Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Antti puhuu ihan totta, ainakin osittain. Ittelläni on vähän tällänen on/off suhde nileen. Black Seeds on melkein täydellinen levy, In their taas ei napannu edellisensä jälkeen, Annihilation pisti Black Seedsia kovemmaksi, Ipsythdt taas ei toiminut edellisen jälkeen.
 
Joka toinen tappaa, joka toinen on "vähän pettymys". Korvien välissähän tämä toki, mutta. Monillehan kai tuo Itds on kovin Nile, mutta jotenkin meikälle ei niin toimi....

In Their Darkened Shrines on myös lähes edellisten tasoinen jos vain soundit olisivat paremmat. Levyllä todella häiritsevät kitarasoundit.
 
Harmittaa ja ihmetyttää kyllä että miten noin upealla levyllä on niin tunkkainen ja puuroinen äänimaailma. Eikä nyt todellakaan mitkään ylikliiniset soundit ole toiveena, vaan sitä että taas Annihilationilla soundimaailma murskaa ja teurastaa oikein miellyttävästi. Muutenkin Shrinesillä varsinkin basareissa triggereiden sample meinaa räjäyttää pään ei-toivotussa mielessä, kuulostavat lähinnä tietokoneen näppäimistön naksutukselta.

Kai mun on jälleen oltava erilainen nuori ja todeta, että mulle kovin Nilen lätty on Amongst the Catacombs of Nephren-Ka, joskin Annihilation of the Wickedillä on myös helvetin kovia biisejä. Ityphallic on mennyt multa hieman ohi johtuen siitä, etten ole vieläkään saanut sitä ostettua. Shrines taas on jäänyt muuten vaan hiukan paitsioon. Esimerkiksi Churning The Maelstrom on järjettömän kova biisi, mutta silti Shrines tuntuu omistamistani levyistä heikoimmalta.

Jaah pitänee varmaan sit suorittaa kauhea vaiva ja tutustua tohon annihilationiinkin ku sitä kerran noin kehutaan;)

Itse en pitänyt "Annihilation of the Wicked":istä kun sen muutama vuosi sitten käteeni sain. "Black Seeds of Vengeance" ja "In Their Darkened Shrines" olivat molemmat sen verran karua ryskettä, että niitä tuli teinivuosina tykitettyä lukion asuntoloilla siihen malliin, että oli häätökin jo lähellä. "Annihilation of the Wicked" -kiekon aiheuttaman pettymyksen jälkeen bändin kuuntelu vähän hiipui kun tuli seurattua tuota metallin kevyempää laitaa vähän tarkemmin. Nyt sitten viime kesänä tilasin summamutikassa "Ithyphallic":in ja lensin perseelleni, syystä että kappaleet olivat perkeleen tarttuvia ja brutaaliutta ei oltu unohdettu - sopiva balanssi siis oli löydetty. Tämän uusimman kautta myös innostuin valtavasti tuosta "Annihilation of the Wicked":istä ja nyt olen rehellisesti sitä mieltä, että tätä kiekkoa olen aikaisemmin aliarvionut. Edelleen silti suosikkini on "Black Seeds of Vengeance".
 
PS. Tässä monologissa ei ollut mitään pointtia.

Vanha ketju, mutta olisihan tämä nostettu kuitenkin jossain vaiheessa.
 
Tällaasta tuli vastaan. Black Seeds Of Vengeance Metal Hammerin pajalla soitettuna, sekä pientä reeninpoikasta. Murhaavat soundit.
 
http://www.youtube.com/watch?v=O6n05kKEaKs

Vanha ketju, mutta olisihan tämä nostettu kuitenkin jossain vaiheessa.
 
Tällaasta tuli vastaan. Black Seeds Of Vengeance Metal Hammerin pajalla soitettuna, sekä pientä reeninpoikasta. Murhaavat soundit.
 
http://www.youtube.com/watch?v=O6n05kKEaKs
 
Aika brutaalia.

Elmussa keikkoja järkkäävä Eeka Mäkynen kertoi Helsingin Sanomien marraskuun kuukausiliitteessä tarinan Nileen liittyen:
 
Kummallisin tapaus oli amerikkalainen heviyhtye Nile, joka oli joutunut keikkaa edeltävänä yönä Tallinnassa joukkotappeluun venäläisten kanssa. Konsertin alkuun oli pari tuntia, Nosturi loppuunmyyty - ja puolet bändistä yhä Virossa.
 
Nilen kiertuemanagerista ei ollut apua: hän makasi tuskissaan keikkabussissa jalka katkenneena.
 
"Jostain puhelinkopista he sitten soittivat ja saatiin heidät viimeisellä pikalaivalla Helsinkiin. Soittivat sitten keikan huulet halki ja silmät mustana. Se oli kaiken lisäksi vielä vappupäivä"

Hoho!! onneeksi kolliakselta ei murtunut jalkaa. =P

Kuulin eräältä Nilen kanssa kiertäneeltä taholta, että Sanderssi ja Toler-Wade on koko ajan haastamassa riitaa ympäriinsä. Kollias kuulemma täysi viilipytty, mutta Dallas ja Karl kuulemma melkosia rehaajia

Kuulin eräältä Nilen kanssa kiertäneeltä taholta, että Sanderssi ja Toler-Wade on koko ajan haastamassa riitaa ympäriinsä. Kollias kuulemma täysi viilipytty, mutta Dallas ja Karl kuulemma melkosia rehaajia
 
Jotenkin hankala uskoa Sanderssista.

Jotenkin hankala uskoa Sanderssista.
 
Niinpä, mutta samanlaista juttua kuullut minäkin...

Ai varrastaako ne muita orjatikkuihin? Vaikea uskoa, kun haastiksia kattoo.

Pitäähän sitä rundilla hajoomista johonki purkaa. Jotkut nussii, jotku vetää erinäisiä päihteitä niin kai Niilin pojat sitten vaan haastaa riitaa

Jotenkin hankala uskoa Sanderssista.
 
Lihavat on lepposia, mutta ne ei siedä kepposia. Vaan eipä tosiaan tulis mullekaan ihan ekana mieleen, että Sanders olisi mikään riitapukari. Niin vaarattoman näköinenkin vielä. Toler-Wade on taas sitten ihan oma lukunsa, jos samannäköinen hyypiö tulisi iltaseen kadulla vastaan niin varmaan vaihtaisin tien toiselle puolelle.
 
Tulin muuten huvikseni laskeskelleeksi, montako kertaa Nilen lyriikoissa ja biisien nimissä mainitaan seuraavia asioita: fallokset, ulosteet, virtsa, veri, ja kaikkien edellämainittujen syöminen sekä jättimäisellä kivi-falloksella neitsyiden lävistäminen. Taitaa Karloksen saksalaiset sukujuuret vähän paistaa läpi.

Sen jäykistyneen siittimen palvominen ja neitsyiden penetroiminen kivifalloksella oli muinaisessa Egyptissä arkipäivää, joten ei ne ihan Sandersin päähänpistoja ole. Jonkin verran on herra kuitenin tutkinut muinaista Egyptiä käsitteleviä historiankirjoja.
Ai että häiriintyneitä lyriikoita? No, semmoinen on tämä nisäkäslaji ihminen.

Ithyphallic Nuclear Blastin tarjouskampanjasta 8,95e. Vaikuttaa hyvältä ostokselta. Eipä ole tullut Nileen aiemmin tutustuttuakaan.

Voi jumalauta! Ehdin iloita jo monta tuntia kun löysin Jäänsärkiästä Ithyphallicin 12.90 -_-. Mistä tota ois tohon hintaan saanut?

Voi jumalauta! Ehdin iloita jo monta tuntia kun löysin Jäänsärkiästä Ithyphallicin 12.90 -_-. Mistä tota ois tohon hintaan saanut?
 
Swampista Treelta ainaski.