Kitarat: kitarakamat ›

Ehkä se luuli sinua yrittäjäksi eikä kuskiksi. Yrittäjillähän ei tunnetusti ole vapaa-aikaa.
 
Mutta kyllä nekin joskus mieluusti on vapaalla.. :( On aikoja jolloin en yksinkertasesti vastaa puhelimeen, ja juhannuksen kantti on yks moisista. "Hei, kun shulla on shellanen kone, niin mites olis jos tulisit ny vaikka heti, olish shellanen ihan pieni homma... Jaa ettet oo tulossha? Kyllä te ootte ykshhiä paskoja, ei sevvertaa voi että muutaman tunnin hommaa voissh tulla tekeen... jaa vieraita? Haishhta pashhka, eihän ne sielt teiltä shillävälillä mihkään lähe!" Jne jne...

Julkisia henkilöitähän tässä ollaan... ja jokaisessa kuitissakin näkyy myyjän koko nimi asiakkaalle, ainakin meitin putiikissa. Sen sijaan jokaisen pitäisi itse miettiä, että onko aiheellista lähteä heti soittamaan poskeaan intterwebbiin jos on kerran saanut vähän huonoa palvelua ja muut 394589324 kertaa ovat olleet onnistuneita? Tokihan se sapettaa, mutta onko teh interwebz ainoa ahdistuksen purkukanava?
 
Julkinen henkilö tai ei, mutta sakkoja silti tuli tälle eräälle henkilölle. En mä täällä oo mitään kukkahattutäti-asennetta viljelemässä. Mun mielestä asiakaspalvelu kuuluu kauppiaan/myyjän toimenkuvaan, ja sen hinta on sisällytettynä tuotteen hintaan. Kunhan haluan vähän varoittaa/hillitä, ettei mitään ikävämpää tulisi eteen.

edit

Aidan toiselta puolelta:
 
Olen myyjänä eräässä musaliikkeessä. Esittelin asiakkaalle digitaalipianoa.
 
Minä: "....kun kuulokkeet kytkee kiinni niin laitteen kaiuttimet mykistyvät automaattisesti."
 
As: " No, entäs onko mahdollista soittaa siten että kuulokkeet on päässä ja ääni tulee silti myös kaiuttimista?" (naisella oli naama ihan peruslukemilla!)
 
Minä: "Öööh....tuota.....niin...." (pidin kyllä pokkani ja sanoiin jotain tyyliin, "se ei ehkä olisi ihan tarkoituksenmukainen toiminto....")
 
------------------------
 
Yksi mitä kuulee jatkuvasti: "Onx täs teijän KAIKKI plekut?" (50 erilaisen plekun valikoima on ilmeisesti liian suppea.)
 
------------------------
 
15v kakara: "Voix noit kitaroita testailla?" (rivien välistä voi lukea että ihan sama mikä skeba kunhan pääsee mimmifrendille/kavereille tiluttaan mahd. pitkään.)
 
-----------------------
 
Kerran, yksi todella rasittava asiakas jolle olin myynyt kitaran ja styrkkarin joista hän oli tingannut jo kovin pitkän tovin. Lopuksi kassalla kun hommat oli maksettu:
 
As: "Saax plekun kaupan päälle?"
 
Minä: "Joo, ota pari siitä messiin?"
 
As: "Voinks mä ottaa viistoista?" (hei haloo, tää oli 5-kymppinen mies.)
 
Tohon mun oli pakko vastata että: "Et voi! Voit ottaa pari." Sit se urpo kahmi joku 6 plekua kouraansa ja lähti hiihtään takas urpovilleen.
 
-----------------------
 
Ja hilpeyttä aiheuttaa aina romaniporukat jotka tulevat 5 kaverin porukalla sisään ja pistää pystyyn kunnon iskelmäsembalot kahdella akustisella ja yhdellä keyboardilla. Siinä on välillä naurussa ja hermoissa pitelemistä. Yleisesti käyttäytyvät hyvin asiallisesti, mutta ikinä eivät mitään osta.
 
No siinä joitain kokemuksia.

Tämäkään ei välttämättä aivan tänne kuulu, mutta pistän silti:
 
Jossain Lahden musiikkiliikkeessä olin ostamassa akustisen kieliä, ja minun edelläni kassajonossa oli sellainen 40-vuotias mies n. 12-v. poikansa kanssa. Olivat ostaneet jonkun halvan straton ja poika oli vääntänyt sen tallan kammen niin syvälle, että kampi oli katkennut ja kierteinen osa oli jäänyt tallan sisään! :)
 
-Isän mielestä vika oli tietenkin tuotteessa, "kun tuollaista p*skarautaa pistetään kuluviin osiin" Ja vaati uutta osaa tilalle. Kun myyjä sitten selitti lyhyesti että oma vika, ei voi mitään niin mies raivosi vaan lisää. Kaiken lisäksi myyjä kysyi mieheltä ihan asiallisesti että saisinko minä maksaa ostokseni jossain välissä, kun olin jo odottanut ja kuunnellut sitä miehen raivoamista ainakin 5 minuuttia. Eipä sopinut sekään. Parin minuutin väittelyn jälkeen siihen tuli toinen myyjä ja sain maksettua sen kielisettini. Mies jäi vieläkin uhoamaan myyjälle asiasta ja minä lähdin nauraen pois kaupasta.
 
Naurettavaa, miten aikuinen mies ei vaan tajua lopettaa ajoissa ;)

Kerran, yksi todella rasittava asiakas jolle olin myynyt kitaran ja styrkkarin joista hän oli tingannut jo kovin pitkän tovin. Lopuksi kassalla kun hommat oli maksettu:
 
As: "Saax plekun kaupan päälle?"
 
Minä: "Joo, ota pari siitä messiin?"
 
.........
 
Tämä oh ihan arkipäivää. Käännetään asia toisinpäin. Kokeile seuraavan kerran kassakoneen kilahtamisen jälkeen alkaa asiakkaalta vonkumaan muutamaa euroa ylimääräistä.
 
M: "Oikein paljon kiitoksia kaupoista. Mut varmaan voit heittää vielä pari euroo tähän kaupan päälle..?"
A: "Anteeksi..mmitä..eikös me juuri tehty kaupat näistä tavaroista tällä hinnalla?"
M: "No joo mut muistin just et tartten pari euroo ja ei oo yhtään. Kummasti ne aina johonkin häviää varmaan pesussa tai jotain. Että jos parikymmentä kolikkoa heität vai valkkaanko ite tosta sun kukkarosta? Katon setin jotain eripaksusia..."

As: "Saax plekun kaupan päälle?"
 
Minä: "Joo, ota pari siitä messiin?"
 
As: "Voinks mä ottaa viistoista?" (hei haloo, tää oli 5-kymppinen mies.)
 
Oisit sanonu, että Thomannilta et saa yhtään plekua kaupanpäälle. Melkonen runkkari.

-Isän mielestä vika oli tietenkin tuotteessa, "kun tuollaista p*skarautaa pistetään kuluviin osiin" Ja vaati uutta osaa tilalle. Kun myyjä sitten selitti lyhyesti että oma vika, ei voi mitään niin mies raivosi vaan lisää. Kaiken lisäksi myyjä kysyi mieheltä ihan asiallisesti että saisinko minä maksaa ostokseni jossain välissä, kun olin jo odottanut ja kuunnellut sitä miehen raivoamista ainakin 5 minuuttia. Eipä sopinut sekään. Parin minuutin väittelyn jälkeen siihen tuli toinen myyjä ja sain maksettua sen kielisettini. Mies jäi vieläkin uhoamaan myyjälle asiasta ja minä lähdin nauraen pois kaupasta.
 
Jotkut aasiakkaat ei vaan ymmärrä että se vika ei välttämättä ole tuotteessa vaan käyttäjässä. Melko monesti saan itsekkin kuunnella vittuilua/vinkumista/tuotteen & liikeen haukkumista puhelimitse vaikka aasiakas on itse käyttänyt laitetta vääriin (yleensä ei ole edes käyttöohjetta luenut). Asiakaspalveluhommat on kiva...

Tosiaan, tässä tuli oltua itsekin aasiakas ihan vahingossa..
 
Olin paikallisessa musaliikkeessä kitaraa testailemassa ja jonkun aikaa käänneltyä useempaakin keihästä, myyjä teki todella edullisen tarjouksen eräästä yksilöstä, jonka sitten hyväksyin kuitenkin vähän epäröiden ja otin kitaran varaukseen. Alaikäisenä lupa täytyi kysyä kuitenkin vanhemmilta vielä, tämän takia pienet ennakkoluulot, mutta lupahan tuli.
 
Noh, sovin hakupäivän ensi viikon keskiviikoksi ja kauppaan oli sovittu kitaran trimmaus ja säätö kaupan päälle. Tänään tuli puhelu isältä töistä, että "auton vaihdelaatikko on todella huonossa jamassa ja se on pakko huollattaa, tarvitaan sun kesätyörahoja äitis kaa, saat ne sitten kuitenkin takasin." Eihän siinä jankuttaminen auttanut, kitaran varauksesta ei voinut kertoa, räjähdys olisi tapahtunut.
 
Ja nyt pitäisi sitten painua selittämään kyseiseen kauppaan takaisin, että kun ei olekaan rahaa jne.. Kyllä tunnen itteni kusipääksi, saakeli kehtaa naamaa siellä enää näyttää. Noh, joku muu saa käydä ostoksilla sitten meikäläisen puolesta.
 
Noll_a kiittää ja kuittaa.. Hyvää viikonloppua muille!

Ja nyt pitäisi sitten painua selittämään kyseiseen kauppaan takaisin, että kun ei olekaan rahaa jne.. Kyllä tunnen itteni kusipääksi, saakeli kehtaa naamaa siellä enää näyttää. Noh, joku muu saa käydä ostoksilla sitten meikäläisen puolesta.
 
Lainaat äipälle ja iskälle kesätyörahasi sillä ehdolla, että tulevat kauppaan selittämään asian. Kesätyörahat ovat sinun rahojasi, ei vanhemmillasi ihan oikeasti ole niihin mitään oikeutta ilman sinun suostumustasi.

Lainaat äipälle ja iskälle kesätyörahasi sillä ehdolla, että tulevat kauppaan selittämään asian. Kesätyörahat ovat sinun rahojasi, ei vanhemmillasi ihan oikeasti ole niihin mitään oikeutta ilman sinun suostumustasi.
 
Juuri näin varsinkin jos on aiheesta keskusteltu kotona jo.

Ja nyt pitäisi sitten painua selittämään kyseiseen kauppaan takaisin, että kun ei olekaan rahaa jne.. Kyllä tunnen itteni kusipääksi, saakeli kehtaa naamaa siellä enää näyttää. Noh, joku muu saa käydä ostoksilla sitten meikäläisen puolesta.
 
Jos menet rehdisti ja suoraselkäisesti sinne kauppaan ja kerrot tilanteen, et ole kusipää ja kehtaat taatusti näyttää naamasi siellä. Tarjouskin jää varmasti voimaan ja "odottamaan sinua". Mikäli et ilmoita mitään, ja annan kitaran olla varauksessa ja myyjän epätietoisena voi ollakin ettet enää kehtaa sinne mennä. Tai et välttämättä saa enää vastaavaa tarjousta myöhemmin tms. Etenkin pienellä paikkakunnalla naamat jää äkkiä mieleen. Tiskin molemmin puolin.
 
Kyllä "meillä aikuisillakin" menee vastaavat hommat *ituiksi vähän väliä. Ero on vain siinä että asiat voi hoitaa kahdella tapaa...

Meillä on pari jantteria joiden kohdalla pyydämme varausmaksun aikaisempien ohareiden takia. Ja tällaisilla ohareilla tarkoitan sitä, että ensin varataan tuote, sitten jätetään tuote lunastamatta, ei ilmoiteta mitään eikä näytetä naamaa seuraavaan pariin kuukauteen. Tällainen toiminta on mielestäni todella alhaista ja halpamaista. Sen verran pitää olla selkärankaa, että edes ilmoitetaan ja perutaan varaus.
 
Varausmaksukin on syytä asettaa sen verran korkeaksi (esim. 30-50% tuotteen hinnasta) ettei ohareita kovin mielellään harrastella. Joku 10e varausmaksu 2000e tuotteesta olisi liian pieni ja aita ohareille turhan matala.
 
Näin siis tiskin tällä "kritisoidummalla" puolella :)

Meillä on pari jantteria joiden kohdalla pyydämme varausmaksun aikaisempien ohareiden takia. Ja tällaisilla ohareilla tarkoitan sitä, että ensin varataan tuote, sitten jätetään tuote lunastamatta, ei ilmoiteta mitään eikä näytetä naamaa seuraavaan pariin kuukauteen. Tällainen toiminta on mielestäni todella alhaista ja halpamaista. Sen verran pitää olla selkärankaa, että edes ilmoitetaan ja perutaan varaus.
 
Ootko moneenkin tällaiseen tapauksen törmännyt? Jessus sentään, en ymmärrä, että miten oharit tehnyt henkilö kehtaa ylipäätään mennä liikkeeseen enää uusiksi. Minkä kokoisessa liikkeessä olet duunissa? Periaatteessahan kauppias saa valita asiakkaansa.

Ootko moneenkin tällaiseen tapauksen törmännyt?
 
En moneen, ihan yhden käden sormilla lasketaan.
 
Jessus sentään, en ymmärrä, että miten oharit tehnyt henkilö kehtaa ylipäätään mennä liikkeeseen enää uusiksi.
 
Kaikki eivät taida kokea/tajuta sitä samoin kuten minä tai sinä. Ne vain ajattelevat että voivat varailla mitä milloinkin ja missä milloinkin. Huvittavinta siinä on se, että tällaista "teinimäistä" käyttäytymistä olen havainnut jopa kahdessa, reilusti keski-ikäisessä henkilössä. Ilmeisesti eivät ole koskaan joutuneet ottamaan vastuuta mistään... ja sen minkä nuorena oppii, niin vanhana taitaa :) Mitä näitä kliseitä nyt on.
 
Minkä kokoisessa liikkeessä olet duunissa?
 
Ei kovinkaan suuri liike ~50000 ihmisen kylässä. Asiakaskuntaa tosin tulee myös lähiympäristöstä ja -kunnista/kaupungeista. Viimeksi viikko sitten palstoiltakin tuttu Kettusetä kävi piristämässä päivää :)
 
Periaatteessahan kauppias saa valita asiakkaansa.
 
Kyllä, mutta ei meillä hommaa kuitenkaan NIIIIN vakavasti oteta. Aika hyvin ollaan saatu maahantuojienkin kanssa sovittua "avoimia kauppoja" hieman kyseenalaisten tilaajien ja varaajien kohdalla. Parempi kun setvii asiat sovussa kuin että alkaisi marssittamaan asiakkaita ovesta pihalle :)

Aidan toiselta puolelta:
 
Olen myyjänä eräässä musaliikkeessä........
 
Kerran, yksi todella rasittava asiakas jolle olin myynyt kitaran ja styrkkarin joista hän oli tingannut jo kovin pitkän tovin. Lopuksi kassalla kun hommat oli maksettu:
 
As: "Saax plekun kaupan päälle?"
 
Minä: "Joo, ota pari siitä messiin?"
 
As: "Voinks mä ottaa viistoista?" (hei haloo, tää oli 5-kymppinen mies.)
 
Tohon mun oli pakko vastata että: "Et voi! Voit ottaa pari." Sit se urpo kahmi joku 6 plekua kouraansa ja lähti hiihtään takas urpovilleen.
 
Juu, meinasit saada tyytyväisen asiakkaan, mutta onneksi pilasit sen päivän parin plekun takia - hyvä hyvä!

Noh, sovin hakupäivän ensi viikon keskiviikoksi ja kauppaan oli sovittu kitaran trimmaus ja säätö kaupan päälle. Tänään tuli puhelu isältä töistä, että "auton vaihdelaatikko on todella huonossa jamassa ja se on pakko huollattaa, tarvitaan sun kesätyörahoja äitis kaa, saat ne sitten kuitenkin takasin." Eihän siinä jankuttaminen auttanut, kitaran varauksesta ei voinut kertoa, räjähdys olisi tapahtunut.
 
Ja nyt pitäisi sitten painua selittämään kyseiseen kauppaan takaisin, että kun ei olekaan rahaa jne.. Kyllä tunnen itteni kusipääksi, saakeli kehtaa naamaa siellä enää näyttää. Noh, joku muu saa käydä ostoksilla sitten meikäläisen puolesta.
 
Noll_a kiittää ja kuittaa.. Hyvää viikonloppua muille!
 
Olet hieno mies. Menet sinne liikkeeseen ja kerrot juuri niinkuin asia on. Tarjoudut maksamaan pientä hyvitystä kaupan tekemästä "turhasta työstä". Ei ne raaski sinulta centtiäkään ottaa, mutta ainakin reilusti tarjoudut kun oli tavallaan "oma moka". Luulisin että tämän episodin jälkeen pitävät sinusta siellä kaupassa entistä enemmän vaikkei kauppoja tällä kertaa syntynytkään. Ei nämä ole kuolemanvakavia asioita ja varmasti ymmärtävät tilanteen ja ovat enemmän pahoillaan siitä ettet sinä nyt saanutkaan kitaraa kuin siitä että niiltä meni kauppa sivu suun.

Juu, meinasit saada tyytyväisen asiakkaan, mutta onneksi pilasit sen päivän parin plekun takia - hyvä hyvä!
 
Vähän kaksipiippuinen juttu, mutta joku raja tinkimiselläkin. Kyllä on maailma perseellään jos kassakoneen kilahduksen jälkeen pitää antaa tavaraa kaupanpäälle tai asiakkalla on oikeus vetää herne nenään. Voi elämä.

Vähän kaksipiippuinen juttu, mutta joku raja tinkimiselläkin. Kyllä on maailma perseellään jos kassakoneen kilahduksen jälkeen pitää antaa tavaraa kaupanpäälle tai asiakkalla on oikeus vetää herne nenään. Voi elämä.
 
Mieti MITTASUHTEITA. Satojen tuhansien bisneksessä ei ole mitään väliä vaikka antaisi 100 plekua jokaiselle sisäänastuvalle tyypille - tai romanillekin (nehän ei kuulemma kirjoittajan mukaan osta ikinä mitään).
 
Edit: peräänkuuluttaisin sitä asiakaspalvelua ja -tyytyväisyyttä. Sillä suunnalla tuntuu musaliikkeissä olevan pahasti vajausta.