Bassot ›

Joo, mutta tulevaisuudessa asia voi olla paremmin.
 
Nyt kyllä viuhui multa ohi. Haluat olla oma itsesi, mutta silti et yksilöllinen?
 
Minusta kyllä esim. opiskelussa (joka tällä hetkellä koskettaa minua) on selkeästi semmonen kirjoittamaton "sääntö", että mitä enemmän opiskelet, sitä parempi olet. Työttömät on paskoja, uraputket parasta. Eihän tota kukaan myönnä jos kysytään, mutta silti media, koulutussysteemi yms. välittää tommosta kuvaa.
 
Itekin vasta viime aikoina tajunnu, että en ole paska, vaikka yhteiskunta minut paskaksi määrittelisi.
 
samoin esim. musiikkipiirit määrittelee, että jos et reenaa, olet paska. Jos et kopioi muita, olet paska. Ei tämmösta tarvi uskoa. Paskaa ihmistä ei ole, vaikka semmosta jokainen aina joskus väittää.
 
No joo, saahan lähes mistä vaan asiasta (jopa opiskelusta) tuollaisen "mörön", jos ottaa noin kielteisen asenteen ja kärjistelee asioita. En tiedä millaisissa musiikkipiireissä sinä olet pyörinyt, mutta melko ankaraa tuntuu meno olevan.
 
Ja tietenkin missä vain asiassa voi tulla "paremmaksi" olemalla sen kanssa tekemisissä ja harjoittelemalla sitä. Mutta ei itseään tosiaan tarvi paskaksi alentaa, vaikkei mitään tekisikään. Silläkin voi nykyään elää. Ei uraputki välttämättä onnea tuo kellekään, mutta sillä taasen voi esimerkiksi elättää perheensä ja olla sitä kautta onnellinen. Onni on aika henkilökohtainen ja subjektiivinen asia.
 
Mutta tuo "treenaus = muiden kopiointi" vähän muakin ihmetyttää. Taidat tosiaan tuon kärjistelyn. :)

samoin esim. musiikkipiirit määrittelee, että jos et reenaa, olet paska. Jos et kopioi muita, olet paska. Ei tämmösta tarvi uskoa. Paskaa ihmistä ei ole, vaikka semmosta jokainen aina joskus väittää.
 
Kerrohan nyt minullekin minkä verran olet näissä "musiikkipiireissä" liikkunut?

Nyt kyllä viuhui multa ohi. Haluat olla oma itsesi, mutta silti et yksilöllinen?
 
Siis asia on nyt paremmin kuin koskaan, mutta silti paskalla mallilla.
 
No joo, saahan lähes mistä vaan asiasta (jopa opiskelusta) tuollaisen "mörön", jos ottaa noin kielteisen asenteen ja kärjistelee asioita. En tiedä millaisissa musiikkipiireissä sinä olet pyörinyt, mutta melko ankaraa tuntuu meno olevan.
 
En minä missään varsinaisissa muusikkopiireissä ole pyörinyt, mutta kyllä sen huomaa että olipa kyse melkeinpä kenestä musiikkiin suuntautuneesta ihmisestä, niin arvomaailmassa harjoitttelu ja työn teko on korkealla.
 
Ja tietenkin missä vain asiassa voi tulla "paremmaksi" olemalla sen kanssa tekemisissä ja harjoittelemalla sitä. Mutta ei itseään tosiaan tarvi paskaksi alentaa, vaikkei mitään tekisikään. Silläkin voi nykyään elää. Ei uraputki välttämättä onnea tuo kellekään, mutta sillä taasen voi esimerkiksi elättää perheensä ja olla sitä kautta onnellinen. Onni on aika henkilökohtainen ja subjektiivinen asia.
 
Olen huomannut, että onni tulee hyvin pitkälle hyväksynnän kautta, ja siitä on kyse: yhteiskunta ei meinaa hyväksyä minunlaistani "paskaa", ja se vituttaa. Koulussa opiskelu ei suju, ja opettajat vaan vittuilee asennevammasta. Tämä siis vain yksi esimerkki.
 
Mutta tuo "treenaus = muiden kopiointi" vähän muakin ihmetyttää. Taidat tosiaan tuon kärjistelyn. :)
 
Minusta asia on noin, en mitenkään varsinaisesti kärjistä sitä.
 
Minusta olisi mukavaa, jos ihmiset hyväksyttäisiin omana itsenään, eikä aina tarvis olla muuttamassa jotain itsessään. Nykyään kun ei olla tyytyväisiä siihen, mitä ollaan saatu, vaan aina halutaan enemmän. Myös se, että ihmisiä luokitellaan esim. tyyliin suomalaiset/ulkomaalaiset tai normaalit/masentuneet/joku muu "vika" luo ennakkoluuloja ja syrjintää yms. Mutta toisaalta ihminen varmaan tykkää luokittelusta ja kaipaa paremmuutta ja vihollisia.

Harjottelu tarkoittaa oppimista jonka eteen tehdään työtä. Työ taas on aina vittumaista itsensä vastaan taistelemista.
 
Näin minä ainakin olen asian käsittänyt
 
Mitä jos oppiminen on kivaa? Tai jos harjoittelee omia juttujaan? Tai jos haluaa joskus soittaa hyvin? Todennäköisyys sille, että harjoittelematta soitat hyvin, on erittäin pieni.

Mitä jos oppiminen on kivaa? Tai jos harjoittelee omia juttujaan? Tai jos haluaa joskus soittaa hyvin? Todennäköisyys sille, että harjoittelematta soitat hyvin, on erittäin pieni.
 
Mun mielestä, jos oppiminen on kivaa, se ei ole opiskelua.
 
Hyvä soittokin on vähän pöljä käsite. Se voi olla sitä matkimista tai luonnollista touhua. Harjoittelematta ei voi oikein matkia muita, joten jos se on hyvän soiton kriteeri, kannattaa harjoitella. Mutta jos aitous on hyvän soiton kriteeri, ei harjoittelu aita mitään.
 
Mitä järkeä on soittaa samalla lailla kuin Rocco Prestia? Eikö riitä että yksi äijä vetää silleen, antaa pitää yksin oman tyylinsä.

Työ taas on aina vittumaista itsensä vastaan taistelemista.
 
Mä ainakin taistelen töissä tuulimyllyjä vastaan.

Haluat, Konkka, selvästi taistella nyt kaikenlaisia yhteiskunnan normeja ja oletuksia vastaan.
 
Taitaa olla ainoa ratkaisu joko olla ottamatta itseensä kaikkea "koneiston" negatiivista palautetta, tai vaihtoehtoisesti muuttaa autiolle saarelle, rakentaa täysin omanlainen soitin ja luoda täysin uudenlainen musiikkityyli, jota ei kukaan aiemmin ole voinut keksiä. Ajan myötä voit saada seuraajia, mutta se on sitten taas sitä kopiointia. :)

Mun mielestä, jos oppiminen on kivaa, se ei ole opiskelua.
 
Suo anteeksi, mutta en mä suorastaan ihmettele jos joku on sua asennevammasta joskus moittinut. Mun mielestäni opiskelu-sana ei todellakaan sisällä mitään noin negatiivista arvolatausta. Tuntuu siltä että sua selkeästi vituttaa opiskelu ja nyt yrität vimmalla löytää jonkun universaalin perustelun sille miksi opiskelu olisi turhaa.
 
Hyvä soittokin on vähän pöljä käsite. Se voi olla sitä matkimista tai luonnollista touhua. Harjoittelematta ei voi oikein matkia muita, joten jos se on hyvän soiton kriteeri, kannattaa harjoitella. Mutta jos aitous on hyvän soiton kriteeri, ei harjoittelu aita mitään.
 
Miten määrittelet tuon "aitouden"? Onko se jotain ennenkuulumatonta, jotain mitä kukaan ei ole ennen tehnyt tai kuullut? Vai riittäävätkö aitouteen ne pienet erot jotka syntyvät jokaisen persoonallisesta otteesta?
 
Mitä järkeä on soittaa samalla lailla kuin Rocco Prestia? Eikö riitä että yksi äijä vetää silleen, antaa pitää yksin oman tyylinsä.
 
Tuskin kukaan kopioi ketään toista soittajaa 1:1. Se olisi aika säälittävää.
 
Mutta se, että tsekkaa esim. nyt vaikkapa Prestian juttuja ja opettelee niitä, voi avata uusia maisemia omaan soittoon. Ainakin mä olen huomannut että kaikki ne harvat jutut, jotka olen esim musiikin alueella malttanut ottaa kunnolla haltuun ovat poikineet paljon hyvää muodossa tai toisessa, usein odottamattomissakin yhteyksissä. Näin ei olisi tapahtunut ellen olisi opiskellut ko. asioita.
 
Se että opiskelee jotain, ei tarkoita että asiat pitäisi tehdä just tasan niinkuin on oppinut tai harjoitellut. Luovuutta voi ruokkia monella tavalla, ja opiskelu/harjoittelu on yksi niistä.
 
E:
Ja yksi tärkeä juttu vielä: soittokin on vain työkalu, jolla välitetään erilaisia fiiliksiä. Jos sulla on viesti jonka haluat musiikilla välittää, niin se on ihan eri tason asia kuin se, että oletko opiskellut soittotaitoa vaiko et.

Haluat, Konkka, selvästi taistella nyt kaikenlaisia yhteiskunnan normeja ja oletuksia vastaan.
 
Taitaa olla ainoa ratkaisu joko olla ottamatta itseensä kaikkea "koneiston" negatiivista palautetta, tai vaihtoehtoisesti muuttaa autiolle saarelle, rakentaa täysin omanlainen soitin ja luoda täysin uudenlainen musiikkityyli, jota ei kukaan aiemmin ole voinut keksiä. Ajan myötä voit saada seuraajia, mutta se on sitten taas sitä kopiointia. :)
 
Totta. Mutta minkä sille voi jos pistää vituttamaan tämä ihme elitismi vai mitä onkaan.
 
Varmaan taas kerran olen parin vuoden päästä eri mieltä kuin nyt, mutta tällä hetkellä merkitsee juuri se, mitä mieltä olen nyt.

Suo anteeksi, mutta en mä suorastaan ihmettele jos joku on sua asennevammasta joskus moittinut. Mun mielestäni opiskelu-sana ei todellakaan sisällä mitään noin negatiivista arvolatausta. Tuntuu siltä että sua selkeästi vituttaa opiskelu ja nyt yrität vimmalla löytää jonkun universaalin perustelun sille miksi opiskelu olisi turhaa.
 
Joo, mua vituttaa opiskelu, koska mun määritelmään opiskelusta sisältyy ehto, että se vituttaa. Kai mä opiskelun näen erilailla kuin esim. sä. En tiedä mistä tuo käösitys on tullut, varmaan siitä, että opiskelun yhteydessä on lähes aina sitä vitutusta ja itsensä vastaan taistelua mukana (mun havaintojen mukaan).
 
Miten määrittelet tuon "aitouden"? Onko se jotain ennenkuulumatonta, jotain mitä kukaan ei ole ennen tehnyt tai kuullut? Vai riittäävätkö aitouteen ne pienet erot jotka syntyvät jokaisen persoonallisesta otteesta?
 
Aitous on sitä, että antaa vaan tulla. Musitaakseni jotkut täällä kutsuivat sitä randomiksi, mutta ei se sitä kyllä ole.
 
Tuskin kukaan kopioi ketään toista soittajaa 1:1. Se olisi aika säälittävää.
 
Mutta se, että tsekkaa esim. nyt vaikkapa Prestian juttuja ja opettelee niitä, voi avata uusia maisemia omaan soittoon. Ainakin mä olen huomannut että kaikki ne harvat jutut, jotka olen esim musiikin alueella malttanut ottaa kunnolla haltuun ovat poikineet paljon hyvää muodossa tai toisessa, usein odottamattomissakin yhteyksissä. Näin ei olisi tapahtunut ellen olisi opiskellut ko. asioita.
 
Se että opiskelee jotain, ei tarkoita että asiat pitäisi tehdä just tasan niinkuin on oppinut tai harjoitellut. Luovuutta voi ruokkia monella tavalla, ja opiskelu/harjoittelu on yksi niistä.
 
Voi se olla noinkin. Itse olen huomannut opiskelun lähinnä haittaavan, teinpä mitä tahnsa. Omalla kohdalla se tuppaa varastamaan ne pienet persoonallisuudet mitä minussa on. Tai sanotaanko näin, että sillä opiskelulla ei suurempaa vaikutusta tekemisiin ole (se aito asia kyllä puskee läpi mikäli se on oikeasti rehellistä) mutta opiskelusta aiheutuva vitutus huonontaa elämää. Ehkä olen vain erilainen.

Huomaan että itekin olen aika suvaitsematon teitä ja opiskeluanne kohtaan. En siis edistä omien arvojeni toteutumista. Ehkä tasa-arvo on mahdottomuus, ihmisten vain täytyy saada sotia.

Tulikos tästä ketjusta nyt yhden miehen teiniangstinen sota kaikkea vastaan?

Tulikos tästä ketjusta nyt yhden miehen teiniangstinen sota kaikkea vastaan?
 
Voi olla. Mikäs siinä muuten on että angstia yleisesti ottaen pilkataan kauhiasti? Tiesitkö, että ihmistä voi vituttaa?
 
edit. siis jos joku "agnstaa" niin eikö se juuri kerro siitä, että sitä vituttaa ja viimeksi se parantuu vittuilemalla lisää. Jos ihminen kaipa huomiota, niin silloin sille myös pitäisi antaa sitä. (toisaalta se voi olla mahdotonta)

Joo, mua vituttaa opiskelu, koska mun määritelmään opiskelusta sisältyy ehto, että se vituttaa. Kai mä opiskelun näen erilailla kuin esim. sä. En tiedä mistä tuo käösitys on tullut, varmaan siitä, että opiskelun yhteydessä on lähes aina sitä vitutusta ja itsensä vastaan taistelua mukana (mun havaintojen mukaan).
 
Aitous on sitä, että antaa vaan tulla. Musitaakseni jotkut täällä kutsuivat sitä randomiksi, mutta ei se sitä kyllä ole.
 
Mutta "antaakseen tulla" esim jotain soitinta soittaen, on pakko oppia tavalla tai toisella sen soittimen käyttöä.
 
Vai oletko sitä mieltä että aidointa musiikkia syntyy kun antaa eläintarhan simpansseille basson käteen pohjalta "vedä tosta" ? He ovat ainakin täysin vapaat kaikista vaikutteista.
 
Voi se olla noinkin. Itse olen huomannut opiskelun lähinnä haittaavan, teinpä mitä tahnsa. Omalla kohdalla se tuppaa varastamaan ne pienet persoonallisuudet mitä minussa on. Tai sanotaanko näin, että sillä opiskelulla ei suurempaa vaikutusta tekemisiin ole (se aito asia kyllä puskee läpi mikäli se on oikeasti rehellistä) mutta opiskelusta aiheutuva vitutus huonontaa elämää. Ehkä olen vain erilainen.
 
Ehkä olet vain murrosikäinen. Toi vitutus on ihan normaalia. Enkä tarkoita tätä nyt yhtään alentavassa mielessä vaan kaikella kunnioituksella, olenhan itsekin ollut samassa tilanteessa.

Täytyy myöntää etten itsekään pahemmin reenaa. Minusta tuskin tulee mitään überhyvää reggaeneekeriä. Reenaisin jos olisi aikaa. Ymmärrän silti hyvän ja huonon soitannan eron ja pyrin toteuttamaan tuota ensiksimainittua.

Mutta "antaakseen tulla" esim jotain soitinta soittaen, on pakko oppia tavalla tai toisella sen soittimen käyttöä.
 
Uskon, että se oppi tapahtuu sillain itestään. Itestään olen minäkin oppinut bassoa soittamaan, ilman opiskelua.
 
Vai oletko sitä mieltä että aidointa musiikkia syntyy kun antaa eläintarhan simpansseille basson käteen pohjalta "vedä tosta" ? He ovat ainakin täysin vapaat kaikista vaikutteista.
 
Voi olla, ei sitä koskaan tiedä.
 
Ehkä olet vain murrosikäinen. Toi vitutus on ihan normaalia. Enkä tarkoita tätä nyt yhtään alentavassa mielessä vaan kaikella kunnioituksella, olenhan itsekin ollut samassa tilanteessa.
 
Tätä minäkin olen miettinyt. Mutta vaikka tiedostan murrosikäisyyteni, ei se poista murrosikää minusta.
 
Kaikki vitutushan on periaatteessa turhaa, ei minusta ole mitään syitä joiden takia saisi kyrpiintyä, ja toisaalta syitä, joista ei saisi kyrpiintyä.

Lukkoon, kiitos.

Lukkoon, kiitos.
 
Miks kaikki pitää aina lukita?

Jos nyt rupeaisit johonkin elitismiin mukaan niin eihän se aiheuttaisi kuin vitutusta.
 
Siis mitä tää sun elitismi on? Opiskelu ja treenaus? En pysy ihan mukana tässä vitutuksen aivomyrksyssä.