| Aihe: Nuno Bettencourt | |
|---|
|
Hoi ystävät!
Ei löytynyt omaa keskustelu herralle haullakaan joten..
Minkälaisia mietteitä herättää kitaristina/biisinkirjoittajana? Meikäläiselle muodostunut milteimpä lempikitaristiksi "Groovekkaan" tatsin ansiosta. Sopivan repivää meininkiä. Mielestäni miehellä on myös hyvin tunnistettava soundi, joka lähtee suurelta osin jäbän sormista.
Extremen albumeista pidän parhaana Pornograffitia(kuten käsittääkseni moni muukin). Nythän on myös Reunion tapahtunut eli livenä näkeminenkin voisi teoriassa onnistua.
Extremen jälkeisistä projekteista ei ole kyllä jäänyt itselle yhtä hienoa kuvaa. Yksittäisiä hyviä piisejä on kyllä.
Keskustelua! |
 Apricot
14.07.2008 16:52:18 (muokattu 14.07.2008 16:54:09) | |
|
Minkälaisia mietteitä herättää kitaristina/biisinkirjoittajana?
No, 90-luvusta meni varmaan puolet pelkästään Nunoa diggaillessa. 90-luvun taitteen soundeista voi olla montaa mieltä - se oli sitä aikakautta - mutta on siinä kuitenkin rock-kitaristi jolla on korvat päässä.
Yrityksen puutteesta ei voi ainakaan moittia, mitä biisintekemiseen tulee. Eiköhän ne Extremen Beatles- ja Queen-tyyliset "suuruudenhullut" biisikolossit olleet ihan Nunon omia ideoita. Liekö siinä bändi ollut paljoakaan mukana. Pornolla ja III Sidesilla kuuluu vahva tekemisen meininki; studiossa siihen hommaan on selvästikin uppouduttu korvia myöten.
Kitaristina Nuno on hauskalla tavalla ristiriitainen, koska tilusankaruus tulee selvästikin 80-luvulta, mutta yhdistyy musikaaliseen kaunosieluisuuteen. Sooloissa parasta on rytminen rikkaus ja vaihtelevuus, harmoninen sisältö ja inspiroiva fraasinmuodostus, sekä tietysti blues. Riffit on ihanan rock ja hevi, mutta r&b -tyylisellä rytmiikalla maustettuja.
Paha sitä on arvostella, kun tämäkin on musaa, jonka tahdissa allekirjoittanut on kasvanut. |
|
Mulle Nuno on ollut jo pitkään yksi kovimmista kitaristeista ikinä. Muhun on aina kolahtanut vahva rytmiikka musiikissa ja etenkin synkopoidut rankat riffit, ja niitähän Nuno osaa veistellä oikein kunnolla. Oikeastaan ei äkkiseltään tule mieleen toista rokkikitaristia, jolla olisi time ja rytmipuoli yhtä hyvin handussa kuin Nunolla. Kyllähän Nunon soitto aikamoista otelauta-akrobatiaa välillä on, mutta sitäkin hyvällä maulla. Kitaristi, jolla on selkeästi omia ideoita ja näkemystä jo suht. loppuunkalutusta genrestä. Nunon soitossa etenkin siitä fraseerauksesta ja artikuloinnista diggailen tosi paljon.
Mitä tulee Nunoon biisintekijänä, niin toisaalta ihmettelen ettei ole saanut enemmänkin huomiota, ja toisaalta en. Oikeastaan kaikki Extremen levyt on kokonaisuksina vähän keskinkertaisia. Puolet biiseistä on aivan timanttitavaraa, mutta valitettavasti toinen puoli menee vähän liian kokeelliseksi tai muuten vaan vähän kauas niistä timanttibiiseistä, toimiakseen samalla levyllä. Mitä ihmettä esimerkiksi "When I First Kissed You" tekee Pornograffitilla tai "Seven Sundays" III Sidesilla? Pari kipaletta lyhyempinä levyistä jäisi vielä nälkäiseksi. Nyt parin viimeisen biisin kohdalla tulee mietittyä, että koskahan tämä loppuu. |
|
Loistava kitaristi ei muuta voi sanoa. Sääli vain että rupesi tekemään poppia (tai onko tilanne muuttunut?). |
|
Loistava kitaristi ei muuta voi sanoa. Sääli vain että rupesi tekemään poppia (tai onko tilanne muuttunut?).
Nunon ainokaiseksi soololevyksi jäänyt Schizophonic on varmaan sitä tarkoittamaasi poppia. Sen jälkeenhän äijällä on ollut Mourning Widows, Population 1 ja DramaGods, jotka ovat kyllä ihan rokkia olleet - tosin aika kaukana Extremestä. |
|
Aika harvoin kukaan mainitsee sitä viimeistä (viimeisintä?) Extreme-lättyä (Waiting for the punchlineko se nyt oli). Asennepuoli on soitanollisesti kyllä niin rankka, ettei sitä samaa aiemmilla lätyillä ole. Sekin puhuu jo paljon, että kitaradubbauksia ei ole juuri lainkaan, suurin osa matskusta on vissiin vedetty livenä purkkiin. Näin muistaisin lukeneeni jostain haastattelusta. Kitarassakaan ei ole montaakaan efektiä, kaikua tai delaytäkään ei juuri missään. Herran soiton tarkkuus käy kyllä viimeistään tästä tuotoksesta ilmi... |
|
Aika harvoin kukaan mainitsee sitä viimeistä (viimeisintä?) Extreme-lättyä (Waiting for the punchlineko se nyt oli). Asennepuoli on soitanollisesti kyllä niin rankka, ettei sitä samaa aiemmilla lätyillä ole. Sekin puhuu jo paljon, että kitaradubbauksia ei ole juuri lainkaan, suurin osa matskusta on vissiin vedetty livenä purkkiin. Näin muistaisin lukeneeni jostain haastattelusta. Kitarassakaan ei ole montaakaan efektiä, kaikua tai delaytäkään ei juuri missään. Herran soiton tarkkuus käy kyllä viimeistään tästä tuotoksesta ilmi...
Jos joku tietää mistä tämän levyn saa hommattua, niin mulle saa kertoa. Mulla oli tuo vanhalla koneella kirjastosta ripattuna ties kuinka monta vuotta, mutta eipä ole enää vanhaa konettakaan. Missään netti- tai muussa kaupassa en ole WFTP:een törmännyt. Aivan saatanan kova levy kyllä. |
|
Jos joku tietää mistä tämän levyn saa hommattua, niin mulle saa kertoa. Mulla oli tuo vanhalla koneella kirjastosta ripattuna ties kuinka monta vuotta, mutta eipä ole enää vanhaa konettakaan. Missään netti- tai muussa kaupassa en ole WFTP:een törmännyt. Aivan saatanan kova levy kyllä.
Tämänhän kanssa mäkin tuskailin, kun joskus tyhmyyksissäni poistin levyn divariin. Onneksi tuli vastaan yllättäen tutulla rumpalismiehellä, joka auliisti luopui levystä ruhtinaalliseen 5 egen kiskurihintaan=)
God's away on business |
|
Jos joku tietää mistä tämän levyn saa hommattua, niin mulle saa kertoa. Mulla oli tuo vanhalla koneella kirjastosta ripattuna ties kuinka monta vuotta, mutta eipä ole enää vanhaa konettakaan. Missään netti- tai muussa kaupassa en ole WFTP:een törmännyt. Aivan saatanan kova levy kyllä.
Esim. täältä:
http://www.ariman.fi/tilaustuotteet/
tai
http://www.amazon.com/Waiting-Punch … =UTF8&s=music&qid=1216057024&sr=1-5
"Pieni ryyppy maistuu ruoan kanssa, syö tai ei!" |
|
Esim. täältä:
http://www.ariman.fi/tilaustuotteet/
tai
http://www.amazon.com/Waiting-Punch … =UTF8&s=music&qid=1216057024&sr=1-5
Ääää miksen mä ole tajunnut että Arimanilla on tuollainen tilaussysteemi. Niiltä mä olen aiemminkin ostanut tavaraa.
Amazonista en taida tilata, tai mistään muualtakaan mikä vaatii luottokorttia. Taidan katkaista korttini muutenkin kunhan saan finanssiasiani ensin edes jotenkin kuntoon. |
|
Oikeastaan ei äkkiseltään tule mieleen toista rokkikitaristia, jolla olisi time ja rytmipuoli yhtä hyvin handussa kuin Nunolla.
Jos et ole vielä tsekannut sellasta kaveria kuin Jeff Kollman, niin suosittelen. Mulle tuli heti mieleen ;-) Cosmosquadin tokalla levyllä on aika makeita funkrytmejä. Tiedä sitten onko Kollman enään rokkikitaristi.
Niin ja itse aiheeseen. Mun mielestä waiting for... on Extremen paras levykokonaisuus ja Nunolla on sillä levyllä paras saundi. Midnight express on aikas kova veto.
"Pieni ryyppy maistuu ruoan kanssa, syö tai ei!" |
 Tuomas.
15.07.2008 00:18:07 (muokattu 15.07.2008 00:18:39) | |
|
Midnight express on aikas kova veto.
Todellakin. Akustista tullut ton takia kiitettävästi räpläiltyä. Siinä on saatu akustisen kitaran perkussiivinen puoli loistavasti esille. |
|
Schizophonic on hyvä levy, muihin soololevyihin(onko niitä edes?) en ole jaksanut tutustua. Extremeä en pakosta enkä vapaaehtoisesti suostu kuuntelemaan. |
 Jzci
15.07.2008 10:21:16 (muokattu 15.07.2008 10:24:12) | |
|
Eipä tähän paljoa voi sanoa, mielestäni yksi kovimpia jätkiä ikinä.
E: Tuossa on ihan pätevä liveveto midnight expressistä. http://www.youtube.com/watch?v=5wrIYPZHeeI
En varmaan ikinä lakkaa ihailemasta tuota oikean käden tekniikkaa. |
 mikkojii
16.07.2008 00:00:37 (muokattu 16.07.2008 00:02:03) | |
|
Juu kyllä Nuno on ollut itselläkin ihan kärkikastia. Aikaisempiin kirjoituksiin ei juuri muuta voi lisätä kuin että livekokemuksia itsellä on kaksi. Ruisrock (olisko 1992) Pornograffiti kiertueelta ja pari vuotta myöhemmin Jäähalli HKI Three Sidesin kiertueelta. Ukko on aivan peto livenäkin ja mm. Bumble Bee tulee rumpukoneen kanssa sillai että pissat on housussa. Itse diggailen juuri tuota aikaisemminkin hehkutettua perkussiivisuutta soitossa ja sävellyspuolen monimuotoisuutta.
Testailin männä talvena tuon Washburnin N4:sen oikein rauhassa ja pakko myöntää ettei sekään perkussiivisuuden osalta ainakaan haittana ole Nunon soundissa tosin tuota ei Extremen alkuvuosina vielä ollut. En ole ikinä soittanut kitaralla jonka sävelet syttyvät ja sammuvat niin tarkkaan. Sillä oli todella helppoa (jos nyt millän ylipäätään on) soittaa Extreme kuvioita. Uskomattoman hieno peli oli muutenkin.
Itse suosittelen sävellyspuolen kokemuksiin sitten taas Three sidesin "massiivista" lopun kolmen biisin kokonaisuutta kaikkien kuunneltavaksi jos ei aikaisemmin tuttu ole. Siinä on esim. Rise n Shine biisissä keskivertokitaristille niin helevetin monta uutta sointua että pahaa tekee. Tätä on reenattu nyt about 15 vuotta...
Extremeltähän on tulossa uusi levy tänä vuonna ja Jenkki kiertue ja Japani on jo julkaistu osoitteessa www.extreme-band.com. Seassa on myös yksi festarikeikka Milanossa ja harkinnassa on sillä Ryanair lentää Tampereelta Milanoon. Festarit ei vaan innosta noin yleisesti. No jos parempaa ei ala näkyä pakko se kai on lähteä. Tämä kun kuuluu Van Halenin kanssa niihin bändeihin/kitaristeihin että pari tuhatta kilometriä ei ole mitään jos lähemmäs ei tule.
Elämä on sukupuoliteitse tarttuva tauti jonka kuolleisuusprosentti on 100. |
|
Huom! Olet kirjoittamassa yli 618 päivää vanhaan ketjuun!
...jep, mutta mulla on siihen todella hyvä syy. Löysin nimittäin ehkä mielenkiintosimman ketjun ikinä koskien Extremen studiosessioita, teknisistä yksityiskohdista Nunon taiteilijaluonteeseen. Tässä ketjussa siis itse Michael Wagener ja Bob St. John selittävät, että mitä siellä tehtiin ja millaisia sessiot ihan oikeasti olivat. Tästä kaikille Extreme-fanaatikoille:
http://www.gearslutz.com/board/high … d/16642-extreme-pornograffitti.html |
 Numb
26.03.2010 08:45:25 | |
|
kimurantti1:
Plussaa tuli linkistä.
On tullut herran soittoa kuunneltua jonniin verran, ja aina tuntuuu että sieltä löytyy jotakin uutta ihmeteltäväksi.
Kun minä kuolen, vaadin, että kuolinilmoitus laitetaan Myydään: Veneet ja Moottorikelkat -osastolle. -Sir Härö |
|
Huom! Olet kirjoittamassa yli 146 päivää vanhaan ketjuun!
Spotifyn ansiosta tuli tutustuttua Extremeen ja Nunon soittoon. Tällä hetkellä soittimessa pyörii 2009-vuoden liveveto Extremeltä. Voi hemmetti Nuno soittaa tiukasti, eipä tuu kovin montaa kitaristia mieleen jotka soittaa yhtä mielenkiintoisesti, tiukasti, hyvällä timella ja ennen kaikkea mahtavalla groovella. Mies nous ehdottomasti top 5:seen suosikkikitaristieni listalla. Pidän myös Nunon tavasta käyttää paljon sointuja komppauksessa, ettei sitä perus vitossointujen hakkaamista. Julmetun taitava kaveri.
Kyllä se siitä. |
|
Vladi: Julmetun taitava kaveri.
Kiireessäni nyt en ehdi sanoa muuta kuin, että on. Omassa vitoslistassani nousee melko korkealle sijalle vieläpä. Groovy, sanoisin.
Age quod ages. |
|
Olkoonkin kuinka hyvä kitaristi tahansa, tuo Extremen musiikki on niin tyhjänpäiväistä moniin muihin aikalaisiinsa verrattuna että ainakaan itse en jaksa sitä kuunnella. Hieman vastaavanlaisista joku Winger vie tuota ihan 6-0 biisimateriaalillaan, ja väittäisin että ko. orkesteri Beachin kanssa groovaa vähintään yhtä hienosti kuin Extreme Nunon kanssa.
Josko sitä joskus yrittäisi kuunnella tuota Nunon soolomatskua jos kerran eroaa Extremestä paljon. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
