Musiikkibisnes ›

A) Meillä on demobändi. Keikkoja ei oo paljoa takana, koska nyt vasta saatiin kunnolla tehty demo pihalle. Kunnianhimoa projektin eteen löytyy ja keikkailua olisi tarkoitus tehdä aktiivisesti. Suurista liksoista ei voida silti puhua, ja keikkamäärän voisi arvioida 10-20 vuodessa. Tähän ei vielä yritystä kannattaisi varmaankaan perustaa. Mutta..
 
B) Teen liveäänihommia useammallekin eri taholle. Eräälle coverbändille, joillekin tutuille, yhdelle isolle firmalle ja satunnaisesti vähän sitä sun tätä. Olen opiskelija, tulot vuodessa näistä hommista on ehkä 5000 euron luokkaa. Hankaluutena tässä on se että kun teen vähän siellä sun täällä tota duunia, niin palkatkin tulee vähän epämääräisesti, kun osa työnantajista on vähän "kiireisiä" eikä ehdi aina palkkoja ajallaan laskemaan.. Eli joudun näkemään vaivaa siinä että muistuttelen työnantajille että "Hei maksaisitko sen palkan, olin silloin kuukausi sitten sillä ja sillä keikalla jne..".
 
Homma varmaan helpottuisi jos voisin pistää työnantajalle vaan laskun ja laskea itse palkan? Joudun nytkin pitämään kirjaa että mitkä palkat on maksettu.. Laskuttamalla varmaan onnistuisi vähän suurempi palkkakin kun työnantajan ei tarvitse laskea palkkoja? Vai kuvittelenko vaan.. Samalla voisin hoitaa bändin keikatkin yhtiön kautta, eikä tarvitsisi ulkoisia laskutusfirmoja käyttää, vaikkei keikkaa hirveästi olekaan.
 
Meidän bändin rumpalin kanssa ollaan yhdessä hoidettu kaikki bändin asiat (demon painatukset, studiohommien järjestelyt, jne) ja luotan äijään sen verran, että voitaisiin ehkä sen kanssa perustaa avoin yhtiö. Olisiko tässä järkeä?
 
Sitten on vielä sellainen juttu että lähden inttiin tossa heinäkuussa. Eli jos nyt perustan yhtiön, niin loppuvuodesta on melko hiljaista. Vähän keikkoja varmaankin, jos bändi tahtoo tehdä niitä ilman mua, tai sitten kun oon lomilla. Kuitenkin nyt keväällä teen vielä hommia ja olisi ihan hyödyllistä olla se yhtiö..
 
Kirjanpitoon ja sellaiseen saan apua perheen keskuudesta, löytyy yksi ekonomi.
 
Eli jos joku jaksoi lukea loppuun, niin kertokaa onko tässä nyt järkeä perustaa yhtiö? Oon kyllä tarkka tällaisissa asioissa ja kykenen hoitamaan (kunhan nyt ensin vähän perehdyn hommaan), mutta onko tästä hyötyä, vai meneekö hommat vaan hankalammaksi näin?
 
KIITOS!

Mä äänitän ja äänisuunnittelen leffoja ja töllöä, äänitän, tuotan ja miksaan levyjä ja vielä päälle teen live-miksausta ja pyöritän koko paskaa oman toiminimen kautta. Mun tapauksessa homma oli pakon sanelemaa sillä useat pikakeikat on käytännössä pakko pystyä laskuttamaan. Sun tapauksessa en perustais noilla tuloilla vielä toiminimeä, varsinkaan kun oot menossa inttiin, ellei näytä siltä että keikkoja menee sivu suun sen takia ettet voi laskuttaa.
 
Äänialalla toiminimen perustaminen on mun mielestä järkevää siinä vaiheessa kun kuukausitulot on jossain 1500-2000 (plus alv) euron paikkeilla tai kun näyttää siltä että keikkaa olis mut työnantaja ei halua maksaa verokortilla. Muutenkin itsensä markkinoiminen on helpompaa kun homma on tilaajalle niinkin simppeliä kuin laskun maksaminen (todennäköisesti myös rahaa jää enemmän käteen kun työnantajalta ei mee kuluja sun palkkioista). Lisäksi omien spesiaali kamojen hankkiminen muuttuu "kannattavammaksi" vähennysten muodossa.
 
Varjopuolena on se että joudut pitämään tilinpitoa ja tekemään muutenkin enemmän paperiduunia oman verotuksesi suhteen. Ite päätin heti alkuun ottaa tilitoimiston, koska mun filosofia on että kaikki ylimääräinen on pois oikeista duuneista eli oikeista rahoista. Lisäksi kannattaa olla aika tarkka että mitä kirjaa toiminimen toimialaksi. Esim. bändin keikkaliksoja (alv 0%) en lähtis ihan heti pyörittämään saman firman kautta joka hoitaa mun omia henk. koht. laskutuksia. Kyselyitä tulee verottajalta aika helposti. Tästä on ihan käytännön kokemusta...

--(todennäköisesti myös rahaa jää enemmän käteen kun työnantajalta ei mee kuluja sun palkkioista).
 
Kuka ne työnantajalle kuuluvat maksut sitten maksaa? Jotenkinhan ne rahat pitää saada toiminimeltä vielä itselle.

Kuka ne työnantajalle kuuluvat maksut sitten maksaa? Jotenkinhan ne rahat pitää saada toiminimeltä vielä itselle.
 
Toiminimen laskuttamat fyrkat katsotaan automaattisesti toiminimen omistajan fyrkiksi ainakin silloin kun toiminimen omistaja on määritelty elinkeinon harjoittajaksi. Ei ole siis erikseen mitään toiminimen tai firman rahoja ja omia rahoja. Tottakai kaikesta joutuu maksamaan verot jne. mutta ison firman verokortilla maksama palkka on yksinkertaisesti kalliimpaa (Vähemmän ligeä sulle) kuin jos hoidat kaiken itse lue laskutat.

Kuka ne työnantajalle kuuluvat maksut sitten maksaa? Jotenkinhan ne rahat pitää saada toiminimeltä vielä itselle.
 
Puutuit Kimurantti1 ihan oikeaan asiaan. Hyvä.
 
Työsuhteen aiheutuneet sivukulut maksaa suurimmaksi osaksi työnantaja. Suuruusluokka on 16-20% palkasta.
 
Sotu-ja eläkemaksuja maksaa osittain myös työntekijä,suuruusluokka 4-5% palkasta.
 
Yrittäjästatuksella toimiva maksaa ne kulut kaikki itse. Tuosta voi päätellä jo aika paljon.
 
5000 euron vuosituloilla ei kannata perustaa minkäänlaista firmaa.
 
Jos on ongelmia laskutuksen kanssa, niin esim. Hasabros Oy ja monet muut firmat tekevät sitä ihan ammatikseen.

Työsuhteen aiheutuneet sivukulut maksaa suurimmaksi osaksi työnantaja. Suuruusluokka on 16-20% palkasta.
 
Juuri näin. Tosin yritykset yleensä laskee ton aika yläkanttiin mikä meinaa pienempiä liksoja verokortilla tekeville kuin niille jotka laskuttavat ja ovat valveutuneita hintatason suhteen. Firmat ei näes ota kaikkia noita sivukuluja omalle kontolleen vaan nipistävät sieltä liksan saajan päästä myös.
 
Sotu-ja eläkemaksuja maksaa osittain myös työntekijä,suuruusluokka 4-5% palkasta.
 
Näin myös yksityisyrittäjä.
 
Yrittäjästatuksella toimiva maksaa ne kulut kaikki itse. Tuosta voi päätellä jo aika paljon.
 
Mitä siitä voi päätellä?
 
5000 euron vuosituloilla ei kannata perustaa minkäänlaista firmaa.
 
Täysin tai melko samaa mieltä. On olemassa paljonkin toiminimiä jotka toimivat alle maagisen 8500 euron vuositasolla. Esim. sivutoimisia käsi- tai taidetyöläisiä. Pienimuotoinen yritystoiminta on nimittäin verotuksellisesti helpompaa kuin ns. päätoiminen elinkeinonharjoittaminen. Kyse on lähinnä siitä aikooko laajentaa toimintaa jatkossa. Esimerkiksi starttirahaa voi hakea vain jos on perustamassa yrityksen.
 
Jos on ongelmia laskutuksen kanssa, niin esim. Hasabros Oy ja monet muut firmat tekevät sitä ihan ammatikseen.
 
Hasabros ottaa sieltä välistä ne kaikki samat asia kuin mitä toiminimikin plus provikka päälle. Hasabros on tarkoitettu yhteisöille joissa osa henkilöistä ei voi tai halua laskuttaa ja vaikka joku voisikin olisi rahan edelleen jakaminen hankalaa koskapa rahaa jaetaan tässä tapauksessa palkkana. Mulle freelancerina, joka toimii hyvinkin monen eri tahon kanssa, on helpompaa toimittaa laskut itse ja pistää paperisodat tilitoimistoon.

Juuri näin. Tosin yritykset yleensä laskee ton aika yläkanttiin mikä meinaa pienempiä liksoja verokortilla tekeville kuin niille jotka laskuttavat ja ovat valveutuneita hintatason suhteen. Firmat ei näes ota kaikkia noita sivukuluja omalle kontolleen vaan nipistävät sieltä liksan saajan päästä myös.
 
Mitä siitä voi päätellä?
 
Täysin tai melko samaa mieltä. On olemassa paljonkin toiminimiä jotka toimivat alle maagisen 8500 euron vuositasolla. Esim. sivutoimisia käsi- tai taidetyöläisiä. Pienimuotoinen yritystoiminta on nimittäin verotuksellisesti helpompaa kuin ns. päätoiminen elinkeinonharjoittaminen. Kyse on lähinnä siitä aikooko laajentaa toimintaa jatkossa. Esimerkiksi starttirahaa voi hakea vain jos on perustamassa yrityksen.
 
Hasabros ottaa sieltä välistä ne kaikki samat asia kuin mitä toiminimikin plus provikka päälle. Hasabros on tarkoitettu yhteisöille joissa osa henkilöistä ei voi tai halua laskuttaa ja vaikka joku voisikin olisi rahan edelleen jakaminen hankalaa koskapa rahaa jaetaan tässä tapauksessa palkkana. Mulle freelancerina, joka toimii hyvinkin monen eri tahon kanssa, on helpompaa toimittaa laskut itse ja pistää paperisodat tilitoimistoon.
 
Tästä samasta aiheesta on väännetty muissakin threadeissa monta kertaa.
 
Joillakin on edelleen sellainen tunne, että yrityksen perustaminen a. tuo lisää liksaa b. antaa mahdollisuuden ostaa firman vähennyksillä kalliita soittimia c. helpottaa keikkojen myyntiä d. vähentää työstä maksettavien sivukulujen määrää.
 
Jokainen noista kohdista voi toki onnistua, mutta mahdollisuus päinvastaiseen on suurempi kuin Kanervan tekstiviestien julkistamisella.
 
Hyvin harvoin muusikko tekee verokortilla muusikon työtä keikkapaikkaan, kuka on viimeksi tehnyt, käsi pystyyn? Ei näy käsiä.
 
Sulla Locrian homma on varmaan hallinnassa tilitoimiston ja oman laskutusammattitaidon ansiosta. Omasivuasi katsellessa voisin kuvitella että työskentelet äänen tuottamisen kanssa.
 
Jostain syystä muusikot ovat molemmissa em. hommissa kohtuullisen huonoja.
 
Yrittäjyys tai yhtiön pyörittäminen vaatii aikaa ja vaivaa. Ei ole mitään laiskanmiehen hommaa. Päinvastoin. Jos yrityksen perustamisella etsii oikotietä onneen, niin väärälle polulle on ko. henkilö hakeutumassa.
 
Pienimuotoinenkin yritystoiminta on aivan varmasti byrokraattisempaa kuin vastaava toiminta palkansaajana . Yritystoimintaa ei kannata aloittaa tai edes miettiä kovin vakavissaan, jos sillä perustettavalla firmalla ei ole elinmahdollisuuksia vaikkapa liikevaihdon muodossa.
 
Paikalliset TE-keskukset auttavat tuon asian pähkäilemisessä, samoin ne auttavat starttirahojen ja muiden yhteiskunnalta saatavien yritystukien anomisissa.
 
Tarkoittanet maagisella 8500 euron rajalla arvonlisävelvollisuuden rajatuloa?
 
Muusikon keikkaliksathan ovat arvonlisäverottomia, joten ei kannata sotkea kovin montaa tulorajaa, parissakin on ongelmia.
 
Laskutusongelmistahan tässä oli myös kyse. Hasabros Oy:tä yhtään sen kummemmin kehumatta tai haukkumatta, se on yksi toimija tällä alalla, jonka ansiosta muusikot voivat laskuttaa.
 
Työn sivukulut ovat vakiot yritystoiminnassakin esim. yrittäjäeläkemaksun minimi on 1430 euroa vuodessa. Avaajan liikevaihdosta aikamoinen %-osuus.
 
Yel-maksu on vain yksi sivukulu, minkä yrittäjä joutuu maksamaan.

Jos on ongelmia laskutuksen kanssa, niin esim. Hasabros Oy ja monet muut firmat tekevät sitä ihan ammatikseen.
 
Vuoden vaihteessa Hasabros fuusioitui toisen lafkan kanssa ja nimi on nykyään Suomen Palkkiopalvelu Oy.
 
Nää lafkat ottaa oman palkkionsa/provisionsa mutta muuten tilille tulee ihan yhtä paljon kuin jos omasta yhtiöstä nostaisi palkkana.
Kantsii miettiä, missä vaiheessa nää lafkalle maksettavat provisiot tulee niin suuriksi että kannattaa mieluummin itse nähdä se vaiva.
Mun ymmärtääkseni sellainen osakeyhtiö, jolla ei ole muuta toimintaa kuin keikkailu ei edes välttämättä mene verotuksessa läpi.

Vuoden vaihteessa Hasabros fuusioitui toisen lafkan kanssa ja nimi on nykyään Suomen Palkkiopalvelu Oy.
 
Nää lafkat ottaa oman palkkionsa/provisionsa mutta muuten tilille tulee ihan yhtä paljon kuin jos omasta yhtiöstä nostaisi palkkana.
Kantsii miettiä, missä vaiheessa nää lafkalle maksettavat provisiot tulee niin suuriksi että kannattaa mieluummin itse nähdä se vaiva.
Mun ymmärtääkseni sellainen osakeyhtiö, jolla ei ole muuta toimintaa kuin keikkailu ei edes välttämättä mene verotuksessa läpi.
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=53&t=152017
 
Tuossa on aiheesta lisää tietoa.
 
Jos ei halua eri osastoilla liikkua, niin pistetään tähän vielä jotain:
 
Verottaja viimekädessä päättää, mikä on yritystoimintaa mikä ei, yritysmuodosta riippumatta.
 
Pääsääntöjä ovat että yrityksellä on useita toimeksiantajia ja toimintaan sisältyy yrittäjäriski. Lisäksi yritykseen sijoittettu pääoma, liikehuoneisto, palkattu henkilökunta, liikevaihdon suuruus, jne ovat merkkejä todellisesta yritystoiminnasta, eikä veronkierrosta.
 
Tuolla ylempänä muuten ansiokkaassa Locrianin kirjoituksessa on just vaarallinen lause:"tai kun näyttää siltä että keikkaa olis mut työnantaja ei halua maksaa verokortilla." Jos tekee vain tuolle yhdelle työnantajalle niin ihan tavallisena palkkana käsitellään edelleenkin, lisäksi joutuu maksamaan itse palkan sivukulut.
 
Ja jotta kenellekkään ei tulisi epäilyksiä, niin minä kannatan ehdottomasti ja vankasti yritystoimintaa, olen sellaisessa itsekin mukana.

"tai kun näyttää siltä että keikkaa olis mut työnantaja ei halua maksaa verokortilla."
 
Joo. Toi pitäisi olla muotoa työnantajat.
 
Saapa muuten nähdä miten käy kun esimerkiksi ensi kesä menee meikäläisellä ties missä festareilla ja tapahtumissa mutta laskutusosoite on 95 prosenttisesti sama. Ellei jopa 100 prosenttisesti. Tuleekohan joku mussuttamaan että pitäis olla iha liksansaajana firmassa jolla ei oo mulle tarvetta syksyllä...

"tai kun näyttää siltä että keikkaa olis mut työnantaja ei halua maksaa verokortilla."
 
Joo. Toi pitäisi olla muotoa työnantajat.
 
Saapa muuten nähdä miten käy kun esimerkiksi ensi kesä menee meikäläisellä ties missä festareilla ja tapahtumissa mutta laskutusosoite on 95 prosenttisesti sama. Ellei jopa 100 prosenttisesti. Tuleekohan joku mussuttamaan että pitäis olla iha liksansaajana firmassa jolla ei oo mulle tarvetta syksyllä...
 
Tuskin se yhden kesän festareista asiaan puuttuu, jos sulla on useita laskutusosoitteita vuosien varrella ja tiedät että tulevaisuudessa pystyt laskuttamaan muitakin yhteistyökumppaneita.

asiaa sivuten...
 
olen ajatellut jossain vaiheessa laittaa oman toiminimen pystyyn, aion tosin jatkaa nykyisellä työnantajallani joten miten on tuon yrittäjäeläkemaksun laita? Jos maksaa normaalia eläkettä (ja sen lisäksi vielä vapaaehtoista eläkevakuutusta) niin pitääkö vielä yrittäjän muodossa maksaa itselleen eläkettä?
 
maalaisjärjellähän ajateltuna ei tarttis. yritystoiminta tulee kuitenkin olemaan pienimuotoista, ainakin aluksi, palkkatyön ohessa harjoitettavaa ja liikevaihdot tulevat erittäin suurella todennäköisyydellä alussa jäämään sen ALV-rajan alle. Tietysti voisi miettiä, kannattaako edes moisia tienestejä varten mitään firmaa perustaa mutta kun en viitsisi niistä pienistä yrittäjäntuloista enää maksaa provikoita muille vaan laskuttaa itse. (olen itse kasvanut yrittäjäperheessä joten jonkinlaista "haisua" kyllä on siitä, mitä yrittäminen käytännössä on ja neuvoja saan tarvittaessa) Kirjanpitoakin on tullut opiskeltua ja vähän harrastettua.
 
ja kuten sanottua, jatkan nykyisessä palkkaduunissani siihen asti että firman kassavirrat jonain päivänä alkavat hyökyä tsunameina niskaan :D
 
(eli aika pitkään vielä...)
 
edit: kävin vähän googlettamassa ja silti vähän häiritsee tämä lause: "ei kuulu muun eläkelain piiriin saman toiminnan perusteella." Kun normipäiväduunini ei kuulu saman toimialan piiriin kuin mahdollinen yritystoimintani (joka olisi siis äänen tuotanto yms. studiospedeilyä). Kuulun tosin "muun eläkelain piiriin", tosin vain siis toisenlaisen toiminnan perusteella. Tuo byrokraattinen jargon on välillä vähän persiestä :D

Minulle ainakin 90-luvun lopulla kerrottiin, että jos sivutoimisen yrittäjän eläketurva on järjestetty muualta (eli siis päätoimesta), ei YELliä tarvitse ottaa. Itse kylläkin rupesin päätoimiseksi yrittäjäksi, joten YELt maksoin.
 
edit: nyttemmin taas sitten tavan päivätöissä, kun ei muuten riitä soittohommille aikaa... eikun siis perheelle ei jäänyt tarpeeksi aikaa (jos vaimo lukee tämän)
 
Kannattaa kysyä TE-keskuksesta ja jostain eläkevakuutuksien tarjoajalta.

Vuonna 2008 YEL-vakuuttamisen työtulon alaraja on 6.186,65 euroa. Jos siis katsot, että työtulosi (=jos saman työn tekisi ulkopuolinen ja hänelle maksettaisiin palkkaa) ei ylitä tuota rajaa, et ole pakotettu YEL-vakuutusta ottamaan. Mahdollinen sivutoiminen yrittäjyys otetaan huomioon työtuloa laskettaessa.
 
Mikäli aiot jatkossa harjoittaa edes jotenkin merkittävää liiketoimintaa, suosittelen ottamaan yhteyttä asiantuntevaan tilitoimistoon. Okei, he ottavat ehkä reilut viiskymppiä kuussa asioidesi hoidosta. Minusta se on kuitenkin pieni hinta siitä, että kirjanpito- ja verotusasiat ovat hoidossa ja voit keskittyä siihen mitä todella osaat.

Saahan ne alvit takaisin jos raja ei ylity.
 

 
Ei ihan niinkään. Jos toimintasi on alle 8500e vuodessa, tuskin saat siitä alveja takaisin. Se pykälähän menee niin, että pitää olla iso alv-saaminen, jota pitää hakea ja se myönnetään tai ei myönnetä. Käytännössä tarkottaa siis sitä, että jos teet jonkin todella ison investoinnin, niin saat siitä investoinnista alvin takaisin (tai voit jopa ostaa ilman alvia). Mutta sekin kait lasketaan ikäänkuin oisit maksanut ja sun tulevista tuloista otetaan sit se takaisin maksettu alv huomioon.
 
(Selitinkö tarpeeks epäselvästi, kun en itsekään tiedä asiaa :D)

Ei ihan niinkään. Jos toimintasi on alle 8500e vuodessa, tuskin saat siitä alveja takaisin. Se pykälähän menee niin, että pitää olla iso alv-saaminen, jota pitää hakea ja se myönnetään tai ei myönnetä. Käytännössä tarkottaa siis sitä, että jos teet jonkin todella ison investoinnin, niin saat siitä investoinnista alvin takaisin (tai voit jopa ostaa ilman alvia). Mutta sekin kait lasketaan ikäänkuin oisit maksanut ja sun tulevista tuloista otetaan sit se takaisin maksettu alv huomioon.
 
(Selitinkö tarpeeks epäselvästi, kun en itsekään tiedä asiaa :D)
 
8500 euroa on raja, jonka ylityttyä on PAKKO maksaa arvonlisäveroa, alle menevässäkin voi ilmoittautua vapaaehtoisesti arvonlisävelvolliseksi. Mikä kannattaakin, koska silloin voi vähentää ostoista arvonlisäverot. Yhtälö on simppeli: laskutukseen lisätään arvonlisävero, joka tilitetään verottajalle kuukausittain. Ennen tilitystä vähennetään perityistä arvonlisäveroista ostojen arvonlisäverot ja lopputuloksena saatu summa tilitetään verottajalle ja tehdään kuukausi-ilmoitus, jossa maksetut ja perityt arvonlisäverot eritellään veroluokittain. Ilmoituksen voi tehdä joko paperiversiolla verotoimistoon tai sähköisessä palvelussa.
 
Arvonlisäveroon tuli vuonna 2004 alarajahuojennus, josta on infoa seuraavassa dokumentissa:
 
http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=3082;27551
 
Käytännössä siis 8500 euron liikevaihtoon saakka maksetut arvonlisäverot saa täysimääräisenä takaisin anomalla, automaattisesti niitä ei palauteta. Tuosta 8500 eurosta yli menevä osa lasketaan yo. dokumentista löytyvällä huojennuskaavalla ja siitäkin saa tuohon 22500 euroon asti palautuksia.

Tuo YEL on vähän niin kuin oman valinnan mukaan kai. Jos ei maksa YEL:lää ei myöskään kerry eläke. Itselläni on huhtikuussa perustettu toiminimi. Se on pienimuotoista äänikeikkahommaa ja kaikki rahat pistän laitehankintoihin, eli ansiotulot on pyöreä nolla. Alvivelvolliseksi olen itseni ilmottanut varmuuden vuoksi, ettei tarvitse nostaa hintoja myöhemmin. Saahan ne alvit takaisin jos raja ei ylity.
 
Kyllä se YEL on pakollinen tuon reilun 6000 euron työtulorajan ylityttyä, lakisääteistähän se on nykyään.
 
"Sivutoiminen yrittäjä
 
Myös sivutoimisella yrittäjällä pitää olla YEL-vakuutus, jos YEL-työtuloksi on arvioitava vähintään 6 186,65 euroa vuodessa. Vuodesta 2002 lähtien ei YEL-vakuuttamisesta ole saanut vapautusta."
 
Lähde: http://www.ilmarinen.fi/Production/ … l_vakuutus/01_Milloin_YEL/index.jsp
 
Eivät nämä toiminimitasolla pyörivän yrityksen verotus- yms. asiat mitään rakettitiedettä ole, verotoimistoon kyselemään ja asiat selviksi. Kirjanpito on yksinkertainen (menot ja tulot erikseen) ja onnistunee kyllä ihan ilman tilitoimistoakin. Varsinkin jos yksin tekee eikä palkkaa muita.
 
Tokihan se vaatii vähän paneutumista, mutta minusta on muutenkin hyvä tietää, mistä ja kuinka paljon veroja maksetaan ja miten systeemi toimii. Eipähän tule kusetetuksi ja oppii uusia asioita.
 
Oy tms. onkin sitten jo ihan eri asia.

Kyllä se YEL on pakollinen, mutta sen summan määrittäminen on yrittäjän oman harkinnan varassa. Tiedän tämän siitä että olen kysynyt juuri 2vk sitten tätä YEL:ältä.
 
Kyllä se YEL on pakollinen tuon reilun 6000 euron työtulorajan ylityttyä, lakisääteistähän se on nykyään.
 
"Sivutoiminen yrittäjä
 
Myös sivutoimisella yrittäjällä pitää olla YEL-vakuutus, jos YEL-työtuloksi on arvioitava vähintään 6 186,65 euroa vuodessa. Vuodesta 2002 lähtien ei YEL-vakuuttamisesta ole saanut vapautusta."
 
Lähde: http://www.ilmarinen.fi/Production/ … l_vakuutus/01_Milloin_YEL/index.jsp
 
Eivät nämä toiminimitasolla pyörivän yrityksen verotus- yms. asiat mitään rakettitiedettä ole, verotoimistoon kyselemään ja asiat selviksi. Kirjanpito on yksinkertainen (menot ja tulot erikseen) ja onnistunee kyllä ihan ilman tilitoimistoakin. Varsinkin jos yksin tekee eikä palkkaa muita.
 
Tokihan se vaatii vähän paneutumista, mutta minusta on muutenkin hyvä tietää, mistä ja kuinka paljon veroja maksetaan ja miten systeemi toimii. Eipähän tule kusetetuksi ja oppii uusia asioita.
 
Oy tms. onkin sitten jo ihan eri asia.

8500 euroa on raja, jonka ylityttyä on PAKKO maksaa arvonlisäveroa, alle menevässäkin voi ilmoittautua vapaaehtoisesti arvonlisävelvolliseksi. Mikä kannattaakin, koska silloin voi vähentää ostoista arvonlisäverot. Yhtälö on simppeli: laskutukseen lisätään arvonlisävero, joka tilitetään verottajalle kuukausittain. Ennen tilitystä vähennetään perityistä arvonlisäveroista ostojen arvonlisäverot ja lopputuloksena saatu summa tilitetään verottajalle ja tehdään kuukausi-ilmoitus, jossa maksetut ja perityt arvonlisäverot eritellään veroluokittain. Ilmoituksen voi tehdä joko paperiversiolla verotoimistoon tai sähköisessä palvelussa.
 
Arvonlisäveroon tuli vuonna 2004 alarajahuojennus, josta on infoa seuraavassa dokumentissa:
 
http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=3082;27551
 
Käytännössä siis 8500 euron liikevaihtoon saakka maksetut arvonlisäverot saa täysimääräisenä takaisin anomalla, automaattisesti niitä ei palauteta. Tuosta 8500 eurosta yli menevä osa lasketaan yo. dokumentista löytyvällä huojennuskaavalla ja siitäkin saa tuohon 22500 euroon asti palautuksia.
 
Juuri näin. Eli jos on jäänyt maksupuolelle alvit, ne voi hakea takaisin verottajalta. Mulla niitä alveja ei jää todennäköisesti maksun puolelle, koska pyrin saamaan menot yhtä suureksi kuin tulot.