Aihe: Äänialan nostaminen falsetilla? 1 2 | |
|---|---|
 kesäduunari11.05.2008 17:36:53 | |
Onko mahdollista nostaa normaalia äänialaa laulamalla falsetista kovaäänisesti? Olen kuullut, että äänialaa voi ainakin nostaa laulamalla falsetin rajalla. voisiko falsetista laulaminen olla kenties vielä tehokkaampaa? | |
 Apricot12.05.2008 14:28:41 | |
Arvaan, että kyseessä on ns. luonnostaan matalaääninen mieslaulaja, joka ei pysty laulamaan rintaäänellä niin korkealta kuin haluaisi, vaan ylöspäin mentäessä ääni poksahtaa falsettiin jossain kohdalla. Ensin kai pitäisi määritellä, että mikä on falsetti. Jos ajatellaan, että se on resonanssiton ohut ja korkea ääni, jota ei tueta hengityksellä, niin sitten se ei ole oikea tie. Mutta jos kehittää falsettiin voimakkaan resonanssin pääonteloissa ja -kallossa, ja tukee ääntä hyvin hengityksellä niin että kurkunpää, kaula ja leuka pysyvät suhteellisen rentoina, niin se on beltingin rinnalla vaihtoehtoinen tapa tuottaa korkeita ääniä. Tosin, sitten se ei ole enää falsetti. Mutta rennon falsetin kautta olen ainakin itse löytänyt sitä pääresonanssia, jota korkeisiin ääniin tarvitaan. Falsetti on tavallaan työkalu tai välivaihe, jonka avulla saa tuntumaa pääresonanssiin jota siinä rekisterissä tarvitaan. Laulupedagogit: eikös se ole niin, että äänialan "laajentaminen" on oikeastaan vain eri resonanssien käytön oppimista ja rekisterirajojen häivyttämistä? | |
 d-iivil12.05.2008 14:44:36 | |
Laulupedagogit: eikös se ole niin, että äänialan "laajentaminen" on oikeastaan vain eri resonanssien käytön oppimista ja rekisterirajojen häivyttämistä? En ole laulupedagoki, mutta vastaus kysymykseesi on silti kyllä :) Sikäli kun tuohon nyt mitään tuon selkeämpää vastasta voikaan antaa. | |
 Better Taste12.05.2008 21:44:43 | |
Laulupedagogit: eikös se ole niin, että äänialan "laajentaminen" on oikeastaan vain eri resonanssien käytön oppimista ja rekisterirajojen häivyttämistä? Sanoisin, että ei. Riippuu tietysti siitä, mitä kukin sillä tarkoittaa. Mielestäni ääniala tarkoittaa sitä aluetta millä pystyy tuottamaan ylipäänsä jonkinlaista ääntä. Näin äänialan laajentaminen tarkoittaisi ylimääräisten sävelten lisäämistä jompaan kumpaan tai molempiin päihin. En ihan ymmärrä, mitä tarkoitat resonanssien käytön oppimisella. Miten resonansseja voi käyttää? Kenelle tahansa on täysin mahdollista oppia laulamaan ylhäältä voimakkaasti. Kyse on vain tekniikasta. Better Taste Music - Laulunopetusta pääkaupunkiseudulla
www.laulunopetus.fi | |
 tanjuli12.05.2008 23:34:18 | |
Laulupedagogit: eikös se ole niin, että äänialan "laajentaminen" on oikeastaan vain eri resonanssien käytön oppimista ja rekisterirajojen häivyttämistä? En ota tohon 'resonanssiin' kantaa, etten astu paljain jaloin paskaan ;) Jos rekisterinä pidetään äänihuulten eri värähtelymekanismeja (narina, täysvärähteinen/rintarekkari, ohenne/päärekkari, huiluäänet) niinkuin yleensä pidetään, voipi olla että jotain mekanismia ei 'luonnostaan' osaakaan. Jos jonkin värähtelymekanismin oppii niin sittenhän se ääniala voipi laajeta (esimerkiksi jos on tosi korkea naisääni ja puhuukin melkein ohenteella niin puhtaan rintarekkarin ja matalien äänien oppiminen voi olla tosi kovan työn takana). Sitten nää eri 'rekisterit' on useimmissa musatyyleissä käyttökelpoisinta hinkata saumattomaksi kokonaisuudeksi, joka sitten on se ns. käyttökelpoinen ääniala. Onhan sitten näitä narinoita ja vinkauksia joilla saattaapi näennäistä laajutta äänialaansa saada mutta ainakin itsellä ei kestä pokka laskea semmoisia ääniä äänialaan kuuluvaksi. Tai no, voishan sitä ilmoittaa että 'ääniala on ceestä ceehen, jonka lisäksi narisemalla suuri g ja vinkaisemalla kolmiviivainen as ja a' jos kerran G-c ja c#3-g3 ei irtoais... Mut asiaan. Ittellä on aika järeät äänihuulet joten ns. ohennerekisterin oppiminen ei ollut ollenkaan itsestäänselvää. Nehän luuli aikanaan altoksi, koska rintarekkarin 'kuuloinen' kama tuli niin helposti enkä esim. osannut kirkua tai 'vinkua' ollenkaan. Sitten kun sen ohenteen käytön hiffasi niin tavallaan 'sai' äänialaa lisää yläpäähän mutta 'sai' myös enemmän saundeja ja dynamiikkaa kautta äänialan. Ja toisaalta alkoi löytyä entistä matalampia ääniä. En ehkä puhuisi äänialan 'nostamisesta' tai 'laskemisesta' tai 'laajentamisesta' vaan ehkä vaan äänialan 'kehittämisestä' tai 'löytämisestä'. Mut se on ihan totta että ääniala on tekniikkalaji. Ehkä 1% kaikista ihmisistä on semmoisia joilla on ihan joku fyysinen vamma joka estäisi laajan äänialan kehittymisen. [i hear voices but at least they're on tune] | |
| Apricot 13.05.2008 12:30:49 | |
En ihan ymmärrä, mitä tarkoitat resonanssien käytön oppimisella. Miten resonansseja voi käyttää? Arvelinkin, että CVT-koulukunnasta tulee "vilpitöntä hämmästelyä" perinteisiä termejä kohtaan. Ei resonansseja varmaan sitten voikaan käyttää. Äänenkäyttöä ei varmaankaan voi oppia niin, että tiedostaisi mitkä kohdat kropassa milloinkin resonoivat äänihuulten värähtelyyn. | |
 MartinB13.05.2008 18:57:54 | |
Kyllä mä väittäisin että Judas Priest ja Steelheart sekä nykyisin Sammetit &co käyttää sellaista miten sen nyt sanoisi... tiivistä falsettia. Kyseessä ei ole varsinainen miehen ääni enää, mutta toimii mikki-maailmassa. Jos vertaa esim. dioon tai bruce dickinsoniin (jotka laulaa raskaasti) niin ylä-äänet on vaan ohuempia ja niissä on vähemmän tunnetta. Taloudellinen tapahan se "tiivis falsetti" on kumminkin laulaa... | |
 Cadaver14.05.2008 15:12:52 | |
Kyllä mä väittäisin että Judas Priest ja Steelheart sekä nykyisin Sammetit &co käyttää sellaista miten sen nyt sanoisi... tiivistä falsettia. Kyseessä ei ole varsinainen miehen ääni enää, mutta toimii mikki-maailmassa. Jos vertaa esim. dioon tai bruce dickinsoniin (jotka laulaa raskaasti) niin ylä-äänet on vaan ohuempia ja niissä on vähemmän tunnetta. Taloudellinen tapahan se "tiivis falsetti" on kumminkin laulaa... Juu. Ns. "riittävän" munakas korkea ääni ilman kiristämistä ja verenmakua. Ei lähde esim. mulla aina, mutta onnistuessaan mukavan kevyt (tuntuu henk.koht toimivan parhaiten 2.viivaisen oktaavin alkupäässä.) Ihan sama mulle, onko falsettia vai ei, tästedes päätän lopettaa kaikkien rekisterinimitysten käytön :) | |
| Shadowling 20.05.2008 00:51:49 | |
Kyllä mä väittäisin että Judas Priest ja Steelheart sekä nykyisin Sammetit &co käyttää sellaista miten sen nyt sanoisi... tiivistä falsettia. Kyseessä ei ole varsinainen miehen ääni enää, mutta toimii mikki-maailmassa. Jos vertaa esim. dioon tai bruce dickinsoniin (jotka laulaa raskaasti) niin ylä-äänet on vaan ohuempia ja niissä on vähemmän tunnetta. Taloudellinen tapahan se "tiivis falsetti" on kumminkin laulaa... Sanomasi tiivis falsetti on mielestäni pää-ääni, en ole mikään ekspertti, mutta muistaakseni äänihuulet eivät pysy yhdessä falsetossa, kun taas rinta/pää-äänessä ne pysyvät. Falsetto on huomattavasti ohuempi ja yleensä se ei kuulosta laulajan "omalta ääneltä", esimerkiksi olen kuullut kyllä Tobiaksen vetävän sopraano A:n ja se kuulosti vielä hänen omalta (jännältä)ääneltään. Toisaalta itse menen kyllä välillä sekaisin falsetissa ja pää-äänessä, kun tietääkseni falsettia ei voi littää normaaliin rekisteeriin sujuvaksi osaksi skaalaa(kuuluu aina vaihto falsettiin), mutta oma falsettini ilmeisesti kykeneekin tähän(luultavasti pää-ääni, en osaa sanoa). Ja kunsanoit tuosta ohuemmasta ja vähemmän tunteellisesta, niin uskoisin että kyseiset herrat(Halford, Matijevic, Sammett) vetävät suurinpiirtein samasta rekisteristä millä vauvat kirkuu, kun muistaakseni sen iän myötä "unohtaa" mutta sen voi oppia uudestaan. Joku kuvasikin näitä eri ääniä auton vaihteiksi, samalla laulutyylillä et voi vetää luultavammin radikaalisti äänenkorkeudessa toisistaan poikkeavia nuotteja, vaan pitää siirtyä siihen oikeaan vaihteeseen niin sanotusti. Joten sanoisin, että edellämainitut käyttävät eri vaihdetta kuin Dio ja Dickinson ;) Ps. Dickinson ja Dio eivät kyllä vedäkkään niin korkeita juttuja mitä esim Matijevic, ja onhan Tobiaksella luonnostaan korkeankuuloinen ääni. I have spoken, en tiiä selitinkö ihan täyttä paskaa. Instrumenttisi on parhaimmillaan kevyessä epävireessä! | |
| rintapek 20.05.2008 01:05:19 | |
I have spoken, en tiiä selitinkö ihan täyttä paskaa. En tiiä minäkään. Normisti laulettaessa alin ääni on se mihin pääsen ja sillä hyvä. Alemmaksi en pääse. Edelleen normisti laulettaessa ylin ääni on se, mihin pääsen. Falsetilla löytyy varmasti oktaavi lisää, mutta eipä tuo kovin keikkakelpoista ole. Jos joku osaa tai jos jossain musassa toimii, niin siitä vaan. Vaan eipä ole oikotie onneen tuokaan. One kind of music only - the good kind | |
| Shadowling 20.05.2008 01:35:30 | |
En tiiä minäkään. Normisti laulettaessa alin ääni on se mihin pääsen ja sillä hyvä. Alemmaksi en pääse. Edelleen normisti laulettaessa ylin ääni on se, mihin pääsen. Falsetilla löytyy varmasti oktaavi lisää, mutta eipä tuo kovin keikkakelpoista ole. Jos joku osaa tai jos jossain musassa toimii, niin siitä vaan. Vaan eipä ole oikotie onneen tuokaan. Jep, se on tosin minkä laskee aina mukaan äänialakseen. Jos pystyy just ulisemaan jonkun sopraano C:n jollain tavalla ja ilmoittaa sen osaksi äänialaansa, kun taas normaalisti laulaessa puhti loppuu jo oktaavia alempaa, niin kannattaa miettiä mitä laskee äänialakseen. Kyllä se itelläkin aika lähellä neljää oktaavia olis jos kaikki ulinat ja murinat laskis äänialakseen, mutta tyydyn siihen kolmeen, jossa on oman äänen käyttö suhteellisen normaalia ja helppoa. :) Instrumenttisi on parhaimmillaan kevyessä epävireessä! | |
| rintapek 20.05.2008 01:40:24 | |
oman äänen käyttö suhteellisen normaalia ja helppoa. :) Normaaliin voin yhtyä, mutta helppoa se ei ole ollut koskaan. One kind of music only - the good kind | |
 18is912.06.2008 11:24:23 (muokattu 12.06.2008 11:32:38) | |
Sanomasi tiivis falsetti on mielestäni pää-ääni Morjens kaverit, long time no see... Olisin tästä tiiviistä falsetista sitä mieltä ettei se ole sama asia ollenkaan kuin pää-ääni. Halford on tästä hyvä esimerkki, se käyttää äärimmäisen harvoin rintarekisteriä joka kuulostaa sillä aika kamalalta. Esimerkkinä vaikka Dreamer Deceiver hamalta 70-luvulta. Vaihtoehtoisina äänentuottamismekanismeina hänellä tuntuu nimenomaan olevan joko pää-ääni tai tuo tiukaksi vedetty ja resonoiva "falsetti". Tai siis oli, nykyjään se välttelee tuota tiukkaa falsettia kun se tuppaa jotenkin vuotamaan ja menee kummasti särölle. Jostain syystä pystyn itse tuottamaan tuollaisen tiukan, viiltävän falsetin todella helposti, eikä minulle ole vaikeaa vetää vanhaa Rushia, King Diamondia, tai korkealta vedettyä Judas Priestiä. Ainakin minulla tunne on todellakin lähimpänä falsettia ja aika kaukana pää-äänen resonanssista, jossa on mukana miehekäs ja omaksi puheäänekseni tunnistettava laatu. Miehekästä munaa falsettisoundiin en saa mitenkään, mutta volyymiä ja "tiiviyttä" kyllä riittää. Ja resonanssin tunne on todella voimakas, mutta täysin erilainen kuin pää- tai rintarekisterissä. Sen vähän mitä tiedän klassisesta laulusta, niin kun puhutaan tästä heavy metal -falsetista niin se vastannee lähinnä kontratenorien käyttämää laulutekniikaa, mutta sillä erolla että äänen laadun kustannuksella kasvatetaan volyymiä reippaasti yli sen rajan että mennään särölle. En oikeastaan ole kuullut varsinaisten tenorien käyttävän tekniikkaa joka kuulostaisi samalta kuin tuo heavy-falsetti. Tanjuli: Jotenkin minulla tuntuu olevan kolme käyttökelpoista rekisteriä, rintarekisteri, ohenne ja tiukka resonoiva falsetti, ja itse asiassa falsetti tuottaa noista kaikista kovimman äänenpaineen. Tuon resonoivan falsetin ääniala on n. puolitoista oktaavia, joten ihan mikään olematon ala se ei ole eikä se kuulu noiden vinkaisujen piiriin ollenkaan. Ja oma kokemukseni on että se ei ole tuettu ohenne, se tuntuu ja sounda erilaiselta. "I listened hard but could not see" - YES, And You and I | |
| tanjuli 12.06.2008 18:26:51 (muokattu 12.06.2008 18:29:44) | |
Tanjuli: Jotenkin minulla tuntuu olevan kolme käyttökelpoista rekisteriä, rintarekisteri, ohenne ja tiukka resonoiva falsetti, ja itse asiassa falsetti tuottaa noista kaikista kovimman äänenpaineen. Tuon resonoivan falsetin ääniala on n. puolitoista oktaavia, joten ihan mikään olematon ala se ei ole eikä se kuulu noiden vinkaisujen piiriin ollenkaan. Ja oma kokemukseni on että se ei ole tuettu ohenne, se tuntuu ja sounda erilaiselta. 18is9: Paha sanoo mitään kun ei kuule tekstin läpi et minkälaista ääntä kuvailet :) Sen ehkä voisin heittää tähän kehiin että ittelläni on korkeella äänialalla selkeesti kaksi erituntuista ja erisaundista "ääntä", toisella vetelen klasarit ja toisella ne vähemmän klasarit biisit kuten rokit ja hevit ja nää missä tarttee ns. viiltävää munaa. BetterTaste tai joku muu CVT-ihminen saattais olla sitä mieltä että kyse on vaikkapas curbingista ja beltingistä, en sit tiedä tarkemmin. Ite oon aatellu silleen että toi viiltävämunasaundi syntyy siitä että vedän rintarekisterillä ylemmäs > alan miksata rintasaundiin mukaan ohennetta vasta myöhemmin > ääni tulee 'paksumpana' sinne yläkerran rajoille. Klasarissahan sitä alkaa ottamaan ohennesaundia mukaan jo siellä puhealueen puolella. Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että minkä sä käsität sun keskialueena? Onko se tuo 'ohenne' vai 'rintarekisteri'? Kun tää yks näkemyshän on tosiaan että puhdas rintarekkari > "keskiala" jossa voi tuottaa ääniä sekä rintarekkarilla, ohenteella että niitä toisiinsa sekoittaen > ohenne eli se "puhdas yläkerta". Ja sit tietty tää että käyttääkö sanaa "rekisteri" kuvaamaan joukkoa samansaundisia ääniä vaiko kenties äänihuulten toimintamekanismia vaiko kenties jotain ihan muuta. Ittelleni rekisteri tarkoittaa tota jälkimmäistä, sitten jos puhutaan äänen laajuudesta jollain saundilla niin sitten ihan vaan 'ääniala'. [i hear voices but at least they're on tune] | |
 sofianmaailma13.06.2008 13:00:43 | |
Itse erottelisin pää-äänen falsetista (falsetosta) äänen spektrin ja voimakkuuden perusteella. Pää-äänessä ero perussävelen ja osasävelten välillä ei ole niin jyrkkä (so. jyrkästi laskeva) kuin falsetissa. Itse en myöskään pysty siirtymään pää-äänestä (tai rekisteristä), mikä itselläni loppuu e2:seen, suoraan falsettiin. Toisin päin homma onnistuu ihan ok. NÄYTE: http://www.saunalahti.fi/severink/NAYTTEET/falsetti_vs_paa-aani.mp3 (0,3 megaa, 20 sek.) 1._Kaksi ensimmäistä pätkää heikkoa aamufalsettia (max. eb2), äänessä kuulee hälyä. Vähän parempaa falsettia saan aikaan jostain g2:sta ylöspäin. 2._Pätkä eb2 pää-äänellä (VAROITUS! voluumi kasvaa) 3._Viimeisessä pätkässä n. eb2-Eb, mikä on se minun potentiaalinen laulualueeni: korkea, keski ja matala ääniala. Summa summarum: falsetti ei minulta onnistu, ainakaan kaksiviivaisen alkupäässä, vaan menee vinkumiseksi. Iltaisin saan toisinaan aikaiseksi ihan ok ääniä, mutta silloinkin sävelessä pysyminen on todella vaikeaa...ymmärtääkseni paksummat äänihuulet (erit. baritonit) tuottavat falsettiääniä paremmin ja _tarkemmin_? Mutta onnea käyttökelpoisen falsetin/falseton omistajille! Laula, älä sodi. | |
| 18is9 13.06.2008 20:19:17 | |
18is9: Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että minkä sä käsität sun keskialueena? Onko se tuo 'ohenne' vai 'rintarekisteri'? Kun tää yks näkemyshän on tosiaan että puhdas rintarekkari > "keskiala" jossa voi tuottaa ääniä sekä rintarekkarilla, ohenteella että niitä toisiinsa sekoittaen > ohenne eli se "puhdas yläkerta". Ja sit tietty tää että käyttääkö sanaa "rekisteri" kuvaamaan joukkoa samansaundisia ääniä vaiko kenties äänihuulten toimintamekanismia vaiko kenties jotain ihan muuta. Ittelleni rekisteri tarkoittaa tota jälkimmäistä, sitten jos puhutaan äänen laajuudesta jollain saundilla niin sitten ihan vaan 'ääniala'. Kuten jo aiemmin olen todennut, en todellakaan ole mikään laulaja eikä minulla ole minkäänlaista koulutusta asian tiimoilta... Mutta jotenkin noin se menee niin kuin kuvailet, minulla on puhdas alakerta, eli rintarekisteri, ohenne ylhäällä, ja keskialue siinä välissä jossa sekoitan noita kahta enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Mutta erittäin hiljaa ja vuotoisesti lauletun ohenteen voi "vahventaa" nin että se vahveneekin jonnekin muualle kuin tuonne ohenteeseen tai sen ja rintarekisterin sekoitteeseen. Siihen tulee sitä viiltoa mukaan jotenkin aivan muuten. Siinä missä rintarekisteristä voi liukua ohenteeseen, ei tuohon korkeaan, voimakkaaseen falsettiin voi liukua mitenkään vaan sen tuntee kun ihan fyysisesti jotkut osat vaihtavat kurkussa paikkaa :). Pitäisi nauhoittaa tästä näyte ja pistää se tänne. Ihan noin mielenkiinnosta asiaan. "I listened hard but could not see" - YES, And You and I | |
| 18is9 13.06.2008 20:20:43 | |
NÄYTE: http://www.saunalahti.fi/severink/NAYTTEET/falsetti_vs_paa-aani.mp3 (0,3 megaa, 20 sek.) Vähän heikosti tuosta sai selvää :). "I listened hard but could not see" - YES, And You and I | |
| sofianmaailma 13.06.2008 21:44:08 (muokattu 13.06.2008 21:46:06) | |
Vähän heikosti tuosta sai selvää :). Nyyh. Kukaan ei pidä falsetistani ;-) Piti kyllä päivällä laittaa pari kuvaakin sen ääninäytteen lisäksi. Mutta no hata. Vetäisin iltasella, futismatsien tauolla, myös hieman paremman esimerkkifalseton eb2:sta, jotta sen spektri olisi vähän järjellisempi. Filantrooppina säästän teidät ääninäytteeltä. Kaikissa kuvissa siis eb2: KUVA1: http://www.saunalahti.fi/severink/N … EET/paa-aani_vs_falsetti_10_Khz.jpg Vasemmalla pää-ääni ja oikealla falsetti (ylä-äänisarjat aina 10 Khz asti). Pää-ääni on selvästi voimakkaampi. KUVA2: http://www.saunalahti.fi/severink/NAYTTEET/paa-aani_spektri_130608.jpg Pää-äänen spektri 10 Khz asti. Laskee tasaisesti; parittomat osasävelet voimakkaampia (dunno why). KUVA3: http://www.saunalahti.fi/severink/NAYTTEET/falsetti_spektri_130608.jpg Falsetto-spektri 10 Khz asti. Osasävelet laskevat pää-ääntä jyrkemmin. Lisää vain raakoja ääninäytteitä ammattilaisiltakin - ja ilman efektejä. tv. amatööri Laula, älä sodi. | |
| 18is9 14.06.2008 12:32:45 | |
Nyyh. Kukaan ei pidä falsetistani ;-) Meinasin vaan että oli kyllä sen verran ruvella tuo viimeisin näyte että paha olisi mennä sanomaan mitään. Onko nuo spektrit generoitu tuosta ääninäytteestä? Meinaan että jos näyte on lähtöjään tuolleen säröllä niin sisällön harmoonisista kerrannaisista ei voi oikein sanoa mitään kun suurin kerrannaisten aiheuttaja on särkevä vahvistin eikä laulaja :). "I listened hard but could not see" - YES, And You and I | |
| sofianmaailma 14.06.2008 14:35:03 | |
Onko nuo spektrit generoitu tuosta ääninäytteestä? Meinaan että jos näyte on lähtöjään tuolleen säröllä niin sisällön harmoonisista kerrannaisista ei voi oikein sanoa mitään kun suurin kerrannaisten aiheuttaja on särkevä vahvistin eikä laulaja :). Siis tuo eb2 pää-äänellä on sama kuin ääniklipissä, falseton vetäisin iltasella uusiksi. Varmaan joo nuo häiriöt (huono mikki, emolevylle integroitu äänikortti) vaikuttaa hieman. Mutta katsoin yhden konkkamikillä äänitetyn, missä spektri oli pääpiirteissään samanlainen. Vaan sittenpä katsoin yhden syyskuussa äänittämäni b2:sen, missä äänen spektri oli hyvin samanlainen kuin pää-äänen eb2:ssa. Eli enpä enää tiedä mistään mitään. Hyvä teoria, mutta epätosi? Tietysti vokaali (onko esim. a tai i) vaikuttaa äänen spektriin, samoin akustiikka (laitteista puhumattakaan). Ketjun alkuperäiseen kysymykseen palatakseni. Englanninkielinen "reinforced falsetto" voisi olla se, mitä kysyjä haki takaa? Mikä se sitten on, selittäköön joku fiksumpi... Laula, älä sodi. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)