Kitarat: kitarakamat ›

Joo, mutta kun tuo dollari on alamaissa niin ei SG:n kohdalla ole pakko tyytyä uudenkaan kohdalla kopioon joka ei ole edes mahonkia. Ei noi nyt NIIIN tolkuttoman hintaisia ole?
http://www.thomann.de/fi/gibson_sgspecialfaded_wc.htm
 
Tässä on vaan se ongelma, että nuo fadedit ja esim. http://www.thomann.de/fi/gibson_lp_studio_limited_wb.htm on kuitenkin semmoisia karsittuja versiota. Esim. tuo LP studio limited on kuitenkin kokonaan mahonkia ja siitä puuttuu se vaahterakansi. Siinä tulee heti se "entä jos" -skenaario, että onko se sitten sellainen mitä lespan pitäisi olla. Seuraava piste on sit jo studio, missä on ns. kaikki herkut. Se on väristä riippuen huomattavasti arvokkaampi.
 
SG Fadedin ja SG stankun ero on kotelo, toisessa eri mikit ja lakkakerros. Niistä jos tinkii, niin lähtee puoli donaa pois hinnasta ja nuo kolme on kuitenkin sellaiset jotka ei ole kirjattu siihen viralliseen SG-mielikuvaan mitenkään. Tuo SG faded kyllä on halpa ja siinä ei oikeen ole muuta oleellista eroa stankkuun kuin otelautamerkit ja maalipinta, niin siinä sitä ongelmaa ei ole sillä tavalla kuin tuossa halvassa lepakossa.
 
Itse tällä hetkellä mietin, onko tuo Lespa sellainen, joka ei kaduta sitten jälkeenpäin sen puuttuvan vaahterakannen takia.

Kyllä varsinkin käytettynä voi hyvinkin löytyä gibsonin faded- tai special sarjaa 500€.. Seuraat vaan esim. toria ja huuto. nettiä.
 
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=242055
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=241825
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=235688
 
kaksi kertaa sama ilmoitus ja kerran kaulasta haljennut... mut kyllä joo noita varmaan torilta löytää jos jaksaa kytätä.

Tosin eipä noissa Tokain lespoissakaan taida vaahterakantta olla kuin kaikkein kalliimmissa malleissa, ja Gibsonissa on kumminkin sitten vähän kirkkaammat mikit tasapainottamassa asiaa. Ja siis SG Specialin faded-versiot ovat kyllä nimenomaan SG Specialeja, eikä mitään pelkkää SG faded -sarjaa ole olemassa. Specialissahan ei ole mm. bindauksia otelaudassa.
 
edit: typotuttaa

kaksi kertaa sama ilmoitus ja kerran kaulasta haljennut... mut kyllä joo noita varmaan torilta löytää jos jaksaa kytätä.
 
Oho :) nopeasti vastasin, niin en tarkistanut yhtään.. No pointti tuli varmaan selväksi..

Tosin eipä noissa Tokain lespoissakaan taida vaahterakantta olla kuin kaikkein kalliimmissa malleissa, ja Gibsonissa on kumminkin sitten vähän kirkkaammat mikit tasapainottamassa asiaa. Ja siis SG Specialin faded-versiot ovat kyllä nimenomaan SG Specialeja, eikä mitään pelkkää SG faded -sarjaa ole olemassa. Specialissahan ei ole mm. bindauksia otelaudassa.
 
edit: typotuttaa
 
Ei niistä tokain lespoista löydä sitä mahonkiakaan kuin hivenen kalliimmista malleista.

Gibson sg special faded 595e thomannilta. 500e saa japanilaisen Tokain sg:n ja myös lp:n käytettynä. Gibson Les Paul studio tuollaisella samanlaisella viimeistelyllä kuin faded sg 666e muistaakseni. Harkitse vielä Gibsonia.
 
Muistuttaisin tästä alkupään lausahduksesta vaan sen verran, että väittäisin aika väkevästi ettei 500 euron Gibsoni ja 500 euron Epiphone ole samaa luokkaa. Gibsonin halvin malli on hinnaltaan n. 500 euroa, ja siitä on karsittu pois jo kaikki. Epin halvin kitara ei ole 500 euroa, vaan joku 200 euroa, eli hintalaatusuhteella alkaa olla hyvä.
 
Saman konsernin laatutuotteita ne muutenkin on. Tokaista en puhu henkilökohtaisesti mitään kun ei ole kokemuksia, mutta hyvää olen Tokain Lessuista kuullut. Saa korjata ja vängätä jos olen väärässä.

Kerran pistin tänne johonkin youtube-linkin, jossa tyyppi soitti Rock n´ roll ain´t noise pollutionin ensin sg special fadedilla ja sitten standardilla. Rehellinen objektiivinen mielipiteeni oli, että halpis vei soundeissa voiton ainakin siinä pätkässä. En ole itse soittanut stankkua, mutta selvä ero oli kuultavissa siinä pätkässä. Standardissa on kuumempi tallamikki ja saundi oli "riipivämpi".

Itse tällä hetkellä mietin, onko tuo Lespa sellainen, joka ei kaduta sitten jälkeenpäin sen puuttuvan vaahterakannen takia.
 
Hommaa toisen lespan kaveriksi, jos harmittaa. Tuo ruskea mahonkirunko on ainakin omasta mielestäni todella tyylikäs, paljon hienompi ko mitkään burstit tai tylsät mustat. Jos rahaa olisi, ostaisin tuommoisen itsekin.

Hommaa toisen lespan kaveriksi, jos harmittaa. Tuo ruskea mahonkirunko on ainakin omasta mielestäni todella tyylikäs, paljon hienompi ko mitkään burstit tai tylsät mustat. Jos rahaa olisi, ostaisin tuommoisen itsekin.
 
joo, mut minä olen vähän sillä periaatteella mennyt että otan yhden kutakin soitinlajia että silleensä periaate ei kestä kahta lepakkoa. Enkä minä yleensäkään ole niitä Lespa-ihmisiä, niin aattelin selvitä suht halvalla koko hommasta. Halvimmalla pääsee kun ei ole kitaraa ollenkaan, mutta ei se toimi sit.

Tosin eipä noissa Tokain lespoissakaan taida vaahterakantta olla kuin kaikkein kalliimmissa malleissa, ja Gibsonissa on kumminkin sitten vähän kirkkaammat mikit tasapainottamassa asiaa.
 
Mitä minulla on kokemusta noista gibsonin mikeistä, niin ei ne kauhean kirkkaat kyllä ollut. Burstbuckerit olivat, niissä se soundi oli vähän tukkoinen mutta sitä olisi kaiketi voinut kompensoida jotenkin jos olisi muuten tykännyt siitä missä ne oli kiinni.

Tokailla en ole soittanut, mutta Epejä olen omistanut viisi kappaletta. Älkää kysykö miksi, tuntu vaan siltä että sain joka kerta huonon yksilön, vaikkei asia niin ollut, ei niissä kepeissä mitään vikaa ollut, se jokin vaan puuttu (mikkien vaihtaminen parempiin olisi varmaankin tuonut sitä jotakin).
 
Joka tapauksessa Gibsonin ostin eikä kaduta (paitsi että köyhänä haluan myydä, telecasteri kun houkuttaa), kulunut ja simppeli ulkonäkö on mulle aika omiaan ja tykkään yksinkertasista jutuista muutenkin. Soitettavuudessa tuo ei häviä stankuille piiruakaan ja mikä tärkeintä, tossa mun äsgeessä on sitä jotain. Se on sellanen erikoinen munakkuus ja särmä mikä siinä saundissa on, vaikka halpisgibbonissani onkin "Geen paskimmat mikit".
 
Noita halpagibsoneita on useasti mm. kitarakamat osiossa haukuttu ja viimeistelyn kerrottu olevan kehnoa, meikäläisen keppi oli ainakin kieltenvaihdon ja pienen kaularaudan säädön jälkeen (vaihdoin paksumpaan kielisettiin) aivan loistovehje, ei voi siis viimeistelystä valittaa, liekö meikä sitte saanu jonku loistoyksilön. Ja toinen mistä valitetaan on tallamikin kuumuus, on kuulemma liian kesy ja puuroutuu liika helposti, kysehän on siitä, että osaako sitä kitaraa ja mikkien sekä napapalojen korkeutta säätää niinkuin pitäisi, itse sen tein ja saan mielestäni tyydyttävät saundit myös tallamikillä, vaikka myönnetään, ettei tuo 490-pari ole mikeissä ihan parhaasta päästä (pesee se silti epin LPC:n mikkisetin kevyesti).
 
Eli pointtina tässä se, että vaikka Epit on laadukkaita ja epin viidenhöntsän kitara on hinta-laatusuhteeltaan parempi noin ulkoisia seikkoja katsottaessa, valitsisin silti halvemman linjan Gibsonin milloin vaan; en nimen, vaan saundin ja soitettavuuden takia. Plus että meikän mielestä epiä parempia keppejä saa halvemmallakin muilta valmistajilta.
 
toiv. valaisin jotain asiaa edes jotenkin

Katselin vähän lisää ja löysin tällaisen: http://www.musamaailma.fi/epages/mu … tPath=/Shops/musa/Products/12205004
Mitä mieltä olisitte tästä? LP iskee ehkä kuitenkin vähän enemmän noin mallina!

Katselin vähän lisää ja löysin tällaisen: http://www.musamaailma.fi/epages/mu … tPath=/Shops/musa/Products/12205004
Mitä mieltä olisitte tästä? LP iskee ehkä kuitenkin vähän enemmän noin mallina!
 
Vaikea tuosta on esikuvaansa löytää muusta kun ulkonäöstä.

Katselin vähän lisää ja löysin tällaisen: http://www.musamaailma.fi/epages/mu … tPath=/Shops/musa/Products/12205004
Mitä mieltä olisitte tästä? LP iskee ehkä kuitenkin vähän enemmän noin mallina!
 
Hemmetin painava ja mikit on paskat. Kaula on oikein mainio, noin niinku muodoltaan.
Kaikki on hieman halvemmin tehty, mutta sehän näkyy hinnassakin.
Kaveri voisi tuollaisen valkosen myydä laukun kera... PV jos aletaan hintoja kyseleen.

Vaikea tuosta on esikuvaansa löytää muusta kun ulkonäöstä.
 
Mutta puulajivalintaa kummeksun.. "BODY: Agathis"...

Mutta puulajivalintaa kummeksun.. "BODY: Agathis"...
 
Painohan tuo sustainia, ja agathisbody tuo + 5 kiloa ;)

Vaikea tuosta on esikuvaansa löytää muusta kun ulkonäöstä
Tarkoitinkin LP iskevän mallina, muusta en puhunutkaan!

Tarkoitinkin LP iskevän mallina, muusta en puhunutkaan!
 
Niin....noh.... Aika moni siit paulista hakee sitä soundia. Jos kitaraa pitää arvostella ulkonäön mukaan niin sit, noh empäs sanokkaan;)

Itsehän laitoin jo ketjun alussa linkin tuosta toikain mallista.. Mikkien erottelu kyvyssä tosiaan parantamisen varaa, ne voi aina vaihtaa. Itseäni ei hirveesti vielä vaivaa. Tuosta painosta sen verran, että omani painaa noin 4,2 kiloa eli kutakuinkin esikuvansa verran. Kaula on maukas, mukkava soitella, vireen pitää ja komeahan tuo on ku mikä. Agathis taitaa olla aika tutkimaton tai ainakin esiintyy vain halvemmissa kitaroissa ja bassoissa. Tiedä sitte ominaisuuksista onko esim. leppää kummempi. Lajin käyttöhän johtuu puhtaasti siitä että se helposti saatavilla oleva materiaali tuolla idässä. Kaikki puuhan on vaan puuta : ) Eihän Gibsonissakaan se puu maksa vai onko joku ostanu 4000€:lla mahonkia(Gibson lp custom), paljokohan sais kuutioita...
 
Katotaan sainko taas jonku ärsytettyä tahattomasti...