Kitarat: kitarakamat ›

Ostin tuossa pari vuotta sitten epiphonen sg-400 vai mikähän se oli kitaran ja kun en sillon hirveästi tiennyt noista kamoista (enkä kyllä tiedä nykyäänkään) olen huomannut
että se on moniin muihin verrattuna hyvin vaikeasoittoinen vaikka hienot soundit omaakin. Olen sen jälkeen kokeillut oikeaa gibson SG:tä kaupassa ja se tuntui aika hyvältä mutta taisi maksaa jotain 700e. No eihän se välttämättä se 700 liikaa ole jos kyseessä on tosi hyvä skeba jolla jaksaa treenata soittamista. Mutta olisiko joku ibanez kuitenki parempi vaihtoehto? Itse ainakin tykkään siitä tony lommista ja eikös himin kitaristikin soita sellasella gibsonilla.

vai mikähän se oli
 
reps
 
onhan se mikänytolikaan kunnon säädöissä, voisi olla oiva ensiapu ongelmiin

Mistäpäin olet? Multa saattaisi irrota Iban RG2570 hyvän tarjouksen tullessa. Laita pikaviestiä mikäli kiinnostaa.
 
Kun olen vielä vähän kahden vaihella että kumpi gibson sg vai se toisen tyyppinen.
 
Jos joku voisi vähän valottaa että kumpi kannattaa ostaa kuhunkin tarkoitukseen ja mitä etuja/huonouksia ne omaavat.

reps
 
onhan se mikänytolikaan kunnon säädöissä, voisi olla oiva ensiapu ongelmiin
 
Hmm nojoo, en ole kovin hyvä noiden kanssa, minä kun luulin automaattisesti että tuo epiphonen sg todella on vaikeasoittoinen kun olen sen parista muustakin suusta kuullut. Mutta jos ne säädöt nyt niin paljon vaikuttaa niin voisihan sitäkin kokeilla. Olen kyllä säätänyt kieliä matalemmalle mutta ei niitä kovin matalalle saa ennenkuin alkaa osumaan nauhoihin yläsäveliä soittaessa.

Hmm nojoo, en ole kovin hyvä noiden kanssa, minä kun luulin automaattisesti että tuo epiphonen sg todella on vaikeasoittoinen kun olen sen parista muustakin suusta kuullut. Mutta jos ne säädöt nyt niin paljon vaikuttaa niin voisihan sitäkin kokeilla. Olen kyllä säätänyt kieliä matalemmalle mutta ei niitä kovin matalalle saa ennenkuin alkaa osumaan nauhoihin yläsäveliä soittaessa.
 
sitten hiukan kaularautaa löysälle. intonaatiokin vielä kohdilleen, yleensä jo niillä toimenpiteillä paremmaksi muuttuu. paskasta ei saa konvehtia, mutta ei nuo epit nyt paskaa kuitenkaan ole.

sitten hiukan kaularautaa löysälle.
 
Ehkä kuitenkin ennemmin kireämmälle. Olettaisin, että kaula on liian kovera jos kieliä ei tarpeeksi matalalle saa.
 
E: Tuolta apuja: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=28886

sitten hiukan kaularautaa löysälle. intonaatiokin vielä kohdilleen, yleensä jo niillä toimenpiteillä paremmaksi muuttuu. paskasta ei saa konvehtia, mutta ei nuo epit nyt paskaa kuitenkaan ole.
 
Okei, tuntuu vain että tuolla vehkeellä kaikki tekniikkaharjoitukset ja soolonpätkät tuskalta. En tiedä tosin voihan se olla vain soittajassa vika. :)

SG on soittotuntumaltaan varsin erilainen, kuin Ibanezin RG:t. Jos nimenomaan haluaa tilutella ja sensellaista, RG voi olla kätevämpi, mutta mielestäni taas SG:n kaula tai Gibsonin ylipäätänsä sopii enemmän sellaisiin rock/hardrock soitteluihin. Aika mielipidekysymyksiä silti. En tuosta Epiluurista tiedä, mutta Gibsonin SG:t (etenkin standardit, jotka maksavat sitä 1000e+ nykyään, jokin aika sitten vielä 1300e) ovat mielestäni erittäin mukavia soitettavia. Tietenkin joku Ibanezin tilukeppi ysisetin ohuilla kielillä on "kevyempi" soitettava, mutta mielestäni myös jotenkin tunnottomampi.
 
Eipä kovin hyödyllinen vastaus. Käskisin vain kokeilemaan erityyppisiä kitaroita, jotta selviää, mistä pitää. Voit myös kokeilla 9-46 kielisettiä sen todennäköisen käyttämäsi 10-46 tilalle tuohon Epiphoneen. Sen pitäisi tehdä tuntumasta kevyempi yläkielltä ja helpottaa tiluttelua.

Ehkä kuitenkin ennemmin kireämmälle. Olettaisin, että kaula on liian kovera jos kieliä ei tarpeeksi matalalle saa.

E: Tuolta apuja: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=28886
 
niin, mietin enemmän tuota särinäjuttua, jos kaula on liian suora niin keskeltä päräjää, vähän kuopalle ja tallaa alaspäin vois auttaa. tosin tästä tilanteesta ei sitten varmaksi tiedä miten on.
 
mainittakoon että olen huomattavasti parempi lähitietäjä kuin kaukotietäjä.

SG on soittotuntumaltaan varsin erilainen, kuin Ibanezin RG:t. Jos nimenomaan haluaa tilutella ja sensellaista, RG voi olla kätevämpi, mutta mielestäni taas SG:n kaula tai Gibsonin ylipäätänsä sopii enemmän sellaisiin rock/hardrock soitteluihin. Aika mielipidekysymyksiä silti. En tuosta Epiluurista tiedä, mutta Gibsonin SG:t (etenkin standardit, jotka maksavat sitä 1000e+ nykyään, jokin aika sitten vielä 1300e) ovat mielestäni erittäin mukavia soitettavia. Tietenkin joku Ibanezin tilukeppi ysisetin ohuilla kielillä on "kevyempi" soitettava, mutta mielestäni myös jotenkin tunnottomampi.
 
Eipä kovin hyödyllinen vastaus. Käskisin vain kokeilemaan erityyppisiä kitaroita, jotta selviää, mistä pitää. Voit myös kokeilla 9-46 kielisettiä sen todennäköisen käyttämäsi 10-46 tilalle tuohon Epiphoneen. Sen pitäisi tehdä tuntumasta kevyempi yläkielltä ja helpottaa tiluttelua.
 
Parin vuoden ajan olen soitellutkin sellasia rock ja hardrock juttuja ja olen tullut siihen tulokseen että nyt haluaisin vähän harjoitella sormitekniikoita ja sen sellaista että tulisi vaihtelua soitteluun. Kuten sanoin se tuntuu aika vaikealta tuolla omalla kepilläni.
 
Tuo otsikko on hieman harhaanjohtava pahoittelen.

Kyllä mä kattelisin Gibsonin LP:tä, SG:tä Flying V:tä, Firebirdiä tai Exploreria. Niillä taipuu hevit ja rokenröllit... ja tiedetäänpä erään Les Paul nimisen kaverin soittaneen signaturemallillaan ihan jatsiakin ja yhden tumman kaverin Flying V:llä perinteistä bluesia.
 
Itse olen ainakin saanut aikaan ihan kivoja soundeja LP Deluxella ja pikku putkivahvarilla parin purkin kanssa. Käsittääkseni noi gibsonin faded, junior ja menace lespaulit ei oo edes ihan kaameissa hinnoissa tällä hetkelllä. Eikä sit tarvi olla heti myymässä sitä kepukkaa jos tyylisuunta ja oma maku hieman vaihtuukin. Samalla kitaralla ja vahvarilla oon soitellu itse samana iltana ihan perus tanssimusaa ja myöhemmissä seteissä whitesnakea, bon jovia ja metallicaa.

Paras tilutustuntuma/hintasuhde on kyllä mielestäni ehdottomasti noissa Ibanezin RG-570 johdannaisissa. Eli japanilaista RG:tä kehiin. Aika kohtuuhintaisia, etenkin käytettynä, ja sillä kaulalla ei jää tilutus kiinni muusta kuin taidosta.

Älkää unohtako Fender stratocasteria, kyllä sillä taittuu aikalailla kaikenlainen musiikki. Itsekin soitan hevi/grungea stratolla. Ja myös telellä :)

Äh auttakaa nyt en saa tästä selkoa. Eli mitä pitää tehä kun niitä kieliä ei saa tarpeeksi alas kun ne alkaa jo osumaan niihin rautoihin ylä-ääniä soittaessa? Mistä sitä kaularautaa voi säätää ja mihin suuntaan?

Jos kieli osuu(ja sammuu) nauhoihin ylänauhoilta soittaessa, ruuvaa tallaa korkeammalle. Kaularaudan säätäminen vaikuttaa ylänauha-soitettavuuteen vain vähän.
 
Tiedoksi, että viimeistään kaularaudan säätämisen jälkeen kitaran intonaatio tulisi säätää uudelleen.
 
Helpoimmalla pääset kun viet kitarasi kitarahuoltoon ja kerrot siellä millaisen soitettavuuden keppiin haluat. Saat keppisi melko optimikuntoon, saat lisää tietoa soittimestasi(kysy onko sen kitaran säätämisessä jotain erityisiä ongelmia) ja sen jälkeen voit arvioida tilanteen uudelleen.
 
Veikkaan että perushuoltoreissu maksaa n. 20-40 euroa.

Torilla näyttäs olevan ihan SG-standard 820:lla myynnissä:
 
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=251569
 
Satasen enemmän kuin budjetti tosin.

Äh auttakaa nyt en saa tästä selkoa. Eli mitä pitää tehä kun niitä kieliä ei saa tarpeeksi alas kun ne alkaa jo osumaan niihin rautoihin ylä-ääniä soittaessa? Mistä sitä kaularautaa voi säätää ja mihin suuntaan?
 
Lavassa olevan luukun alla on jonkinlainen ruuvi tms. jota tässä tapauksessa KIRISTETÄÄN kääntämällä sitä OIKEALLE lavan päästä katsottuna.

Lavassa olevan luukun alla on jonkinlainen ruuvi tms. jota tässä tapauksessa KIRISTETÄÄN kääntämällä sitä OIKEALLE lavan päästä katsottuna.
 
Millä perusteella kaularautaa kiristetään, jos kielet särisee nauhoja vasten? Eikö kielten nosto olis se ensisijainen asia ja vasta sen jälkeen kaularaudan tarkistus?
 
Itselläni on tapana tehdä näin, kun säädän kielten korkeuden:
 
Ensin haen sopivasti liian korkean korkeuden kielille. Sen jälkeen kiristän kaularautaa siten, että kun kielet alkaa säristä, otan takaisin tasan sen verran, ettei ne särise. Näin ollen kielet ovat paitsi hyvin soivassa, niin myös soitettavassa korkeudessa. Sen jälkeen justeerataan hienovire kondikseen.
 
Toiminut jo tovin ja tulee toimimaan jatkossakin. Kiitos nam.

Millä perusteella kaularautaa kiristetään, jos kielet särisee nauhoja vasten? Eikö kielten nosto olis se ensisijainen asia ja vasta sen jälkeen kaularaudan tarkistus?
 
No tässä nyt on aika ilmiselvästi kyseessä se, että kaula on liian kovera koska kieliä ei tunnu saavan soitettavalle korkeudelle ennenkuin alkaa napsumaan ylänauhoihin. Jos kaula olis suora tai kupera ja talla säädetty niin alas, että ylänauhat rätisee niin ei takuulla kyllä olis liian korkealla kielet. Ellei satula sitten ole jo järjettömän korkea. Voishan kyseessä olla kyllä nauhavikakin, jokin ylempi nauha noussut reilusti urastaan.
 
Itselläni on tapana tehdä näin, kun säädän kielten korkeuden:
 
Ensin haen sopivasti liian korkean korkeuden kielille. Sen jälkeen kiristän kaularautaa siten, että kun kielet alkaa säristä, otan takaisin tasan sen verran, ettei ne särise. Näin ollen kielet ovat paitsi hyvin soivassa, niin myös soitettavassa korkeudessa. Sen jälkeen justeerataan hienovire kondikseen.
 
En kyllä suosittelis tätä tapaa jos ei ole aiemmin säätänyt kyseistä keppiä. Tossahan pitäs jo perstuntumalta osata säätää kielet oikeaan korkeuteen ja sitten hienosäätää relief.
 
Oikeampi tapa lie aloittajalle olis, että säätää reliefin (kaulan "suoruus") mittaamalla. Painetaan kieli alas ykkösnauhalta ja bodyn reunan kohdilla olevalta nauhalta (usein 17. nauha). Mitataan kielen ja edellisten nauhojen puolivälissä olevan nauhan välinen rako. Noin 0.5-1.0mm on useinmiten sopiva. Sitten kun se on kohdilla, säädetään kielten korkeus halutuksi. Ja lopuksi tietysti intonaatio.