Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Kynä ja paperi. En ymmärrä mitä hyötyä mulla olisi siitä, että mulla ois ne koneella. Harvoin mä ainakaan istun tietokoneen ääressä kitara sylissä säveltelemässä. :D Tai kaipa se M.net pitää aina olla auki.. ;)

Guitar Prolla kirjoitan ideat yleensä nopeasti ylös raakaversioina. Sitten myöhemmin läjitän niitä keskenään ja siitäpä ne pikkuhiljaa sitten syntyvät. Kun on kappale rakenteellisesti kasassa, yleensä nauhoitan jonkinlaisen demon siitä.

Kynä ja paperi on kätevä. Sibeliusta olen joskus käyttänyt myöskin.

Kynä ja paperi on kätevä. Sibeliusta olen joskus käyttänyt myöskin.
 
Samma här, vaikkakin biisejä en suoranaisesti tee. nuottipaperille kirjoitan soittamiseen liittyvät jutut. Sibeliuksella sitten lähinnä harjoitustöitä tullut tehtyä.

tää on ehk vähä tyhmä kysymys.. mut mistä kannattaa alottaa tekee omaa biisiä? tai miten kannattaa alottaa? mitä pitää miettii ekaks?:)

tää on ehk vähä tyhmä kysymys.. mut mistä kannattaa alottaa tekee omaa biisiä? tai miten kannattaa alottaa? mitä pitää miettii ekaks?:)
 
Minä ainakin aloitan mitä tulee mieleen oli kertosäe , Intro tai vaikkapa loppu
matskua sekin on ja siitä se biisi voi kehittyä.

mistä kannattaa alottaa tekee omaa biisiä? tai miten kannattaa alottaa? mitä pitää miettii ekaks?:)
 
A) Jos alkaa liikaa miettimään, ei välttämättä tule mitään kunnollista.
 
B) Huonoja biisejä ei kannatta pelätä, ne täytyy tehdä pois, että paremmat eroittuu joukosta.
 
C) Väkisin vääntämällä ei tule kuin sitä itseään.
 
Eli soitin käteen ja antaa mennä, jos siltä tuntuu. Jos syntyy jotain, niin syntyy - jos ei, niin ei. Henk.koht. tulee aina soiteltua, niitä näitä ja jossain kohdassa, joku juttu ehkä saa aikaan "hei! - mikäs toi olikaan..." reaktion. Tai sitten ei saa.

Kiitos vinkeistä:)

Väkisin vääntämällä kyllä saa joskus homman rullaamaan kun ensin pyörittelee jotain jonkin aikaa. Siinä se vähitellen viilautuu omaa korvaa miellyttävään muottiin. Monesti myös aika kaukana alkuperäisestä ideasta.

a) aihevalinta - mistä haluan kirjoittaa
b) tempo - onko kappale nopea/hidas, ...
c) sävellajien tunnustelua - mihin sävellajeihin tuntemukset sopivat
d) rytmi - haluanko kappaleesta soljuvan kuin tuulen/rytmikkään kuin marssin/
hilpeän/...
e) pääteema - melodian etsintää/sointukulkua
f) rakenteen pohdiskelua - miten kappale alkaa, miten se päättyy, mitä eri vaiheita
teoksessa on
 
noin äkkiseltään..

C) Väkisin vääntämällä ei tule kuin sitä itseään
 
1) Köh. Tässä kyllä tarkoitettiin, sitä totaalisen "hampaat irvessä ja veren maku suussa" vääntämistä. Siis sellaista, jonka vierestä seuraamisesta ja varsinkin kuuntelemisesta (parin tunnin ajan...), alkaa tulla lähinnä S&M-sessio fiilis.
 
2) "Uusimman" biisin, jonka just itte sain aikaan, A-osa on vuodelta 1991. Toisinaan vaan kestää (näköjään) näinkin kauan, että löytyy ne toisiinsa sopivat palaset. Kai sen olisi saanut tehtyä jo silloin 17 vuotta sitten, jos olisi koittanut väkisin.
 
Henk.koht. olen sitä mieltä, että vaihtoehtojen 1 ja 2 ero on lähinnä "maalataan taloja" vs. "maalataan tauluja" tasolla. Se, kummassa lopputulos on sitten itselle mieluisampi, on jokaisen oma asia.

Kynä ja paperi. En ymmärrä mitä hyötyä mulla olisi siitä, että mulla ois ne koneella. Harvoin mä ainakaan istun tietokoneen ääressä kitara sylissä säveltelemässä. :D Tai kaipa se M.net pitää aina olla auki.. ;)
 
Höh, kyllä minä ainakin istun hyvin useinkin kitara sylissä koneen ääressä, kun muutenkin koko illat tässä istun. :) Itseasiassa aina kun kotona soitan. Ja kun yleensä sävellykseni perustuu pianojuttuihin (midi-kiipparihan on tuossa näytön edessä), niin mikäs tässä istuessa.

Kun joku kysyi mistä aloittaa niin uskallan tosi amatöörinä jatkaa kyselyä...
Eli kuinka paljon mielestänne aloittelijan kannattaisi miettiä jo rakennetta, esim jos jotain perinteistä poplaulua yrittää, niin helpottaisiko jos olis jokin rakenne pohjalla. ja mikä se voisi olla, jokin blues kaava vai? Pikkutyttöni, joka on onneksi minua musikaalisempi on tehnyt hauskoja kertosäkeitä, mutta säkeistöt ei istu kuvioon. Kannattaisiko auttaa jonkin tuollaisen rakenteen hahmottamisen kautta vai pilaanko vain innokkaan säveltäjä-sanoittajan luomisen vapauden... Jos katselen noita suosittuja pop kappaleita niin aika lailla samanlaisia kaavojahan niistä löytyy. Onko tällaisia kaavoja "valmiina" jossain teoriakirjoissa vai pitääkö jokaisen keksiä ne itse...
Tietenkin on eri asia, kun pääsee eteenpäin, mutta nyt haen apua ihan alkuun. Oma sävellysurani kun päättyi 10 vuotiaana ekaan tahtiin... ehkä se alkaa uudelleen...
Niin taustaksi voisi vielä sanoa, että teoriasta ihan perusteet on hallussa minulla (musiikkiluokat pienenä ylioppilaaksi asti) ja soittelemme kitaraa, josta osataan perussoinnut. Lisäksi meillä on kiippari, jolla opetellaan intervalleja.

Jos katselen noita suosittuja pop kappaleita niin aika lailla samanlaisia kaavojahan niistä löytyy. Onko tällaisia kaavoja "valmiina" jossain teoriakirjoissa vai pitääkö jokaisen keksiä ne itse...
 
Teoriahan on vain analyysia siitä mitä on tehty ja toimivaksi havaittu. Eli ei ole sen ihmeempää teoriaa, kuin että voidaan koota yhteen tyypillisiä sointukiertoja - minkä olet itsekin jo ehtinyt tehdä - ja opetella hahmottamaan niiden sointuasteet.
 
Eli onhan noita: akuankka (I - VI - IV - V); kvinttikierto mollissa (I - IV - bVII - III - bVI - II - V); radiopoppi (I - IV - VI - V) ... ... jne.

Kynä ja paperi on mun mielestä kaikkein nopein tapa merkata uudet ideat muistiin.
 
Ja siihen toiseen kysymykseen: Mitään ei mulla synny ilman sitä inspiraatiota, joskus jopa aivan helevetillistä innostusta, väkisin ei yhtään mitään!

Sibelius on mun työkalu. Sillä saa tehtyä kaiken mitä jollain Guitar Prollakin ja ihan vähän enemmänkin;)
 
Mun mielestä kyse ei oo siitä, kuinka paljon juttuja saa tehtyä, vaan kuinka helposti. Oon varmaan joskus sibeliustakin kokeillu, mutta kun siinä yhden tahdin kirjottaminen oli aivan älytöntä tuskaa, niin jäi sitten vähemmälle. Sama homma Power Tabsien kanssa. Ei minusta muutaman nuotin kirjoittamisen pitäisi olla mikään prosessi.
 
Guitar Pro taas alkoi sujua heti alusta alkaen. Siinä ei tarvi kuin naputella menemään ja tahti toisensa perään valmistuu kuin itsestään. Siinä on toki ihan älyttömästi puutteista, joista oon kirjotellu sivutolkulla listaakin, mutta tuo käytettävyys on se ykkösasia, miksi sitä edelleenkin käytän.

Ite käytän Sonar home studio 4xl:aa, finale songwriter 2007:aa
 
Olisi kivaa jos pääsisin ensimmäisestä riffin pätkästä eteenpäin

Mun mielestä kyse ei oo siitä, kuinka paljon juttuja saa tehtyä, vaan kuinka helposti. Oon varmaan joskus sibeliustakin kokeillu, mutta kun siinä yhden tahdin kirjottaminen oli aivan älytöntä tuskaa, niin jäi sitten vähemmälle. Sama homma Power Tabsien kanssa. Ei minusta muutaman nuotin kirjoittamisen pitäisi olla mikään prosessi.
 
Guitar Pro taas alkoi sujua heti alusta alkaen. Siinä ei tarvi kuin naputella menemään ja tahti toisensa perään valmistuu kuin itsestään. Siinä on toki ihan älyttömästi puutteista, joista oon kirjotellu sivutolkulla listaakin, mutta tuo käytettävyys on se ykkösasia, miksi sitä edelleenkin käytän.
 
Niin no, mun mielestä kysymys on siitä miten hyvää musaa kirjottaa, mutta mä nyt oonkin mä.
Jos Sibulla loppuu vauhti kesken niin vika on kyllä se lihakasa näppiksen ja selkänojan välissä. Jos kyseisellä ohjelmalla pystyy halutessaan päivässä kirjottamaan viittätoista raitaa 6 minuuttia, 91-sivusen partituurin sovituksineen, sooloineen päivineen niin, että biisin voi runtata suoraan narulle, niin ei se nyt mun mielestä kauheen hidasta oo.
 
P.S. Ennen ku kysyt, tempomerkintä oli 154 ja pääasiassa mentiin 16-osia, eli ei nyt ihan mitään doomia ollut sillä kertaa kyseessä.

Saisiko ko. teoksen kuulla?
 
Laitatko mikseriin?