Musiikin teoria ja säveltäminen ›

eli olen alkanut perehtymään musiikin teoriaan ja tuntuu että noita skaaloja kun on niin helkutisti.mitkä nyt olisivat kaikkein tärkeimmät jotka tarvis osata?
 
Tästä voi olla montaa mieltä, mutta mun mielestä ihan aluksi on hyvä opetella C-duuri asteikko ja sen sormitukset viidessä "peruslaatikossa", kun kerran kitaristi on kyseessä. Viisi "peruslootaa" tulee siitä, että 1. asemassa saa otettua 5 duurisointua: C, D, E, G ja A (saa tietysti muitakin, mutta nyt tarvitaan näitä). Näistä sointujen sormituksista tai MUODOISTA saa johdettua C-duuri soinnun viidellä erilaisella sormituksella eri paikoista otelaudalla. Edelleen: näiden sointusormitusten muodostamaan KEHYKSEEN saadaan muodostettua viisi erilaista sormitusta duuriasteikolle niin, että ne soitetaan kukin yhdessä asemassa. Nämä kun otat haltuun, niin opit NÄKEMÄÄN otelaudealta kaikki neutraalit äänet, eli sellaiset joita ei ole alennetty tai ylennetty. Kaupanpäälisenä tulee ne ylennetyt ja alennetutkin, mutta ensin ne neutraalit. Samalla oppii näkemään intervallit otelaudalta, sointujen muodostus ja KAIKKI helpottuu. Tämä on mun mielestä erittäin tärkeä juttu. Muutenkin, mutta varsinkin, jos opettelet soittamaan nuoteista.
 
Voi olla, että nämä on ennestään tuttua huttua, mutta aika monella kitaristilla nämä ei välttämättä ole vielä vuoden soittamisen jälkeen puikoissa. Tästä on varmaan näillä sivuilla monta kuvaa ja kaaviota, ja kirjoista & netistä löytyy lisää. Mutta tässä vielä kertaalleen:
 
1 = perusääni, 3 = terssi , 5 = kvintti (elikkä duurin sointuäänet), o = asteikon ääni
 
1. asema: ristitään tämä C-tyypiksi, koska tässä on C-duuri sointu vapailla kielillä
 
3|-o-|---|-o-|
o|-1-|---|-o-|
5|---|-o-|---|
o|---|-3-|-o-|
o|---|-o-|-1-|
o|-o-|---|-o-|
 
2. asema: ristitään tämä A-tyypiksi, tämä NÄYTTÄÄ vapailla kielillä A-duuri soinnulta
 
---|-5-|---|-o-|---|
---|-o-|---|-3-|-o-|
-o-|---|-o-|-1-|---|
-3-|-o-|---|-5-|---|
-o-|-1-|---|-o-|---|
---|-5-|---|-o-|---|
 
5. asema: ristitään tämä G-tyypiksi, tämä NÄYTTÄÄ vapailla kielillä G-duuri soinnulta
 
---|-o-|---|-o-|-1-|
---|-3-|-o-|---|-5-|
-o-|-1-|---|-o-|---|
---|-5-|---|-o-|---|
---|-o-|---|-3-|-o-|
---|-o-|---|-o-|-1-|
 
7. asema: ristitään tämä E-tyypiksi, tämä NÄYTTÄÄ vapailla kielillä E -duuri soinnulta
 
-o-|-1-|---|-o-|
---|-5-|---|-o-|
-o-|---|-3-|-o-|
-o-|---|-o-|-1-|
-3-|-o-|---|-5-|
-o-|-1-|---|-o-|
 
10. asema: ristitään tämä D-tyypiksi, tämä NÄYTTÄÄ soinnulta vapailla D-duuri kielillä
 
---|-o-|---|-3-|-o-|
---|-o-|---|-o-|-1-|
-3-|-o-|---|-5-|---|
-o-|-1-|---|-o-|---|
---|-5-|---|-o-|---|
---|-o-|---|-3-|-o-|
 
Nämä kun on hallussa, niin ne on helppo transponoida muiksi sävellajeiksi. Siirrät, vain perusäänen (1) sen uuden asteikon perusäänen paikalle, ja siirrät muut äänet mukana. Esim. Eb - duuri saadaan C-tyypin sormituksella kun alin perusääni tulee 5. kielen 6. nauhalle. Nyt tuo sormitus liikkuu niin, että vapaiden kielien äänet soitetaan etusormella, muuten menee yksi sormi/nauha periaatteella. Kaikki muut sävellajit ja sormitukset toimii ihan samalla tavalla.
 
Nämä on siis perussormitukset. Näitähän on sitten kolme ääntä/kieli, neljä ääntä/kieli jne. sormituksia, mutta tämä on mun mielestä hyvä aloitus setti.
 
Tuossa aikaisemmassa kirjoituksessa mainittiin nuo duuri- ja mollipentatoniset, jotka on ehdottoman tarpeellisia & hyödyllisiä tarpeita soolonsoittoon . Kannattaa ottaa haltuun, niillä on paljon käyttöä ihan musatyylistä riippumatta.
 
No, sitten on tietysti mollit, joita on olemassa (tavalisimmat) harmoninen ja melodinen ja luonnollinen. Nämä saat rakennettua noista sormituskuvioista parilla alennuksella
(ääni alennetaan puoli sävelaskelta = soitetaan 1 nauha alempaa, merkitään esim b3)
Melodinen: 1, 2, b3, 5, 6, 7
(Real melodic minor, jazz-molli, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Poikkeaa klassisen melodisesta sikäli, että klassisessa laskevassa melodiassa 6. ja 7. ääni on alennettu,eli tulee alas niinkuin luonnollinen molli)
Harmoninen: 1, 2, b3, 5, b6, 7
Luonnollinen: 1, 2, b3, 5, b6, b7
Tämä luonollinen molli oikeestaan on jo noissa sormituksissa siinä 5. asemassa, eli G-tyypissä. Nyt perusääneksi vaan täytyy ajatella 6.kieli 5. nauha, eli A. Tämä on yksi duuriasteikon MOODI, nimeltään aiolinen.
 
(Itse asiassa jokainen näistä sormituksista on yksi C-duurin moodi, kun sen soittaa aseman alimmasta äänestä alkaen: 1. asema = E fryyginen, 2. asema = G miksolyydinen, 5. asema = A aiolinen, 10. asema = D doorinen, mutta ei ehkä kannata vielä alkaa pohtimaan näitä)
 
Oma mielenkiintoinen juttunsa on sitten harmoninen duuri, joka on muuten samanlainen kuin tämä "normiduuri", paitsi että sen 6. ääni on alennettu.
 
Nämä moodit on taas oma hommansa, joista löytyy paljon asiaa näiltäkin sivuilta. Näitä moodeja on sitten duuri-, ja molliasteikoille.
 
Kaiken kaikkiaan skaaloja on olemassa vaikka kuinka, mutta mun mielestä niiden opetteluun kannattaa suhtautua vähän niinkuin pizzan syöntiin: viipale kerrallaan, ettei tule ähkyä. Jos nuo ylläolevat ei ole ennestään tuttuja, niin niissä on varmasti puuhaa vähäksi aikaa.
 
Kaikki asteikot handlaa, jos tutkii asteikkojen muodostumisen perusperiaatteita. Ei tarvitse erikseen opetella jokaista.
Täsmälleen samaa mieltä. Ja jatkan ajatusta: entä sitten jos osaa paljon asteikoita. Kun treenaa paljon asteikoita, niin oppii soittamaan paljon asteikoita. Tämä on vähän sama homma, jos työkalupakissa on sata erilaista työkalua, mutta ei tiedä millä niistä lyödään naula seinään. Tai: tunari saa tuhannella värillä aikaan suttua, ja taiteilija lyijykynällä mestariteoksen. Nämä asteikot on työkaluja, joilla sitä musiikkia tehdään
 
Kannattaa hommata hyvä opettaja, niin ei tarvii kaikkia harhapolkuja talsia näiden kanssa.