttuja. Jo 5mA verkkojännitteellä voipi lähettää iskun saaneen virtuoosin henkan ja topin seuraksi, jos olosuhteet muuten ovat otolliset. Sydän sopivassa vaiheessa työssään jne.
 
Kerron pari omaa tälliä, toinen oma moka ja toinen hiukan erikoisempi.
 
No ensin erikoisempi. Vuosi 85, kuten eput laulaa, mut minä tiukasti intin harmaissa, toki loppusodassa, prikaatin viestihuolto au:na. Paikkana Lappi TL, työväentalo. Rakensin kenttäsähköverkon kaikkien taiteen sääntöjen mukaan puumaiseksi. Maadoitin ryhmäkeskukset jne. Olimme komentopaikka kertauspataljoonalle, aukille ja varusmiespataljoonalle. Suolla oli kolme radiota pitämässä yhteyttä ko. pataljooniin. Jätkät tuli sanoon, että powereita paukkuu. Paikalle, tarrasin kiinni, ja lensin perseelle. Mitä @_$!"a, yleismittari kehiin ja pam. Laitteen rungon ja märän turpeen välillä oli 200V. Ei helvetti ajattelin...juoksujalkaa ryhmäkeskukselle 140V. Ajatus tuli mieleen ja taoin maadoitustolpan syvälle. Mitä lähemmäs taloa tulin sitä matalampi jännite. Lopuksi ilmoitin, että sähköt katkeavat hetkeksi. Parikyt metriä piuhaa ja toinen pää turpeeseen. Vittu rakennusta ei ole maadoitettu, kun suoraan mittasin kolmivaihepistokkeesta. No paikalle saatiin kunnon dieselvoimala ja jouduin jokaisen ryhmäkeskuksen avaamaan ja tarkistamaan maadoitukset. Mikäkö syynä? No muuntajassa ei tarvitse olla johtojen kiepillä, riittää kun satoja metrejä kulkevat tiukasti vierekkäin...
 
Sit se oma moka
 
Testausinssinä 90-luvulla nappasin vain stotchin (johdonsuojan) pois päältä ja aloin ruuvaamaan...PAM, keskisormesta kyynärpäähän kulki 230V käsihän lennähti ylös kuin ohjus ja helvetinmoinen haava peukaloon mittarihyllystä. Syy, kun on pistokkeena schuko, ei ns. sulakkeen "poistaminen" auta, vaan pelataan ryssän rulettia revolverilla, jossa joka toinen on kova. No Pistoke vaihtui kolmivaihepistokkeeseen, ettei toisille käy samoin.
 
Kerroin ihan vain siksi, että sähkö on armoton tappaja jos vain kohdalle sattuu. Itse odotan, että koskas se kolmas laaki tulee...enitenhän menee ammattilaisia :D :D :D