| Aihe: Hei, perustetaanpa bändi! | |
|---|
 Tuomas
05.06.2008 09:10:26 (muokattu 08.09.2020 14:15:21) | |
|
Tämän otsakkeen alle voisi keräillä FAQ:n bändin perustamisesta ja bänditoiminnasta. Siis sellaisia tiedonjyväsiä ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin bändin perustamisesta, jotka koskevat erityisesti aloittelijoita. Sopiviin kohtiin voisi myös linkkailla muita FAQ-tiedostoja muilta alueilta.
Lisäilen tähän aloitusviestiin muiden näkemyksiä, kunhan niitä (toivottavasti) tuonne alemmas tulee. Totuuksiahan ei juuri ole olemassa tässä maailmassa, mutta jos vaikuttaa että tähän tekstiin tulee ihan silkkaa silkkoa muille julkaistavaksi niin älähtäkäähän, perkele :)
Voitaisiin jakaa tämä muutamiin aihealueisiin (tämä on ehdotelma, eli jos teille tulee parempia ideoita mieleen, niin sanokaa:):
- Tavarat & taidot & talouspolitiikka
- Treenis
- Bändietiketti
- Keikat
- Muu (eli kaikki se mikä ei mahdu ylläoleviin)
Ketju onkin jo lähtenyt hyvin käyntiin, mikä näkyy alta. Lisää tiedonjyviä vain! :)
*******************************
TAVARAT & TAIDOT & TALOUSPOLITIIKKA
*******************************
K: Mitä tavaroita tarvitsen voidakseni aloittaa bändisoiton?
V: Jos menet yhtyeeseen vaikkapa laulajaksi, ja treeniksellä joku omistaa mikrofonin: onneksi olkoon, et tarvitse välttämättä kuin suloäänesi ja vähän karismaa. Harvalla kuitenkaan on tätä etua puolellaan, ja 95% yhtyeistä toimii periaatteella "kukin hankkii omat, tarpeeksi hyvät kamat". Alkuvaiheessa käsite "tarpeeksi hyvä" on kuitenkin aavistuksen vaihteleva ja bändeistä riippuva, mutta nyrkkisääntönä sanottakoon että ainakin basistilla olisi syytä olla minimissään 100-120 -wattinen bassovahvistin, ja silläkin saatetaan jäädä innoissaan lujaa paukuttavan rumpaliskaiffarin alle.
Kitaristit voisivat kertoa näkemyksensä tähän kysymykseen myös, niin lisään sen tähän.
Toisaalta, kaikki on suhteellista: itse soitan tällä hetkellä rivakassa rokkibändissä 100w Bass Cubella enkä jää jalkoihin ja toisella kitaristilla on Laneyn 5W(!) putkikombo, joka sekin pelittää hemmetin hienosti. Kannattaa kysyä soitinliikkeessä riittääkö juuri sen kyseessä olevan vahvistimen teho treeniskäyttöön. -Juoppis
K: Miten hyvä minun pitää olla voidakseni aloittaa bändisoiton?
V: Vasta-aloittanutkin voi ihan hyvin aloittaa bändisoiton, itse asiassa mitä aikaisemmin änkeytyy soittoporukoihin, sitä parempi. Oleellista on vain se, että löytää itsellensä vastaavalla tavalla kokenutta soittoseuraa, joka ajattelee musiikista samalla tavalla kuin mitä itse. Bändisoitto on siksikin tärkeä osa soittoharrastusta, että sen myötä tietynlainen soiton pelisilmä ja rytmitaju kehittyvät aivan eri tavalla kuin makuuhuoneen nurkassa soitellessa. Lisäksi soitin tulee helpommin otettua käteen, kun säännöllisesti tapaa toisia soiton merkeissä. -Juoppis
K: Kannattaako ostaa PA-kamat yhteisestä kassasta?
V: Ei. Tai jos ostattekin, niin on parempi että yksi sitten maksaa loppujen lopuksi muille bändin jäsenille siten, että PA-kamat ovat hänen. Tämä siksi, että jos bändi jossain vaiheessa hajoaa, ei jää epäselvyyksiä miten tavarat jaetaan. PA-kamat ovat yksi tällainen vaikeasti jaettava juttu. Samasta syystä on hyvä, että jokaisella soittimella on yksi omistaja. -Juoppis
K: Onks pakko opetella nuotit jos ei haluu?
Pakko ei ole kuin kuolla ja maksaa veroja, eikä aina niitäkään. Eli ei, ilmankin pärjää. Kannattaa silti muistaa, ettei perustele sitä niin että "No eihän Jimikään osannut" - vertaatteko tosiaan itseänne vaikka Jimi Hendrixiin tai Paul McCartneyyn jotka ovat poikkeuksellisia lahjakkuuksia? Musiikki on siitä hieno harraste, että siinä kehittyy juuri niin paljon kuin itse viitsii siihen panostaa. Jokin juttu voi kuulostaa hyvältä, mutta jos lähtee tutkimaan sointuoppia ja asteikoita, alkaa ehkä ymmärtää MIKSI se kuulostaa hyvältä.
Teoriaa pelkäävien kannattaa muistaa, että sekin että tietää miten C-duuri soitetaan on teoriaa. -Juoppis
Nimimerkki Kokarek esitti lainauksen toisesta näkökulmasta:
"Niin säveltäjän kuin teoreetikonkin on syytä tuntea säveljärjestelmämme rakennetta, koska tuo rakenne rajoittaa ja ohjaa kaikkea musiikillista toimintaamme, emmekä suinkaan vapaudu noista rajoituksista pysyttelemällä niistä tietämättöminä."
-Eero Hämeenniemi, ABO~ Johdatus uuden musiikin teoriaan
***************
TREENIS & TREENIT
***************
K: Mistä saamme treeniksen?
V: Pienemmillä paikkakunnilla esim. nuorisotiloista voi löytyä treenitilaa, vaihtoehtoisesti joku saattaa vuokrata tyhjillään olevan varastonsa tai niin edelleen. Autotallirock on saanut nimensä siitä että sitä reenataan, kyllä, autotallissa. Isommilla paikkakunnilla saattaa treeniksiin olla kova tunku ja yksityinen puoli on kallis. Kannattaa luottaa siihen, että harva voi pitää yksin kokonaista treenistä vaan se on jaettava useamman bändin kanssa. Tällöin on fiksua touhua tutustua muihin treeniksellä treenaaviin jäseniin ja ottaa heidän yhteystietonsa ylös. Jos säilyttää vahvistimia treeniksellä, tämä tuo lisäturvaa, kun tietää ketä tiloissa liikkuu ja milloin.
Ai joo, tärkeä juttu: SELVITTÄKÄÄ KOSKA TREENIKSEN MAKSUERÄPÄIVÄ ON JA MAKSAKAA AJOISSA VASTUUHENKILÖLLE! Mikään ei ole hajottavampaa kuin soitella ihmisten perään että jookosta, maksaisitko vaikka treenisvuokran, oisko jee? -Juoppis
Muistilistaa treenisvuokrailuun: http://muusikoiden.net/artikkelit/artikkeli.php?id=869
K: Mitä treeneissä pitää tehdä?
V: Yleisesti ottaen treeneihin tullaan harjoittelemaan yhteissoittoa ja tekemään biisisovituksia ja saamaan varmuutta kappaleisiin. Tämän vuoksi treeneissä kannattaa soittaa sellaista materiaalia, joka menee varmasti ja selkeästi. Jos biisi katkeaa jatkuvasti, kun kitaristi ilmoittaa että "eikun ei toi tilukohta mennyt nyt just niin ku mä halusin, sääh", niin muut varmasti ärsyyntyvät. Eli: tekniikkaharjoitukset treenataan kotona, treeneissä treenataan yhteissoittoa. Tarkoituksenanne on kuulostaa hyvältä ja tiukasti soittavalta bändiltä. Eli vaikka haluaisitte soittaa Alexi Laiho-sooloja, niin jos sävellyskykynne ja soittotaitonne ei vielä siihen yllä, yksinkertaistakaa kunnes soitto kulkee hyvin ja huolella. Kikkoja voi lisätä sitten kun taidot ovat siinä pisteessä ettei soitto kärsi niistä. -Juoppis
Käyttäkää eareja elikkäs kuulosuojaimia.
Muistakaa pitää taukoja. -Rumpupu
Yksi käyttäytymiseen ja treenaamisen mukavuuteen/tehokkuuteen liittyvä tärkeä asia jää usein mainitsematta: Omaa soitinta EI näprätä biisien välissä, koska se vaikeuttaa huomattavasti bändin jäsenten välistä kommunikaatiota ja vähentää treenien tehokkuutta selvästi. Biisit on myös mukavampi aloittaa hiljaisuudesta. Vanha yläasteen musiikinopettajani totesi, että tähän biisien välissä soitteluun on kaatunut moni bändi.
Toinen asia on, että treenejä kannattaa suunnitella etukäteen tai viimeistään treenien alussa. Tällöin aika tulee käytettyä paljon paremmin hyödyksi ja treeneistä on jotain hyötyäkin. Ei toki liian tarkkoja suunnitelmia kannata tehdä. Suunnitelma voi olla vaikka tälläinen:
1. keikkasetin läpikäynti.
2. jokaisen biisin ongelmapaikat ja/tai muutosehdotukset ja biisin uudelleen soittaminen. Voidaan toistaa useampaan kertaan biisin kohdalla.
3. uusien biisien kasaamista, jamittelua ja ideoiden esittelyä, myös esim. uudet coverit.
4. keikkasetti uudelleen läpi.
- Carpenter
K: Miten usein ja miten pitkiä bänditreenien pitää olla?
Tämä riippuu siitä, mitä teette treeneissä. Yleisesti ottaen 2-3 tuntia pitäisi olla tarpeeksi, ettei soitto ala maistua puulta. Jos sovitatte kappaleita tai treenaatte demoa/keikkaa varten, treenejä kannattaa pitää useammin ja pitempiä. Jos taas setti on kunnossa, biisit treenatut eikä uusiakaan ole syntynyt, ei välttämättä kannata käydä ränttäämässä settiä läpi, jos ei kiinnosta. Joka bändillä on välillä hiljaisempia hetkiä, siitä ei kannata huolestua kunhan vain sitten käydään uusien biisien kimppuun uudella innolla. -Juoppis
Tähän haluaisin huomauttaa, että tärkeintä ei ole niinkään se, että kuinka pitkiä treenit ovat, vaan se, mitä siellä saadaan aikaiseksi. Kyllä jokin tunnin tehokas treeni, jonka aikana saadaan jokin vaikea biisi toimimaan on sinänsä parempi kuin kuuden tunnin rölöttäminen treeniksellä (joka toisaalta voi olla opettaivasta sekin). Enkä nyt tarkoita sitä, että kun mennään soittamaan bändin kanssa, niin pitäisi soittaa se tietty biisilista läpi kerrasta oikein ja lähteä kotiin, vaan tarkoitan sitä, että vaikka olisitte porukalla soittamassa vaikka viisi minuuttia, niin käyttäkää se viisi minuuttia jotenkin järkevästi. Kannattaa huomioida, että osa tyypeistä haluaisi ehkä kuulla sitä yhteissoittoa eikä niinkään kitaristin katkonaista tiluttamista. Ei kauheasti motivoi lähteä soittamaan kerran viikossa pelkkiä biisinpätkiä ja kuuntelemaan toisten sooloilua. On kaikinpuolin mukavampaa kun yhteispeli toimii. Kuten aiemmin mainittiin, tehkää suunnitelmaa siitä mitä treeneissä tehdään, nimimerkillä kokemus. -Jpiteloota
K: Miten treeniksellä pitää käyttäytyä?
V: Jos jaatte treenikämpän toisen bändin kanssa älkää lainailko toisten tavaroita kysymättä. Pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta kun ei ole.
Ostakaa omat piuhat. Ne ei oikeasti maksa niin paljoa.
Olkaa ihmisiksi. Se, että ei ole kotona äidin silmien alla ei tarkoita sitä, että saisi elää kuin pellossa. Eli: Treenikämpissä voi välillä siivota, omat piuhat voi kerätä lattioilta (ne kestävätkin pitempään kun niitä ei tallota teräsraksasuperheteromaihareilla). Treeniksen vessassa voi myös olla ihmisiksi, pesuallasta ei välttämättä tarvitse yrjötä tukkoon, omat sotkut voi siivota. Ja vessapaperia voi toki ostaa itsekkin. Pitäisi olla hieman yhteisöllisyyttä näissä hommissa. Plus tuolla sikakäytöksellä loppuu kohta treenikämpät kaikilta. -Rumpupu
Rumpupu sanoi aika pitkälti oleelisen mutta jos/kun kutsutte kavereita kattelee teidän treenejä niin mahd. vähäinen määrä et mahdutte vielä sekaan JA se treenikämppä ei ole mikään bilepaikka. Bändin kesken voitte ottaa kaljaa muistaen asiallisen käytöksen (ei kaljapulloja jätetä lattialle, ei hajoteta mitään jne.) Meidän vanhalla treenikämpällä kun soitti kolme bändiä niin eräs olikin päättänyt pitää "keikan" n. 14 kaverilleen ja jälki oli sen mukaista esim. akustinen oli hajotettu lattialle, toisen bändin rumpalin yks ständi oli hajotettu ja meidän kamoilla oli soittanut kämpälle kuulumattomat ihmiset. Onneksi oli tallentava videokamera niin ei tarvinnut arvailla kuka oli vastuussa. Olkaa ihmisiksi ja kunnioittakaa niitä kanssa bändejä ja organisoikaa jotain kivaa niin kemiat synkkaa ja kaikilla on paljon mukavempaa sekä voitte päästä keikoillekkin niiden toisten bändien kautta;) -spade
K: Milloin treeneihin pitää tulla?
V: Ajoissa. -BaariMikko
K: Miten treenis maksetaan?
Joku muu saa kertoa, jos heillä toimii eri tavalla, mutta meillä toimii molemmat treenikset niin, että bändissä on joku vastuuhenkilö, joka maksaa treenisvuokrat ja tälle vastuuhenkilölle sitten muut maksavat omat osansa. Fiksuinta on valita tyyppi, jolla on vähän enemmän rahaa, niin että jos joku bändin jäsenistä on yhtäkkiä PA eikä kykenekään maksamaan omaa osuuttansa, niin homma ei kaadu. Tästä tosin pitää neuvotella hyvin ja kunnolla, sillä treenismaksujen kasautuminen saa aikaan kosolti pahaa verta ja on ikävää jos välit tulehtuvat vain sen tähden.
Toinen vaihtoehto, jos bändillä on jo olemassa oma bändikassa (siis sellainen tili johon kerätään keikkaliksat yms. pesämunaa varten, jolla voidaan ostaa jotain bändin yhteisiä asioita, kuten esim. keikkamatkabensoja), niin bändin tililtä voidaan asettaa suoraveloitus treeniksen vuokraisännälle. Tällöin tulee myös jonkun käydä huolehtimassa, että kaikki tosiaan maksavat osuutensa tuolle tilille. -Juoppis
K: Mitä jos joku varastaa tavarani treenikseltä?
Lähtökohtaisesti juuri tämän takia treenikselle ei oteta ulkopuolista sakkia. Jos kuitenkin on fiksu ja ajattelee tätä kysymystä jo nyt, vastauksena löytyy kotivakuutus. Suurin osa vakuutussopimuksista sisältää ehdon, että myös treenikämpällä olevat tavarat kuuluvat vakuutuksen piiriin, kunhan tavarat viihtyvät kerran vuodessa päivän kotona.
Kannattaa myös muistaa, että kalliimmat tavarat (minulla muistaakseni 3000+ euroa maksavat) pitää vakuuttaa erikseen. -Juoppis
************
BÄNDIETIKETTI
************
K: Kuka on bändin liideri?
V: Simply put: se joka käyttää bändiin eniten aikaa, markkinoiden sitä, buukaten keikkoja ja ylipäänsä ohjaten bändiä tiettyyn suuntaan. Pelkkä biisinteko ei tee bändiliideriksi, vaan se, että jaksaa painaa ja olla rohkaisemassa ja ideoimassa eteenpäin.
Bändiliiderin viitta on raskas, eikä sitä pitäisi ottaa kannettavakseen vain siksi että "haluan nyt olla bändin pomo". Se tarkoittaa nimittäin sitä, että muut bändiläiset kantavat selkeästi vähemmän vastuuta yhtyeestä, joka saattaa tarkoittaa sitä että pumppu jää paikalleen pyörimään.- Juoppis
K: Mistä löydän soittokavereita?
Röyhkän Kake sanoo, että pyydetään kadulla tavattu tyyppi bändiin. Mutta juu, perinteiset paikat, eli koulut ja harrastuspiirit yms. ja tämän lisäksi Muusikoiden.netin ikioma Wanted (http://muusikoiden.net/wanted) on todettu muun muassa toimiviksi ratkaisuiksi. Bänditoiminta on aivan samalla tavalla sosiaalista elämää kuin muukin kaveritouhu, joten koskaan ei tiedä "millä oksalla se piru istuu". -Juoppis
K: Onko soittokavereiden kanssa suoritettavaan keskinäiseen kanssakäymiseen jotain yleisohjeita?
Keskustelkaa asioista. Kertokaa jos vituttaa ja mikä vituttaa.
Itsekritiikki on jännä juttu. Minun mielestä kannattaa nauttia yhdessä soitosta, siitä kun kaikki vetää yhtä köyttä. Se monesti sitten latistuu kun jamin jälkeen vääntää naamaa mutruun ja sanoo että "olipa kakkaa". Kaiken ei tarvi aina olla parhautta. Paskat biisit täytyy tehdä alta pois että voi tehdä hyviä. -Rumpupu
Olen huomannut toimivaksi sen, että ennen ensimmäisiä treenejä pidetään pieni tutustumispalaveri, jos ei aiemmin olla tuttuja. Palaveri pidetään paikassa, jossa ei ole soittimia saatavilla. Siinä käydään läpi seuraavia asioita:
- Kuinka paljon haluat panostaa bändiin? (treenimäärä / keikkamäärä)
- Millaisia bändejä on menneisyydessä / nyt?
- Kauanko soittanut omaa instrumenttiä / yleensä soittanut?
- Lempimusiikki?
Loppuillasta vapaamuotoista keskustelua ja tutustumista. -MOT
K: Miten erimielisyydet tulisi ratkoa?
Face to face / Mies miehelle puhuminen on aina se paras vaihtoehto. Jos joku bändin jäsenistä on alkanut pitämään mykkäkoulua tai treeneihin tuleminen vaikuttaa ylitsepääsemättömältä, niin tällöin kannattaa ihan suoraan kysyä että missä mennään ja että mikä on huonosti. Kiinnostumisen lopahtaminen ei aina liity bändin muihin jäseniin tai musiikkiin, vaan sillä hepulla saattaa olla esimerkiksi yksityiselämän ongelmia. Jutteleminen ja kaverista huolehtiminen saattaa ennaltaehkäistä tulevia ongelmia bändin riveissä. -Sir Härö
Tähän ei mun mielestä ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä ihmiset käsittelevät konflikteja eri tavalla. Jollekulle voi olla ihan ok täräyttää suoraan päin naamaa "nyt ei homma toimi, mitäs tehdään?" kun taas toiselle vastaava pitää kertoa kolmen kiertoilmaisun kera tukevassa humalassa, ettei se loukkaannu turhasta.
Lopulta paras tapa ratkoa konfliketja bändin sisällä on yksinkertaisesti puhua niistä, sillä hiljaisella kyräilyllä asiat eivät koskaan parane. Myös rehellisyys ja suoraselkäisyys jättävät paremman maun suuhun jälkikäteen kuin selkäänpuukotus. Vaikka kyseessä olisikin harrastelijaprojekti jolla ei ole sen kummoisempia tavoitteita, voi selkäänpuukotettu entinen soittokaveri tulla vastaan myöhemmin soittotaipaleella aivan eri merkeissä. Kannattaa siis olla polttamatta niitä siltoja huvikseen.
Bändi on vähän niinkuin parisuhde aika monellakin tapaa. Se perustuu yhteiseen luottamukseen ja sitä pitää hoitaa. Kohdelkaa bändikavereitanne yhtä hyvin kuin tyttö/poikaystäviänne niin homman jatkuvuus on heti paremmalla pohjalla. Kokemus puhuu tässäkin, ekat teiniaikojen viritykset niin naisten kuin bändien kanssa ovat joskus vähän niin ja näin, mutta joskus nekin natsaavat ensi kerralla. Ei kannata vaipua epätoivoon! -Hakki
K: Miten bändikaverille annetaan "potkut"?
V: Kun tullaan siihen tilanteeseen, että jonkun on aika jättää bändi vasten tahtoaan, kannattaa "potkujen" antaminen tehdä jollain muulla tavalla kuin avoimella nettikirjeellä. Ensin kannattaa taas vähän jutella kaverin kanssa ja ottaa selvää josko potkuihin johtavat tekijät liittyvätkin johonkin joka olisi mahdollisesti korjattavissa.
Mikäli kuitenkin homman nimi on että nyt annetaan ne potkut, keräännytte koko bändin voimin vaikka reenikämpälle hoitamaan tämän ikävän asian pois alta. FIKSUSTI, rakentavasti ja PUHUMALLA. Kertokaa erotettavalle myös syy potkuihin. Näin mahdolliset kaverisuhteet eivät kärsi niin pahasti. -Sir Härö
Ei ole olemassa "hyvää" tapaa antaa potkuja, niinkuin ei ole hyvää tapaa sanoa seurustelusuhdettakaan poikki. Pääsääntöisesti kuitenkaan nuo kello kolmelta yöllä laitetut tekstarit/mailit eivät ole se oikea tapa. Puhukaa asioista kasvotusten ja jos mahdollista, koittakaa tehdä homma niin että kenellekään ei jää loppuiäkseen mitään hampaankoloon. -Hakki
*****
TAIDE
*****
K: Miten tehdään biisejä?
Hyvää keskustelua kappaleiden tekemisestä löytyypi tuolta: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=11&t=63311
K: Miten tehdään parempia biisejä?
Kuunnelkaa musiikkia. Kuunnelkaa kaikenlaista musiikkia. Kirjasto on loistava paikka. Olkaa kiinnostuneita musiikista laajasti, ei vain AC/DC:tä, vaan ihan Arvo Pärtiä myöten.
Suosittelen myös jossain vaiheessa tekemään covereita. Tai aika monihan aloittaa covereille. Heille suosittelen omien biisien tekoa. Coverit laajentaa tietämystä eri musiikkityyleistä, omien biisien kanssa taas huomaa miten biisejä tehdään.
Covereiden kanssa kannattaa ottaa ehkä aluksi oman musiikkityylin edustajia, mutta jossain vaiheessa ehkä kannattaa ottaa jostain muusta genrestä ja mahdollisesti sovittaa uudestaan näitä biisejä. Sovittaminen on opettavaista ja hauskaa. -Rumpupu
Tekemällä;) ei sitä muuten opi. Joku tykkää hioa koko biisin valmiiksi viimeistä lehmänkelloa myöten, toisella pyörii joku riffi minkä ympärille muut voivat tuoda omia ideoitaan ja katotaan miltä yhtälö kuulostaa, se kolmas taas tekee oman osuuden valmiiksi antaen muiden tehdä omat osuudet. Noin yleistäen kaikki tiet vievät Roomaan ja ajan kanssa selviää mikä kenenkin kohdalla vaan toimii. Jotkut ovat luonnon lahjakkuuksia tässä, toiset vaan osaavat soittaa mut eivät muuta (rumpalit yleensä) Mutta sovitus onkin toinen asia ja kaikilta löytyy yleensä on ideaa
sovituksien osalta. Ainakin yleensä mun bändeissä on oman soittimensa hallitsija sovittaa omat osansa alustavasti. Sit vielä se että äänittäkää niitä soitantoja vaikka c-kasetille omaan käyttöönne. Äänenlaadun ei korvia tarvitse huumata mutta siitä selviää aika pirun hyvin että mikä toimii ja mikö ei; asia mitä ei treeneissä soittamalla voi tehdä koska jokainen on yleensä niin keskittnyt soittamiseen et vaikeaa kuunnella että mikä kuulostaa miltäkin -spade
K: Missä vaiheessa demon tekoon?'
V: Tähän ei sinäänsä ole oikeaa vastausta, mutta lähtökohtana on kolme omaa valmista biisiä jotka pystytte soittamaan yhdessä. Älkää lähtekö tuhlaamaan aikaanne ja rahojanne jos kellään ei vielä ole tarpeeksi soittotaitoa, biisit ovat kesken eikä yhteensoitto suju.
Miettikää myös että mihin tarkoitukseen demo tulee. Tuleeko se omaan käyttöön ja kavereiden kuultavaksi? Vai kenties soundin demopalstalle arvioitavaksi? Vai haluatteko lähettää demoa keikkapaikoille? Levy-yhtiöille lähetettäväksi?
Mikäli tarkoituksena on äänittää demo keikkojen hankkimista varten, ottakaa huomioon että keikalle todennäköisesti vaaditaan se 30-45 min. kokonainen setti jonka pitäisi sujua yhteensoitettuna hyvin. -Sir Härö
Silloin kun bändi on siihen valmis ja demolle on tarvetta keikkojen saamisen / sopparin hakemisen muodossa. Itse olen tehnyt demoja bändien kanssa yli vuoden yhteissoiton jälkeen mutta myös yksien studiotreenien jälkeen joten skaalaa löytyy. Muistakaa myös tehdä ihan rehellisiä demoja, eikä mitään omakustannelevyjä heti kun on kasassa kuus biisiä. Jos tänä päivänä menee johonkin rokkibaariin sisään ja vähän kyselee ympäriinsä niin joka jannuhan on tekemässä "levyä". Pitäkää tavoitteet korkealla mutta älkää päästäkö mopoa keulimaan heti kättelyssä. Parempi kahden-kolmen kivikovan biisin demo kuin kahdeksan vähän-sinnepäin- biisin "levy". -Hakki
K: Mitä demon tekemisen jälkeen?
V: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=12&t=40654
Hyvää asiaa demonauhoitusten jälkeen tapahtuvista asioista.
K: Mitä kannattaa ottaa huomioon biisisovituksissa?
Biisi on yleensä tekijänsä taideteos josta kukaan ei voi sanoa että se on väärin tehty. -Sir Härö
Kannattaa kuitenkin myös muistaa, että soitinsovituksien pitäisi palvella biisiä, ei välttämättä soittajaa. Basistin ei kannata heittää huikeita juoksutuksia kertsin taustalle, jos sen myötä biisi ei enää kuulosta hyvältä. -Juoppis
Kuunnelkaa ja kokeilkaa että mikä toimii ja mikä ei. Kuuntelemiseen ei riitä se yksi "tää kuulostaa hyvältä just nyt" vaan ottakaa etäisyytä välillä siihen tuotantoon sekä kuunnelkaa sitä väh. 10 kertaa niin voitte siinä vaiheessa kun uutuuden viehätys on kulunut pois huomata että sehän kuulostaa aivan p*skalta tai "toi kikka/filli/komppi/yms." ei toimikkaan. Hyvä sovitus kestää vaikka maailman loppuun asti kuuntelua. Ei pidä olla sokea omalle materiaalille mutta ei liian itsekriittinenkään koska loputtomalla vääntämisellä ja kääntämisellä ei saavuteta kuin paha mieli. Ottakaa toistenne ideoita huomioon mutta jos olette se visionääri niin muistakaa missä se punainen lanka kulkee ja pidäkää ne hyppysissä ettei biisi ala kuulostaa epämääräiseltä hybridiltä vähän kaikkea. Ja sitä kokeilemista en voi olla korostamatta tarpeeksi paljoa. -spade
Biisi on varmasti hyvä, jos bändin jokainen jäsen allekirjoittaa sen.
Mutta sitten toisenlainen näkemys:
Kaikkea ei tarvitse tehdä - ainakaan samassa biisissä. Koko maailmaa ei tarvitse pelastaa yhdessä kappaleessa, yksi kappale kertoo yhden tarinan. Kannattaa miettiä, mikä on kulloisenkin kappaleen tärkein idea, teema, ja suodattaa sen avulla turhat kikkailut pois - niitä voi käyttää sitten seuraavassa (tai seuraavissa) biiseissä. -Väinämöinen
******
KEIKAT
******
K: Koska voi lähteä keikalle?
Kun on setillinen biisejä (30min), omia sekä/tai covereita esimerkiksi, ne on treenattu hyvin ja teillä on keikalle sopiva äänentoistolaitteisto. Jos keikkapaikalla on teille vahvistimet (näin on esim. bändikatselmuksissa), niin silloin riittää että teillä on omat soittimet. Nämä asiat täytyy kuitenkin AINA tarkistaa! Kun keikalle lähdette, käykää puhelimessa läpi lista ja KIRJOITTAKAA YLÖS ainakin seuraavat asiat:
- keikkapaikan osoite
- keikan päivämäärä
- mistä voi roudata
- koska voi roudata
- mitä pitää tuoda
- koska on soundcheck
- koska on teidän soittonne
- maksupolitiikka (kuka maksaa, paljonko, maksaako ennen vai jälkeen - mieluummin ennen)
- onko PA-kamat, millaiset
Kun menette keikalle, olkaa nöyriä, asiallisia ja selvinpäin. Yhden olusen voi ottaa rentoutuakseen ennen keikkaa, mutta kännistä teinibändiä on käytännössä vain ahdistavaa katsella. Jos yleisö ei pyydä teiltä encorea, älkää soittako sellaista - encore pitää ansaita. -Juoppis
Keikkameininkeihin sen verran, että keikalla ei saa näyttää siltä, että olisi suoraan kotoa tullut soittamaan. Se hieno H&M -merkkihuppari ei lavalla näytä niin hienolta. Bändin tulee olla ulkoisesti hyvän näköinen ja edes osittain näyttää siltä, että jäsenet oikeasti soittavat samassa bändissä.
Yleisölle ja miksaajille ollaan nöyriä. Kiroilu on säälittävää (itseni ikäisten black metal -pojujen keikalla laulaja huusi mikkiin "pistäkää vittu sitä laulua kovemmalle, saatana!"), poikkeustapauksia/tilanteitakin on.
Jokainen soittaja virittää soittimensa viritysmittarilla, eikä korvakuulolta, vaikka se korva olisi absoluuttinen. On ruman kuuloista, kun soittajat ovat keskenään eri vireessä. Älkää myöskään virittäkö lavalla volumet päällä, viritysmittari ei ole kallis. -Bald Anus
Mainio FAQ keikkailusta: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=50&t=67501
K: Tarvitaanko keikkaa varten demo?
V: Kun se bändi on siinä vaiheessa, että pitäisi niitä keikkoja saada, on ehdottoman välttämätöntä, että bändillä olisi demo. Joku cd sitä omaa soittoa, eikä sen missään nimessä ole pakko olla jossain hienossa studiossa viimesen päälle hiottu, painettuine kansineen. Ehei. Mainiosti riittää, että siinä on muutama kappale ihan sitä soittoa, mikä bändiltä tulee "luonnostaan", eli se on näyte siitä, mitä mahdollinen tilaaja saa. Demosta tietysti löytyy myös esittely bändistä yhteysosoitteineen.
Nykymaailmassa on yleistynyt valitettavasti sellainen tyyli (myös ei-aloittelevien bändien puolella, harmi) että yhtye ottaa yhteyttä ja noin ohimennen mainitsee :"Bändiä voit käydä tsekkaamassa tuolla netissä!" Tämä ei sitten noille keikkajärjestäjille ole se optimaalisin vaihtoehto, no OK, voihan ne käydä vilkaisemassa, mutta jos yhtye ei sillä kertaa jostain syystä kolahda, ja ei sitä konkreettista cd:takaan ole, niin eipä ne järjestäjät sitten uudestaan lähde ensin jotain sivustoa hakemaan, josko sitten muistavatkaan, millä nimellä se löytyy.
Isommilla "juhlilla" sitten on niitä bändejä valitsemassa useampikin kaveri, joten ei ne joka sivuston perässä juokse.
Siispä, jos yhtye on nähnyt vaivaa tehdä nettisivutkin, ja sinne musiikkinäytteet, voi aivan hyvin vaikka nuo näytteet keikanjärjestäjiä varten poltella myös cd-levylle jota sitten postittelee. Onhan siitä toki hirvittävät kulut sille bändille, mutta se on sitä markkinointia... parempi vaihtoehtohan toki olis se, että ne järjestäjät ihan omatoimisesti hakee ne musiikit netistä ja kuuntelevat ne valintaa tehdessään siltä läppäriltä, jossa on kajari vähän rikki.. 8) -Fox
***
MUU
***
K: Onko bänditouhusta olemassa mitään kirjallisuutta?
Ensimmäisenä juolahtaa mieleen Kivi Larmolan ansiokkaasti kirjoittama Rokkibändin ABC. Siellä selvitellään myös samoja asioita joita tässä tekstissä käydään läpi, opitaan vahvistin- ja livetekniikkasanastoa yms. Lukemisen arvoinen opus. -Juoppis
K: Saako soittamalla naisia?
V: Samalla tavalla kuin lätkällä, korinpudonnalla ja runonlausunnalla. Eli riippuu kuulkaa ihan just teistä itsestänne, eikä soittamisesta :D -Juoppis
K: Voiko naisten kanssa soittaa?
Tietysti voi. Millainen kysymys tämä edes on?
--
Pistäkäähän lisää viisauksianne tänne, niin päivitän, tehdään tästä hyvä FAQ. Myös linkit aiheeseen liittyviin muihin FAQ:eihin ovat mitä tervetulleimpia. Päivitän itsekin tätä kun keksin lisää juttuja.
e: Taas on lisäilty juttuja. spade, Jpiteloota ja Väinämöinen kertoilivat. |  agre
05.06.2008 10:55:43 | |
|
Hyvä ohje varsinkin tämmösille aloittelijoille kuin minä. :) |  fox
05.06.2008 11:07:42 | |
|
Juoppikselta hyvää tekstiä...
Pistänpä yhden jutun lisää.. Kun se bändi on siinä vaiheessa, että pitäisi niitä keikkoja saada, on ehdottoman välttämätöntä, että bändillä olisi demo. Joku cd sitä omaa soittoa, eikä sen missään nimessä ole pakko olla jossain hienossa studiossa viimesen päälle hiottu, painettuine kansineen. Ehei. Mainiosti riittää, että siinä on muutama kappale ihan sitä soittoa, mikä bändiltä tulee "luonnostaan", eli se on näyte siitä, mitä mahdollinen tilaaja saa. Demosta tietysti löytyy myös esittely bändistä yhteysosoitteineen.
Nykymaailmassa on yleistynyt valitettavasti sellainen tyyli (myös ei-aloittelevien bändien puolella, harmi) että yhtye ottaa yhteyttä ja noin ohimennen mainitsee :"Bändiä voit käydä tsekkaamassa tuolla netissä!" Tämä ei sitten noille keikkajärjestäjille ole se optimaalisin vaihtoehto, no OK, voihan ne käydä vilkaisemassa, mutta jos yhtye ei sillä kertaa jostain syystä kolahda, ja ei sitä konkreettista cd:takaan ole, niin eipä ne järjestäjät sitten uudestaan lähde ensin jotain sivustoa hakemaan, josko sitten muistavatkaan, millä nimellä se löytyy.
Isommilla "juhlilla" sitten on niitä bändejä valitsemassa useampikin kaveri, joten ei ne joka sivuston perässä juokse.
Siispä, jos yhtye on nähnyt vaivaa tehdä nettisivutkin, ja sinne musiikkinäytteet, voi aivan hyvin vaikka nuo näytteet keikanjärjestäjiä varten poltella myös cd-levylle jota sitten postittelee. Onhan siitä toki hirvittävät kulut sille bändille, mutta se on sitä markkinointia... parempi vaihtoehtohan toki olis se, että ne järjestäjät ihan omatoimisesti hakee ne musiikit netistä ja kuuntelevat ne valintaa tehdessään siltä läppäriltä, jossa on kajari vähän rikki.. 8) | |
Joo, elämäni ensimmäisen plussan annoin. (Ei kyllä ole hajuakaan mitä hyötyä noista plussista on...)
Voisi lisätä:
Jos jaatte treenikämpän toisen bändin kanssa älkää lainailko toisten tavaroita kysymättä. Pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta kun ei ole.
Ostakaa omat piuhat. Ne ei oikeasti maksa niin paljoa.
Olkaa ihmisiksi. Se, että ei ole kotona äidin silmien alla ei tarkoita sitä, että saisi elää kuin pellossa. Eli: Treenikämpissä voi välillä siivota, omat piuhat voi kerätä lattioilta (ne kestävätkin pitempään kun niitä ei tallota teräsraksasuperheteromaihareilla). Treeniksen vessassa voi myös olla ihmisiksi, pesuallasta ei välttämättä tarvitse yrjötä tukkoon, omat sotkut voi siivota. Ja vessapaperia voi toki ostaa itsekkin. Pitäisi olla hieman yhteisöllisyyttä näissä hommissa. Plus tuolla sikakäytöksellä loppuu kohta treenikämpät kaikilta.
Käyttäkää eareja elikkäs kuulosuojaimia. Itsehän en niitä käytä ja sen kyllä huomaa. Täältä löytyy varmaan paljon tietoa aiheesta.
Muistakaa pitää taukoja. Ja kun pidätte taukoja pitäkää se perkeleen tauko, kitaristi ei jää vinguttamaan sitä perkeleen kitaraa että korvat saa levätä, tsumaleisson!
Keskustelkaa asioista. Kertokaa jos vituttaa ja mikä vituttaa.
Itsekritiikki on jännä juttu. Minun mielestä kannattaa nauttia yhdessä soitosta, siitä kun kaikki vetää yhtä köyttä. Se monesti sitten latistuu kun jamin jälkeen vääntää naamaa mutruun ja sanoo että "olipa kakkaa". Kaiken ei tarvi aina olla parhautta. Paskat biisit täytyy tehdä alta pois että voi tehdä hyviä.
Jos tuossa olisi hieman. | |
Hep, tämähän lähti jo mainiosti käyntiin. Kiitos siitä. Päivitin Foxin ja rumpupun vinkit tekstiin ja lisäsin, kuka mitäkin on sanonut.
Lisää tiedonvirtaa! :) | |
K: Saako soittamalla naisia ?
Kysymys voisi olla enemmin "voiko naistenkin kanssa soittaa ?".
Vastaus on silloin: Tietysti voi. Kannattaa kokeilla, niin tietää, millaista se on.
Eikä ne naispuoliset jäsenet bändissä, ainakaan keikoilla ketään "visuaalisesti" haittaa. Päinvastoin. Itte voin sanoa, että "hauskempi niitä oli pidemmän päälle katella, kuin jotain örveltäviä äijiä".
Niillä voi olla myös se vaikutus, että treenis pysyy siistinä ja ei muutu joidenkin henk.koht. "home away from home" bailumestaksi. | |
Kysymys voisi olla enemmin
Vastaus on silloin: Tietysti voi. Kannattaa kokeilla, niin tietää, millaista se on.
Eikä ne naispuoliset jäsenet bändissä, ainakaan keikoilla ketään "visuaalisesti" haittaa. Päinvastoin. Itte voin sanoa, että "hauskempi niitä oli pidemmän päälle katella, kuin jotain örveltäviä äijiä".
Niillä voi olla myös se vaikutus, että treenis pysyy siistinä ja ei muutu joidenkin henk.koht. "home away from home" bailumestaksi.
Jees, piti nyt saada jotakin edes siihen Muut-kohtaan. Mutta tämäkin on ihan hyvä maininta noirelle polvelle, lisäsin mukaan. |  BaariMikko
05.06.2008 13:33:15 (muokattu 05.06.2008 13:34:38) | |
|
Kysymys voisi olla enemmin
Vastaus on silloin: Tietysti voi. Kannattaa kokeilla, niin tietää, millaista se on.
Eikä ne naispuoliset jäsenet bändissä, ainakaan keikoilla ketään "visuaalisesti" haittaa. Päinvastoin. Itte voin sanoa, että "hauskempi niitä oli pidemmän päälle katella, kuin jotain örveltäviä äijiä".
Niillä voi olla myös se vaikutus, että treenis pysyy siistinä ja ei muutu joidenkin henk.koht. "home away from home" bailumestaksi.
Ja kuormasta ei sitten syödä, eli naispuolisten bändin jäsenten kanssa ei vehdata. Oppimateriaaliksi tästä (ja monesta muustakin) asiasta kannattaa katsoa leffa The Commitments. Onhan niitä toki poikkeuksiakin, mutta pääasiallisesti jäsentenvälinen lihankätkentä ja muut seurapelien klassikot ovat oiva tapa saada kunnon sotku aikaiseksi.
"Jätetään synkät asiat ja syödään vähän oliiveja" |  spade
05.06.2008 13:37:31 (muokattu 05.06.2008 13:47:14) | |
|
K: Voiko naisten kanssa soittaa?
Kyllä voi, uskokaa pois mutta seurustelun suhteen olkaa varpaillaanne. Mikään ei ole ikävämpää kun aluksi niin ihana esim. basistin ja naislaulajan suhde menee ojaan ja siitä kärsii sit kaikki -spade
K: Miten treeniksellä pitää käyttäytyä?
Rumpupu sanoi aika pitkälti oleelisen mutta jos/kun kutsutte kavereita kattelee teidän treenejä niin mahd. vähäinen määrä et mahdutte vielä sekaan JA se treenikämppä ei ole mikään bilepaikka. Bändin kesken voitte ottaa kaljaa muistaen asiallisen käytöksen (ei kaljapulloja jätetä lattialle, ei hajoteta mitään jne.) Meidän vanhalla treenikämpällä kun soitti kolme bändiä niin eräs olikin päättänyt pitää "keikan" n. 14 kaverilleen ja jälki oli sen mukaista esim. akustinen oli hajotettu lattialle, toisen bändin rumpalin yks ständi oli hajotettu ja meidän kamoilla oli soittanut kämpälle kuulumattomat ihmiset. Onneksi oli tallentava videokamera niin ei tarvinnut arvailla kuka oli vastuussa. Olkaa ihmisiksi ja kunnioittakaa niitä kanssa bändejä ja organisoikaa jotain kivaa niin kemiat synkkaa ja kaikilla on paljon mukavempaa sekä voitte päästä keikoillekkin niiden toisten bändien kautta;) -spade
PS. ja juoppikselle plussan paikka:)
Ei näin, ei TODELLAKAAN näin! | fox
05.06.2008 13:55:14 | |
|
Kyllä voi, uskokaa pois mutta seurustelun suhteen olkaa varpaillaanne. Mikään ei ole ikävämpää kun aluksi niin ihana esim. basistin ja naislaulajan suhde menee ojaan ja siitä kärsii sit kaikki -spade
Täysin totta tämä kaikki! Niitä ei oo kuin kourallinen sellasia tapauksia, että tuo yhtälö "seukataan ja soitetaan samassa bändissä" toimisi. Niitä toisia juttuja on sitten vaikka kuinka paljon. :(
Ja, jos/kun siellä bändissä on myös tyttö, se on otettava tasavertasena "duunikaverina" huomioon, toki eihän sillä nyt voi roudauttaa niit rumpalin ständi-ja rautakeissejä eikä päättäri-räkkiä, noin karrikoidusti ilmaistuna. Siis normaalin järjen puitteissa tämä henkilö myös, paitsi osallistuu päätöksentekoon, myös kaikkeen muuhun toimeen.
Jaa niin, me ollaan oltu hyvin pitään "susiveljet ja -sisko" ja eihän kukaan nyt siskonsa kanssa seukkaa.. ;) | |
Heh, Spade, piti tarkistaa että puhutko minusta tuossa basistin ja laulajan välisessä jutussa... taiskin olla omakohtaista.
Joo, bändin sisäiset parisuhteet harvemmin toimii. On ikävä kun joutuu sanomaan toiselle pahasti tai jos joku suhteen ulkopuolinen joutuu moittimaan. Plus nämä kuhertelijat voivat muutenkin muuttaa bändin kemiaa jättäytymällä ulkopuolelle aina kaikesta yhteisestä. Ja sitten kun se ero tulee niin...
Meidän treenikämpällä oli hirmu kiva kun sähköurkuja pidettiin baaritiskinä ja tuhkakuppina ja niitä puolityhjiä kaljapulloja oli joka paikassa.
Ja Oulun Hiukkavaaran vessat on loisto esimerkki kunnon perseilystä. Nyttemin on tainnut meno vähän rauhoittua.
Niin, muita vinkkejä aloittelijoille:
Kuunnelkaa musiikkia. Kuunnelkaa kaikenlaista musiikkia. Kirjasto on loistava paikka. Olkaa kiinnostuneita musiikista laajasti, ei vain AC/DC:tä, vaan ihan Arvo Pärtiä myöten.
Suosittelen myös jossain vaiheessa tekemään covereita. Tai aika monihan aloittaa covereille. Heille suosittelen omien biisien tekoa. Coverit laajentaa tietämystä eri musiikkityyleistä, omien biisien kanssa taas huomaa miten biisejä tehdään.
Covereiden kanssa kannattaa ottaa ehkä aluksi oman musiikkityylin edustajia, mutta jossain vaiheessa ehkä kannattaa ottaa jostain muusta genrestä ja mahdollisesti sovittaa uudestaan näitä biisejä. Sovittaminen on opettavaista ja hauskaa.
Tuntuu että on kahdenlaisia soittajia: Niitä, jotka aikovat olla muusikkoja ja niitä jotka olevat bändissä. Muusikot haluavat kehittyä laajasti, ottaa haltuun eri tyylejä ja tekniikoita. Bändissä olevat soittajat ovat monesti vaan hiton onnellisia siitä että ovat bändissä. Nämä eivät välttämättä edes pidä soittamisesta. Voivat olla kovia järjestämään ja ihan hyviä soittamaankin mutta silti jokin kunnianhimo puuttuu. Paitsi tietenkin on pakko päästä kaupungin parhaimpaan paikkaan keikalle. Heti!
Taas vähän hajanaista pohdiskelua, varmaan osa menee ohi aiheen. |  MOT
05.06.2008 14:44:17 | |
|
Olen huomannut toimivaksi sen, että ennen ensimmäisiä treenejä pidetään pieni tutustumispalaveri, jos ei aiemmin olla tuttuja. Palaveri pidetään paikassa, jossa ei ole soittimia saatavilla. Siinä käydään läpi seuraavia asioita:
- Kuinka paljon haluat panostaa bändiin? (treenimäärä / keikkamäärä)
- Millaisia bändejä on menneisyydessä / nyt?
- Kauanko soittanut omaa instrumenttiä / yleensä soittanut?
- Lempimusiikki?
Loppuillasta vapaamuotoista keskustelua ja tutustumista. | spade
05.06.2008 15:14:49 (muokattu 05.06.2008 16:53:36) | |
|
K: Miten tehdään parempia biisejä?
Tekemällä;) ei sitä muuten opi. Joku tykkää hioa koko biisin valmiiksi viimeistä lehmänkelloa myöten, toisella pyörii joku riffi minkä ympärille muut voivat tuoda omia ideoitaan ja katotaan miltä yhtälö kuulostaa, se kolmas taas tekee oman osuuden valmiiksi antaen muiden tehdä omat osuudet. Noin yleistäen kaikki tiet vievät Roomaan ja ajan kanssa selviää mikä kenenkin kohdalla vaan toimii. Jotkut ovat luonnon lahjakkuuksia tässä, toiset vaan osaavat soittaa mut eivät muuta (rumpalit yleensä) Mutta sovitus onkin toinen asia ja kaikilta löytyy yleensä ideaa
sovituksien osalta. Ainakin yleensä mun bändeissä on oman soittimensa hallitsija saanut sovittaa omat osansa alustavasti. Sit vielä se että äänittäkää niitä soitantoja vaikka c-kasetille omaan käyttöönne. Äänenlaadun ei korvia tarvitse huumata mutta siitä selviää aika pirun hyvin että mikä toimii ja mikä ei; asia mitä ei treeneissä soittamalla voi tehdä koska jokainen on yleensä niin keskittynyt soittamiseen et vaikeaa kuunnella että mikä kuulostaa miltäkin -spade
PS. kirjoitus virheitä kojratu
Ei näin, ei TODELLAKAAN näin! | |
Olen huomannut toimivaksi sen, että ennen ensimmäisiä treenejä pidetään pieni tutustumispalaveri, jos ei aiemmin olla tuttuja. Palaveri pidetään paikassa, jossa ei ole soittimia saatavilla. Siinä käydään läpi seuraavia asioita:
- Kuinka paljon haluat panostaa bändiin? (treenimäärä / keikkamäärä)
- Millaisia bändejä on menneisyydessä / nyt?
- Kauanko soittanut omaa instrumenttiä / yleensä soittanut?
- Lempimusiikki?
Loppuillasta vapaamuotoista keskustelua ja tutustumista.
Ja mitä enemmän tähän liitetään alkoholin juomista, sitä parempi. | |
Ja kuormasta ei sitten syödä, eli naispuolisten bändin jäsenten kanssa ei vehdata. Oppimateriaaliksi tästä (ja monesta muustakin) asiasta kannattaa katsoa leffa The Commitments. Onhan niitä toki poikkeuksiakin, mutta pääasiallisesti jäsentenväliset lihankätkentäleikit ja muut seurapelien klassikot ovat oiva tapa saada kunnon sotku aikaiseksi. -BaariMikko
No voi paska...
You know it's sad but true... |  JCM
06.06.2008 20:10:32 | |
|
No voi paska...
Hei. Poikkeus vahvistaa säännön.. muista aina se. ;) | |
Yksi käyttäytymiseen ja treenaamisen mukavuuteen/tehokkuuteen liittyvä tärkeä asia jää usein mainitsematta: Omaa soitinta EI näprätä biisien välissä, koska se vaikeuttaa huomattavasti bändin jäsenten välistä kommunikaatiota ja vähentää treenien tehokkuutta selvästi. Biisit on myös mukavampi aloittaa hiljaisuudesta. Vanha yläasteen musiikinopettajani totesi, että tähän biisien välissä soitteluun on kaatunut moni bändi.
Toinen asia on, että treenejä kannattaa suunnitella etukäteen tai viimeistään treenien alussa. Tällöin aika tulee käytettyä paljon paremmin hyödyksi ja treeneistä on jotain hyötyäkin. Ei toki liian tarkkoja suunnitelmia kannata tehdä. Suunnitelma voi olla vaikka tälläinen:
1. keikkasetin läpikäynti.
2. jokaisen biisin ongelmapaikat ja/tai muutosehdotukset ja biisin uudelleen soittaminen. Voidaan toistaa useampaan kertaan biisin kohdalla.
3. uusien biisien kasaamista, jamittelua ja ideoiden esittelyä, myös esim. uudet coverit.
4. keikkasetti uudelleen läpi.
Basisti on lyömäsoitin. | |
Hei. Poikkeus vahvistaa säännön.. muista aina se. ;)
Jep :)
Ja sehän on jo eri asia, jos perustaa siippansa kanssa yhteisen bändin.
"Jätetään synkät asiat ja syödään vähän oliiveja" | |
Hyviä kysymyksiä edelleen vailla vastauksia:
- Miten erimielisyydet tulisi ratkoa?
- Miten bändikaverille annetaan "potkut"?
- Missä vaiheessa demon tekoon?
- Mitä kannattaa ottaa huomioon biisisovituksissa?
Myös linkit muihin ketjuihin otetaan auliisti huomioon. |  Sir Härö
09.06.2008 12:37:22 (muokattu 09.06.2008 13:26:08) | |
|
Hyviä kysymyksiä edelleen vailla vastauksia:
- Miten erimielisyydet tulisi ratkoa?
Face to face / Mies miehelle puhuminen on aina se paras vaihtoehto. Jos joku bändin jäsenistä on alkanut pitämään mykkäkoulua tai treeneihin tuleminen vaikuttaa ylitsepääsemättömältä, niin tällöin kannattaa ihan suoraan kysyä että missä mennään ja että mikä on huonosti. Kiinnostumisen lopahtaminen ei aina liity bändin muihin jäseniin tai musiikkiin, vaan sillä hepulla saattaa olla esimerkiksi yksityiselämän ongelmia. Jutteleminen ja kaverista huolehtiminen saattaa ennaltaehkäistä tulevia ongelmia bändin riveissä.
- Miten bändikaverille annetaan "potkut"?
Kun tullaan siihen tilanteeseen, että jonkun on aika jättää bändi vasten tahtoaan, kannattaa "potkujen" antaminen tehdä jollain muulla tavalla kuin avoimella nettikirjeellä. Ensin kannattaa taas vähän jutella kaverin kanssa ja ottaa selvää josko potkuihin johtavat tekijät liittyvätkin johonkin joka olisi mahdollisesti korjattavissa.
Mikäli kuitenkin homman nimi on että nyt annetaan ne potkut, keräännytte koko bändin voimin vaikka reenikämpälle hoitamaan tämän ikävän asian pois alta. FIKSUSTI, rakentavasti ja PUHUMALLA. Kertokaa erotettavalle myös syy potkuihin. Näin mahdolliset kaverisuhteet eivät kärsi niin pahasti.
- Missä vaiheessa demon tekoon?''
Tähän ei sinäänsä ole oikeaa vastausta, mutta lähtökohtana on kolme omaa valmista biisiä jotka pystytte soittamaan yhdessä. Älkää lähtekö tuhlaamaan aikaanne ja rahojanne jos kellään ei vielä ole tarpeeksi soittotaitoa, biisit ovat kesken eikä yhteensoitto suju.
Miettikää myös että mihin tarkoitukseen demo tulee. Tuleeko se omaan käyttöön ja kavereiden kuultavaksi? Vai kenties soundin demopalstalle arvioitavaksi? Vai haluatteko lähettää demoa keikkapaikoille? Levy-yhtiöille lähetettäväksi?
Mikäli tarkoituksena on äänittää demo keikkojen hankkimista varten, ottakaa huomioon että keikalle todennäköisesti vaaditaan se 30-45 min. kokonainen setti jonka pitäisi sujua yhteensoitettuna hyvin.
- Mitä kannattaa ottaa huomioon biisisovituksissa?
Biisi on yleensä tekijänsä taideteos josta kukaan ei voi sanoa että se on väärin tehty. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
